Johtajuus monikansallisessa kriisinhallintaoperaatiossa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset upseerit kokevat suomalaisen johtajuuden ja mitä erityispiirteitä johtajuudessa on monikansallisessa kriisinhallintaoperaatiossa. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimuksen aineisto kerättiin avoimella strukturoimattomalla kyselyllä. Tutkimuksen aineisto koostui kahdentoista ISAF operaatiossa vuosina 2012 – 2013 palvelleen upseerin kokemuksista. Aineisto analysoitiin käyttämällä psykologian professori Juha Perttulan fenomenologista aineistoanalyysiä. Tutkimuksessa ei ole perinteisessä mielessä teoriaosuutta. Fenomenologisen tutkimusasenteen mukaisesti teoriaa tutkimuksessa edustaa pääkäsitteet, jotka tässä tutkimuksessa olivat johtajuus (leadership), kriisinhallinta ja kokemukset. Tämän tutkimuksen valossa suomalainen johtajuus monikansallisessa kriisinhallintaoperaatiossa rakentuu hyvän koulutustaustan ja korkean ammattitaidon pohjalle. Suomalainen upseeri kykenee tavoitteelliseen vuorovaikutukseen riippumatta vastapuolen henkilöstöryhmästä tai kansallisuudesta. Suomalaisten upseereiden johtajuus on tehtäväorienteista ja he tukevat omaa johtajuuttaan luomalla joukkoonsa hyvän yhteishengen sekä tavoitteellisesti moti-voivat alaisiaan. Haasteita suomalaiselle johtajuudelle aiheuttaa toisinaan heikko kielitaito, suorasukainen käyttäytyminen, negatiivinen suhtautuminen annettuun palautteeseen ja avoimuuden puute. Tämän tutkimuksen keskeisenä havaintona on, että suomalaiset upseerit tunnistavat asiat, jotka vaikuttavat onnistuneeseen johtajuuteen. Johtajuus on vahvasti yksilösidonnainen asia ja kaikki tutkimuksessani esittämäni väitteet eivät kaikkien kohdalla pidä paikkaansa, mutta varmasti osaltaan kertovat yleisiä ilmiöitä suomalaisesta johtajuudesta.

Tekemisen meininki: Suomalainen maker-kulttuuri

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista on kansainvälinen tekemisen alakulttuuri, jota kutsutaan nimellä maker, ja miten se toteutuu Suomessa. Maker -kulttuuri on 2000-luvulla syntynyt itse tekemisen alakulttuuri, jossa hyödynnetään ennakkoluulottomasti kehittynyttä teknologiaa, avoimia työtiloja sekä kansainvälistä virtuaalista ja fyysistä yhteisöä. Pyrkimyksenä on kuvailla ja kartoittaa ilmiötä, josta ei aikaisemmin ole tehty tutkimusta Suomessa. Tutkimuksen viitekehyksessä kansainvälinen maker-kulttuuri sijoitetaan perinteisen käsityöprosessin ympäristöihin. Teoria rakentuu maker-kulttuurin kansainvälisestä tutkimuksesta ja suomalaisesta käsityötutkimuksesta. Tutkimusote on fenomenografinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista (11) maker-kulttuurin asiantuntijaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Suomalaisesta maker- kulttuurista nousi tutkimuksessa esiin kolme keskeistä näkökulmaa: 1. Yhteisö vahvistaa sosiaalista pääomaa, levittää osaamista sekä jakaa käsityöllisen prosessin. 2. Avoimet työtilat, informaatioteknologian yleistyminen sekä modernin tuotantoteknologian kehittyminen ja halventuminen ovat luoneet ympäristön, jossa maker-kulttuuri kasvaa ja kehittyy. 3. Oppiminen ja henkilökohtainen kompetenssi ovat keskeisiä kokonaisen käsityöprosessin osatekijöitä. Oma-aloitteisuutta ja yrittämistä arvostetaan, ja niitä vahvistetaan vertaistuella. Teknologisen pystyvyyden kehittäminen ja osaamisen jakaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisessa maker-kulttuurissa teknologista kompetenssia, sen vahvistamista ja jakamista arvostetaan. Muualla maailmassa teknologista kompetenssia pidetään enemmänkin lähtökohtana ja itseisarvona, jonka kautta maker-kulttuurista kiinnostutaan. Tulevaa valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelmauudistusta 2016 silmällä pitäen jatkotutkimusta voisi tehdä peruskoulun käsityönopetuksen ja maker -kulttuurin kohtaamisesta sekä maker-kulttuurista ilmiölähtöisen oppimisen kenttänä. Asiasanat: maker, hackerspace, makerspace, FabLab,hacker, open source, avoimet työtilat, digitaalinen valmistaminen, digital fabrication, kokonainen käsityö

Paras suomalainen Heidegger-tutkimus kautta aikain

Kirjallisuusarvostelu