Enhancing human security through crisis management : opportunities and challenges for learning

Inhimilliseen turvallisuuteen kriisinhallinnan kautta – oppimisen mahdollisuuksia ja haasteita Kylmän sodan jälkeen aseelliset konfliktit ovat yleensä alkaneet niin sanotuissa hauraissa valtioissa ja köyhissä maissa, ne ovat olleet valtioiden sisäisiä ja niihin on osallistunut ei-valtiollisia aseellisia ryhmittymiä. Usein ne johtavat konfliktikierteeseen, jossa sota ja vakaammat olot vaihtelevat. Koska kuolleisuus konflikteissa voi jäädä alle kansainvälisen määritelmän (1000 kuollutta vuodessa), kutsun tällaisia konflikteja ”uusiksi konflikteiksi”. Kansainvälinen yhteisö on pyrkinyt kehittämään kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen malleja, jotta pysyvä rauhantila saataisiin aikaiseksi. Inhimillinen turvallisuus perustuu näkemykseen, jossa kunnioitetaan jokaisen yksilön ihmisoikeuksia ja jolla on vaikutusta myös kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen toteuttamiseen. Tutkimukseen kuuluu kaksi empiiristä osaa: Delfoi tulevaisuuspaneeliprosessin sekä kriisinhallintahenkilöstön haastattelut. Viisitoista eri alojen kriisinhallinta-asiantuntijaa osallistui paneeliin, joka toteutettiin vuonna 2008. Paneelin tulosten mukaan tulevat konfliktit usein ovat uusien konfliktien kaltaisia. Lisäksi kriisinhallintahenkilöstöltä edellytetään vuorovaikutus- ja kommunikaatiokykyä ja luonnollisesti myös varsinaisia ammatillisia valmiuksia. Tulevaisuuspaneeli korosti vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja erityisesti siviilikriisinhallintahenkilöstön kompetensseissa, mutta samat taidot painottuivat sotilaallisen kriisinhallinnan henkilöstön kompetensseissakin. Kriisinhallinnassa tarvitaan myös selvää työnjakoa eri toimijoiden kesken. Kosovossa työskennelleen henkilöstön haastatteluaineisto koostui yhteensä 27 teemahaastattelusta. Haastateltavista 9 oli ammattiupseeria, 10 reservistä rekrytoitua rauhanturvaajaa ja 8 siviilikriisinhallinnassa työskennellyttä henkilöä. Haastattelut toteutettiin helmi- ja kesäkuun välisenä aikana vuonna 2008. Haastattelutuloksissa korostui vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen merkitys, sillä monissa käytännön tilanteissa haastateltavat olivat ratkoneet ongelmia yhteistyössä muun kriisinhallintahenkilöstön tai paikallisten asukkaiden kanssa. Kriisinhallinnassa toteutui oppimisprosesseja, jotka usein olivat luonteeltaan myönteisiä ja informaalisia. Tällaisten onnistumisten vaikutus yksilön minäkuvaan oli myönteinen. Tällaisia prosesseja voidaan kuvata ”itseä koskeviksi oivalluksiksi”. Kriisinhallintatehtävissä oppimisella on erityinen merkitys, jos halutaan kehittää toimintoja inhimillisen turvallisuuden edistämiseksi. Siksi on tärkeää, että kriisinhallintakoulutusta ja kriisinhallintatyössä oppimista kehitetään ottamaan huomioon oppimisen eri tasot ja ulottuvuudet sekä niiden merkitys. Informaaliset oppimisen muodot olisi otettava paremmin huomioon kriisinhallintakoulutusta ja kriisinhallintatehtävissä oppimista kehitettäessä. Palautejärjestelmää olisi kehitettävä eri tavoin. Koko kriisinhallintaoperaation on saatava tarvittaessa myös kriittistä palautetta onnistumisista ja epäonnistumisista. Monet kriisinhallinnassa työskennelleet kaipaavat kunnollista palautetta työrupeamastaan. Liian rutiininomaiseksi koettu palaute ei edistä yksilön oppimista. Spontaanisti monet haastatellut pitivät tärkeänä, että kriisinhallinnassa työskennelleillä olisi mahdollisuus debriefing- tyyppiseen kotiinpaluukeskusteluun. Pelkkä tällainen mahdollisuus ilmeisesti voisi olla monelle myönteinen uutinen, vaikka tilaisuutta ei hyödynnettäisikään. Paluu kriisinhallintatehtävistä Suomeen on monelle haasteellisempaa kuin näissä tehtävissä työskentelyn aloittaminen ulkomailla. Tutkimuksen tulokset kannustavat tutkimaan kriisinhallintaa oppimisen näkökulmasta. On myös olennaista, että kriisinhallinnan palautejärjestelmiä kehitetään mahdollisimman hyvin edistämään sekä yksilöllistä että organisatorista oppimista kriisinhallinnassa. Kriisinhallintaoperaatio on oppimisympäristö. Kriisinhallintahenkilöstön kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on olennaista tavoiteltaessa kestävää rauhanprosessia, jossa konfliktialueen asukkaatkin ovat mukana.

Education export as a form of knowledge transfer : The potential of Finnish education export in Chile

Knowledge transfer is a complex process. Knowledge transfer in the form of exporting education products from one system of education to another is particularly complicated, because each system has been developed in a particular context to meet the requirements seen as relevant at each time. National innovation systems are often seen to form an essential framework within which the development of a country, its economy and level of knowledge are considered and promoted. These systems are orientated towards the future, and as such they also provide a framework for the knowledge transfer related to the development of education. In the best of circumstances they are able to facilitate and boost this transfer both from the viewpoint of the provider and the recipient. The leading thought and the idea of the study is that education export is a form of knowledge transfer, which is illustrated by the existing models included. The purpose of this study is to explore, analyze and describe the factors and phenomena related to education export, and more specifically, those related to the experiences and potential of Finnish education export to Chile. For better understanding, of the multiplicity of the issue involved, the current status of education export between Finland and Chile and he existing efforts within the Finnish innovation network will be outlined as well as new forms of co-operation between Finland and Chile in educational matters explored. Several countries have started to commercialize their education system in order to establish themselves as emerging education exporters. Moreover, the demand for education reform is accurate in many developing countries. This offers a good match between Finland and Chile to be the example countries of the research. The main research findings suggest that there are several business areas in education export. These include degrees in education, training services and education technologies for example The factors that influence education export can be divided into four groups, including academic, cultural, political and economic aspects. Challenges to overcome include the lack of product or services to be sold, lack of market and cultural knowledge of the buyer country, financing and lack of suitable pricing model. National innovation systems could be seen as enabling entities for successful education export. The extensive networks that national innovation systems aim to form, could operate as a basis for joining the forces in selling knowledge as well as receiving knowledge in a constructive way.

Peruskoulun yläkouluvalinnat Turussa. Perheiden yläkouluvalintojen rakentuminen äitien puheissa ja toimissa

Tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun yläkouluvalintoja Turussa. Tarkastelun keskiössä ovat vuonna 1997 syntyneiden turkulaislasten vanhempien yläkouluvalintaa koskeva yleinen sekä omaan lapseen kiinnittyvä puhe ja toimijuus paikallisessa institutionaalisessa kouluvalintatilassa sekä vanhempien lapsen koulutukseen ja kouluvalintaan liittämät perustelut, merkitykset, arvot ja arvostukset. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan puheesta ja toimista rakentuvia perheiden kouluvalintastrategioita, joita peilataan äitien koulutuksellisiin ja sosiaalisiin resursseihin sekä paikalliseen toimintapolitiikkaan. Tutkimus ei kerro ainoastaan paikallisessa kontekstissa tapahtuvista kouluvalinnoista, vaan laajemmin yhteiskunnassa vallitsevista hierarkioista ja arvoista sekä koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan linkittyvistä normatiivisista toimintatavoista. Tutkimuksessa käytetään haastattelu- ja kyselyaineistoja. Aineistot kerättiin osana kahta laajempaa Suomen Akatemian rahoittamaa Helsingin ja Turun yliopistojen kanssa yhteistyössä tehtyä tutkimusprojektia Vanhemmat ja kouluvalinta – Perheiden koulutusstrategiat, eriarvoistuminen ja paikalliset koulupolitiikat suomalaisessa peruskoulussa (VAKOVA) 2009–2012 sekä Parents and School Choice. Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC) 2010–2013. Tutkimusaineistot koostuvat 87 turkulaisäidin haastattelusta ja kyselyaineistosta. Kyselyaineiston analyysissä on käytetty kuvailevia tilastollisia menetelmiä, ja sitä käytetään ensisijaisesti taustoittamaan haastatteluaineistoa. Haastatteluaineiston analyysi perustuu pääasiallisesti teema-analyysiin, mutta toimija-asema-analyysin osalta myös diskursiiviseen lähestymistapaan. Haastatteluaineiston pohjalta esiin nousseiden lasten koulutusta ja kouluvalintoja koskevien kuvausten perusteella perheiden yläkouluvalinnat jaettiin kolmeen erityyppiseen valintastrategiaan: perinteiseen lähikouluvalintastrategiaan (n=41), ambivalenttiseen kouluvalintastrategiaan (n=23) ja päämäärätietoiseen kouluvalintastrategiaan (n=23). Jokainen kolmesta strategiasta piti sisällään kahdenlaista toimijuutta kouluvalintakentällä. Ryhmittely kouluvalintastrategioittain ja toimija-asemittain perustui äitien puhetapaan kouluvalinnoista ja yleisemmin koulutukseen liitetyistä merkityksistä ja arvoista sekä konkreettiseen toimintaan kouluvalinnan suhteen. Lähikouluvalintastrategiaa suosivien jälkeläiset siirtyivät koulunsa yleisluokalle. Perheet toimivat valintakentällä kaupungin rajaavan toimintapolitiikan ohjaamina, jolloin kouluvalinta näytti passiiviselta. Osoitteenmukaiseen kouluun siirtymistä perusteltiin praktisilla syillä; koulumatkan pituudella, kulkuyhteyksillä ja lapsen kaverisuhteilla. Hyvinvointivaltion edellytykseksi nähtiin kaikille taattu samanvertainen koulutus ja edelleen luotettiin perinteistä peruskoulua määrittävään mahdollisuuksien tasa-arvoon. Koulutuksen yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi nähtiin lapsen kasvattaminen hyvinvoivaksi ja onnelliseksi. Vanhempien toiminta oli perinteisen kouluvalintastrategian mukaista. Ambivalenttista kouluvalintastrategiaa käyttävistä perheistä toiminta kouluvalintakentällä oli kahtalaista. Äidit joko harkitsivat kouluvalintoja tai vertailivat kouluja ja niihin pääsymahdollisuuksia realistisesti tasapainoillen ohjaavan ja mahdollistavan toimintapolitiikan välimaastossa. Tärkeintä oli olla tietoinen kaupungin kouluvalintapolitiikasta sekä siitä, että valinnoilla voi olla merkitystä jälkikasvun koulupolulle. Eri vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen päädyttiin useimmin lähikoulun painotettuun opetukseen. Lapsen peruskoulutusta haluttiin rikastaa painotetulla opetuksella ja hänen toivottiin pääsevän motivoituneeseen ja oppimismyönteiseen koululuokkaan. Valintoja tehtiin paikallisen toimintapolitiikan puitteissa lapsen parasta toivoen. Koulutuksen tehtäväksi nähtiin lapsen intellektuaalinen kasvu kiedottuna koulutuksen tuottamaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Perheiden valintastrategiaksi muodostui ambivalenttinen strategia motivoituneen oppimisympäristön löytämiseksi. Päämäärätietoista kouluvalintastrategiaa käyttävät vanhemmat hyödynsivät aktiivisesti erilaisia reittejä tiettyihin yläkouluihin pääsemiseksi. Ennakoivien perheiden lapset olivat opiskelleet sellaisessa alakoulussa, joka ei kuulunut yläkoulun oppilasalueelle, mutta takasi lapselle reitin suosittuun yläkouluun. Määrätietoisten perheissä havahduttiin valintoihin puolestaan yläkouluun siirryttäessä, jolloin koulupaikkaa haettiin sopivimman painotetun opetuksen ja koulun maineen mukaan pois lähiyläkoulusta. Lähikoulu -periaate koettiin epäoikeudenmukaiseksi, sillä lapsella tulee olla oikeus toteuttaa omia kykyjään ja lahjakkuuttaan valikoidussa oppilasryhmässä ja perheillä mahdollisuus valita lapsen koulu. Paikallinen toimintapolitiikka ei näyttänyt rajaavan vanhempien kouluvalintoja. Koulutuksen tarkoitukseksi nähtiin intellektuaalinen kasvu ja akateemissivistävä tehtävä. Päämäärätietoisen kouluvalintavalintastrategian tavoitteena oli perheelle sopivan habituksen takaaminen. Paikallinen toimintapolitiikka mahdollisti vanhempien erilaisten kouluvalintastrategioiden rakentumisen ohjaten ensisijaisesti lähiyläkouluun, mutta samalla mahdollistaen koulun valinnan toissijaisen haun kriteerein. Kouluvalintastrategioihin ja toimintatapaan kouluvalintakentällä kytkeytyi vanhempien koulutukseen liittämät arvot sekä kulttuuriset ja sosiaaliset resurssit ja se, miten niitä käytettiin.

School funding and education policy-making models in Ontario /

The purpose of this thesis is to examine various policy implementation models, and to determine what use they are to a government. In order to insure that governmental proposals are created and exercised in an effective manner, there roust be some guidelines in place which will assist in resolving difficult situations. All governments face the challenge of responding to public demand, by delivering the type of policy responses that will attempt to answer those demands. The problem for those people in positions of policy-making responsibility is to balance the competitive forces that would influence policy. This thesis examines provincial government policy in two unique cases. The first is the revolutionary recommendations brought forth in the Hall -Dennis Report. The second is the question of extending full -funding to the end of high school in the separate school system. These two cases illustrate how divergent and problematic the policy-making duties of any government may be. In order to respond to these political challenges decision-makers must have a clear understanding of what they are attempting to do. They must also have an assortment of policy-making models that will insure a policy response effectively deals with the issue under examination. A government must make every effort to insure that all policymaking methods are considered, and that the data gathered is inserted into the most appropriate model. Currently, there is considerable debate over the benefits of the progressive individualistic education approach as proposed by the Hall -Dennis Committee. This debate is usually intensified during periods of economic uncertainty. Periodically, the province will also experience brief yet equally intense debate on the question of separate school funding. At one level, this debate centres around the efficiency of maintaining two parallel education systems, but the debate frequently has undertones of the religious animosity common in Ontario's history. As a result of the two policy cases under study we may ask ourselves these questions: a) did the policies in question improve the general quality of life in the province? and b) did the policies unite the province? In the cases of educational instruction and finance the debate is ongoing and unsettling. Currently, there is a widespread belief that provincial students at the elementary and secondary levels of education are not being educated adequately to meet the challenges of the twenty-first century. The perceived culprit is individual education which sees students progressing through the system at their own pace and not meeting adequate education standards. The question of the finance of Catholic education occasionally rears its head in a painful fashion within the province. Some public school supporters tend to take extension as a personal religious defeat, rather than an opportunity to demonstrate that educational diversity can be accommodated within Canada's most populated province. This thesis is an attempt to analyze how successful provincial policy-implementation models were in answering public demand. A majority of the public did not demand additional separate school funding, yet it was put into place. The same majority did insist on an examination of educational methods, and the government did put changes in place. It will also demonstrate how policy if wisely created may spread additional benefits to the public at large. Catholic students currently enjoy a much improved financial contribution from the province, yet these additional funds were taken from somewhere. The public system had it funds reduced with what would appear to be minimal impact. This impact indicates that government policy is still sensitive to the strongly held convictions of those people in opposition to a given policy.

The Gentleman's Magazine and Historical Chronicle - 1812 July to December Index and Supplement

Specific pages related to the War of 1812 include: Pages 655, 656, 657: Battles on the Niagara Frontier, with the death of Major General Sir Isaac Brock at the Battle of Queenston Heights on October 13, 1812. Page 670: Oct 13 - Obituary for Major General Sir Isaac Brock. Click on the pdf links to the right to view the monthly issue. The Gentleman's Magazine and Historical Chronicle was a monthly periodical published in England during the years of 1736-1833. The volumes of interest from 1812-1815 were written and compiled by Sylvanus Urban, Gentleman. These volumes were printed in London by Nichols, Son and Bentley at Cicero's Head, Red Lion Passage and Fleet Street. The magazine contains accounts of important historical events, abstracts of foreign occurrences, letters from noted figures, articles on geography, biographical entries for prominent people, poems, statistics, obituaries, reviews of books and more.

The Gentleman's Magazine and Historical Chronicle - 1813 January to June - Index and Supplements

The Gentleman's Magazine and Historical Chronicle was a monthly periodical published in England during the years of 1736-1833. The volumes of interest from 1812-1815 were written and compiled by Sylvanus Urban, Gentleman. These volumes were Printed in London by Nichols, Son and Bentley at Cicero's Head, Red Lion Passage and Fleet Street. Click on the pdf links to the right to view the monthly issue. This bound volume has been divided by months. The page divisions are as listed. Index pages 673-700 January pages 1-96 February pages 97-192 March pages 193-296 April pages 297-400 Prefix to May pages 401-408 * May pages 401-504 June pages 505-600 Supplement pages 601-672 *Pages 401-408 are duplicated. Please check both the Prefix to May and May for these pages listed in the Index.

The Gentleman's Magazine and Historical Chronicle - 1813 July to December Index and Supplements

The Gentleman's Magazine and Historical Chronicle was a monthly periodical published in England during the years of 1736-1833. The volumes of interest from 1812-1815 were written and compiled by Sylvanus Urban, Gentleman. These volumes were Printed in London by Nichols, Son and Bentley at Cicero's Head, Red Lion Passage and Fleet Street. Click on the pdf links to the right to view the monthly issue. This bound volume has been divided by months. The page divisions are as listed. Index pages 705-728 July pages 1-96 August pages 97-200 September pages 201-304 October pages 305-408 November pages 409-512 December pages 529-632 Supplement pages 633-704

The Gentleman's Magazine and Historical Chronicle - 1814 January to June Index and Supplements

The Gentleman's Magazine and Historical Chronicle was a monthly periodical published in England during the years of 1736-1833. The volumes of interest from 1812-1815 were written and compiled by Sylvanus Urban, Gentleman. These volumes were Printed in London by Nichols, Son and Bentley at Cicero's Head, Red Lion Passage and Fleet Street. Click on the pdf links to the right to view the monthly issue. This bound volume has been divided by months. The page divisions are as listed. Index pages 705-732 January pages 1-104 February pages 105-208 March pages 209-312 April pages 313-424 May pages 425-528 June pages 529-632 Supplement pages 633-704

The Gentleman's Magazine and Historical Chronicle - 1814 July to December Index and Supplements

The Gentleman's Magazine and Historical Chronicle was a monthly periodical published in England during the years of 1736-1833. The volumes of interest from 1812-1815 were written and compiled by Sylvanus Urban, Gentleman. These volumes were Printed in London by Nichols, Son and Bentley at Cicero's Head, Red Lion Passage and Fleet Street. Click on the pdf links to the right to view the monthly issue. This bound volume has been divided by months. The page divisions are as listed. Index pages 705-732 July pages 1-96 August pages 97-200 September pages 201-304 October pages 305-408 November pages 409-512 December pages 513-632 Supplement pages 633-704

The Gentleman's Magazine and Historical Chronicle - 1815 January to June Index and Selected Pages

The Gentleman's Magazine and Historical Chronicle was a monthly periodical published in England during the years of 1736-1833. The volumes of interest from 1812-1815 were written and compiled by Sylvanus Urban, Gentleman. These volumes were Printed in London by Nichols, Son and Bentley at Cicero's Head, Red Lion Passage and Fleet Street. Click on the pdf links to the right to view the monthly issue. This bound volume has been divided by months. The page divisions are as listed. *In this volume only the Index and selected relevant pages have been digitized, for the full Periodical please contact the Brock University Special Collections and Archives. Listed are the pages that have been digitized. Index pages 653-680 Supplement page 577 January pages 1-96 February page 97 March pages 193,260-272 April pages 289,353-357 May pages 385,463,576 June page 481

Letter of Administration to William Woodruff

Letter of administration from Lewiston, New York to William Woodruff. William Woodruff is granted the right to dispose of the goods and chattels of John Woodruff (deceased).

Letter to Samuel D. Woodruff from Thomas Steers and W.M. Kelly

Letter to Samuel D. Woodruff from Thomas Steers and W.M. Kelly stating that they have been successful in getting the patent through for Mrs. Clement for Lot no.30, Concession 2 in Enniskillen. James Clement is not of age and he cannot transfer his right to his brother Joseph. There is no obstacle of the patent being issued in Richard’s name. There are some notes in pencil on this document. The document is torn, and stained, but text is not affected. The postmark on the outside is Montreal, June 26, 1847, June 25, 1847.

Letter to Mr. Lee who was clerk of the Heir Devisee Committee in Toronto from Samuel D. Woodruff

Letter to Mr. Lee who was clerk of the Heir Devisee Committee in Toronto from Samuel D. Woodruff. [The Heir and Devisee Committee was formed to clarify the titles to land of heirs of people who had been assigned Crown lands before 1795. Many of the original grantees had not taken out patents to confirm their legal right to the land.] This letter confirms that steps have been taken to issue the patent, July 19, 1847.

Letter to Joseph A. Woodruff from John Stannage

Letter to Joseph A. Woodruff from John Stannage (3 pages) stating that the Sheriff of Lincoln County had no right to sell any of the glebes [land belonging or yielding revenue to a parish church] of Crowland for taxes in either 1852 or 1857, Nov. 25, 1862.

NGO Duties in Relation to Human Rights. A Closer Look at One Proposal

This paper investigates the moral duties that human rights NGOs, such as Amnesty International, and development NGOs, such as Oxfam, have in relation to human rights – especially in relation to the human right to a decent standard of living. The mentioned NGOs are powerful new agents on the global scene, and according to many they might be duty-bearers in relation to human rights. However, until now their moral duties have hardly been investigated. The present paper investigates NGO duties in relation to human rights by looking in particular to a moral theory recently proposed by Leif Wenar, a theory which has some similarities to utilitarianism. In applying this theory, a case for human-rights duties of NGOs is developed mainly by considering the indispensable role that civil society plays in protecting human rights. The paper concludes that, at least, NGOs bear duties with regard to human rights when, as in certain real-life cases, NGO involvement is the only way to achieve acceptable protection against standard threats to certain goods, such as a decent standard of living.