Musikalische Werke.

"Thematisches Verzeichniss der Flötensonaten": v. 1, p. xix-xxii.

Sang und Klang im XIX/XX Jahrhundert. Ernstes und Heiteres aus dem Reiche der Töne : mit einer Anzahl Biographien und Portraits.

Volume designation from foreword.

Wagner album : twenty pieces for piano, including original piano compositions and selected transcriptions from Richard Wagner's operas /

Mode of access: Internet.

24 [i.e. Vierundzwanzig] ukrainische Volksweisen : für Klavier zu zwei Händen.

Title, captions, etc. also in Russian.

Suite sudiste = In the south : pour piano, op. 16 /

Photocopy.

Images. 1re Série pour piano à 2 mains. 2e Série pour piano seul.

v. 1. Reflets dans l'eau.--Hommage à Rameau.--Mouvement.--v. 2. Cloches à travers les feuilles.--Et la lune descend sur le temple qui fut.--Poissons d'or.

Stories of standard teaching pieces; containing educational notes and legends pertaining to the best known and most useful pianoforte compositions in general use by students of music and designed as a companion volume to the author's "Descriptive analyses of pianoforte compositions",

Mode of access: Internet.

Préludes pour piano (Ier[-2ème] livre)

Pl. no.: D. & F. 7687 (v. 1); publisher no.: D. & F. 8697 (v. 2).

Various pieces for piano solo.

Mode of access: Internet.

Works for piano and one other instrument.

Fantasy, op. 159.--Sonata, A major, op. 162.--Introduction & Variations on Trockne Blumen, op. 160.--Sonata for piano and arpeggione or cello.

Strauss album : a collection of ten famous waltzes for piano. Selected and edited by W. Strasser.

Mode of access: Internet.

Album of pianoforte works.

Der Bauer eine Schelm, overture, op. 37. - Waltzes from op. 54. - Legends from op. 59. - Slavonic dances from op. 46 and 72.

2 nocturnes pour le piano: op. 46

par Léopoldine Blahetka.

Análisis ejecutivo-interpretativo de la Sonata para piano no.1, op.22 de Alberto Ginastera

Este artículo pretende ofrecer herramientas analíticas acerca de diversos aspectos que sean de utilidad a los pianistas profesionales o en formación, para el estudio y ejecución de la Sonata para Piano No.1, Op.22 del compositor argentino Alberto Ginastera -- Se incluye un corto contexto histórico de la obra, con especial enfoque en el período creativo del que hace parte la Sonata, con el fin de familiarizar al pianista con la producción del compositor -- Cuenta el artículo además con un análisis de la estructura de la obra y de cada uno de sus movimientos y con consejos prácticos enfocados al aspecto técnico ejecutivo-interpretativo, cuyo fin es facilitar, tanto el estudio como la ejecución misma de la obra -- Se incluye también un breve análisis de tres grabaciones de la Sonata con comentarios generales relacionados con los asuntos puntuales atendidos en el artículo

La contextualisation du discours radiophonique par des moyens prosodiques. L’exemple de cinq grands philosophes français du XXe siècle

"Radiodiskurssin kontekstualisointi prosodisin keinoin. Esimerkkinä viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia" Väitöskirja käsittelee puheen kontekstualisointia prosodisin keinoin. Toisin sanottuna työssä käsitellään sitä, miten puheen prosodiset piirteet (kuten sävelkulku, intensiteetti, tauot, kesto ja rytmi) ohjaavat puheen tulkintaa vanhastaan enemmän tutkittujen sana- ja lausemerkitysten ohella. Työssä keskitytään seitsemään prosodisesti merkittyyn kuvioon, jotka koostuvat yhden tai usean parametrin silmiinpistävistä muutoksista. Ilmiöitä käsitellään sekä niiden akustisten muotojen että tyypillisten esiintymisyhteyksien ja diskursiivisten tehtävien näkökulmasta. Aineisto koostuu radio-ohjelmista, joissa puhuu viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia: Gaston Bachelard, Albert Camus, Michel Foucault, Maurice Merleau-Ponty ja Jean-Paul Sartre. Ohjelmat on lähetetty eri radiokanavilla Ranskassa vuosina 1948–1973. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että prosodisesti merkityt kuviot ovat moniulotteisia puheen ilmiöitä, joilla on keskeinen rooli sanotun kontekstualisoinnissa: ne voivat esimerkiksi nostaa tai laskea sanotun informaatioarvoa, ilmaista puhujan voimakasta tai heikkoa sitoutumista sanomaansa, ilmaista rakenteellisen kokonaisuuden jatkumista tai päättymistä, jne. Väitöskirja sisältää myös kontrastiivisia osia, joissa ilmiöitä verrataan erääseen klassisessa pianomusiikissa esiintyvään melodiseen kuvioon sekä erääseen suomen kielen prosodiseen ilmiöön. Tulokset viittaavat siihen, että tietynlaista melodista kuviota käytetään samankaltaisena jäsentämiskeinona sekä puheessa että klassisessa musiikissa. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että tiettyjä melodisia muotoja käytetään samankaltaisten implikaatioiden luomiseen kahdessa niinkin erilaisessa kielessä kuin suomessa ja ranskassa. Yksi väitöskirjan osa käsittelee pisteen ja pilkun prosodista merkitsemistä puheessa. Tulosten mukaan pisteellä ja pilkulla on kummallakin oma suullinen prototyyppinsä: piste merkitään tyypillisesti sävelkulun laskulla ja tauolla, ja pilkku puolestaan sävelkulun nousulla ja tauolla. Merkittävimmät tulokset koskevat kuitenkin tapauksia, joissa välimerkki tulkitaan prosodisesti epätyypillisellä tavalla: sekä pisteellä että pilkulla vaikuttaisi olevan useita eri suullisia vastaavuuksia, ja välimerkkien tehtävät voivat muotoutua hyvin erilaisiksi niiden prosodisesta tulkinnasta riippuen.