Pysyvää onnellisuutta etsimässä

Kirjallisuusarvostelu

Taajuusmuuttajan hyödyntämismahdollisuudet kompressorijärjestelmien elinkaarikustannusten optimoimisessa

Paineilmaa on kutsuttu neljänneksi perushyödykkeeksi veden, sähkön ja kaasun lisäksi. Paineilman kuluttaja on usein myös sen tuottaja. EU:n alueen teollisuudessa keskimää-rin 16 % kulutetusta kokonaissähkötehosta kuluu ilmakompressoreiden käyttöön. Taa-juusmuuttajan käyttö on viime vuosikymmeninä lisääntynyt merkittävästi, kun on pyrit-ty energiatehokkaisiin ratkaisuihin esimerkiksi pumppaus- ja puhallinjärjestelmissä. Kompressorijärjestelmissä taajuusmuuttajien käyttö ei ole vielä yhtä yleistä kuin esi-merkiksi pumppukäytöissä, vaikka taajuusmuuttajan käytöllä saavutetaan useimmissa tapauksissa huomattavia etuja. Tässä työssä tutkitaan taajuusmuuttajan hyödyntämismahdollisuuksia kompressorijär-jestelmien käytönaikaisten elinkaarikustannusten optimoimisessa. Työssä selvitetään säästöpotentiaalia, ja pohditaan pyörimisnopeussäädöllä saavutettavia etuja eri komp-ressorityypeillä. Lopuksi muodostetaan elinkaarikustannusanalyysit kahdelle todelliselle teollisuuden kompressorikohteelle. Tutkimusmenetelminä ovat kirjallisuustyö sekä asi-antuntijahaastattelut teollisuudesta. Työn tavoitteena on kartoittaa taajuusmuuttajan hyödyntämispotentiaalia kompressorijärjestelmissä ja luoda pohjaa mahdolliselle jatko-tutkimukselle.

Palkitseminen Palveluyrityksessä

Henkilöstö on yrityksen menestyksen kulmakivi. Henkilöstön suorittaessa oikeita asioita yritys voi saavuttaa tavoitteensa. Suorituskykyperusteisella palkitsemisella taataan oikeudenmukainen ja kannustava palkitseminen. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa tutkitaan suorituskyvyn johtamista ja erilaisia palkitsemismuotoja sekä edellisten johtamista prosessina. Case-tutkimuksena listattuja teoreettisia aihealueita sovelletaan reaalimaailman yrityksessä. Kohdeyrityksessä suoritetaan myös lomakekysely, jolla mahdollistetaan henkilöstön mukaanotto kehitystoimintaan. Palkitseminen on yrityksen keino kannustaa henkilöstöä tehokkuuteen. Palkitsemisen tulee olla mahdollisimman yksinkertaista ja sen on ohjattava yrityksen tavoitteita edesauttaviin suoritteisiin. Palkitsemismuotoja ovat aineeton ja taloudellinen palkitseminen. Palkitsemisen lähtökohtana ovat tavoitteet ja näille asetettavat mittarit, joilla resursseja ohjataan. Esimiehet mahdollistavat tavoitteiden saavuttamisen, jonka vuoksi heitä on koulutettava suorituskyvyn johtamiseen ja palkitsemiseen. Tällöin yrityksen tavoitteet jalkautuvat läpi yrityksen. Osallistamalla henkilöstö palkitsemisen suunnitteluun, palkitsemisesta on saatavissa kannustava ja oikeudenmukainen. Arvioinnissa ja kyselytutkimuksessa kohdeyrityksen suurimmiksi ongelmakohdiksi nousivat viestintä, esimiestoiminta, seuranta, epäoikeudenmukaisuus ja toiminnan kehittymättömyys. Kehitysehdotus kattaa edellisiä ongelmakohtia korjaavia toimenpiteitä, jolloin kohdeyrityksen palkitsemisesta on saatavissa toiminnan ohella kehittyvä, kannustava ja toimintaa ohjaava kokonaisuus.

Impersonal trust within the organization: what, how and why?

It has been shown in organizational settings that trust is a crucial factor in different kinds of outcomes, and consequently, building employee trust in the employer is a goal for all kinds of organizations. Although it is recognized that trust in organizations operates on multiple levels, at present there is no clear consensus on the concept of trust within the organization. One can have trust in particular people (i.e. interpersonal trust) or in organized systems (i.e. impersonal trust). Until recently organizational trust has been treated mainly as an interpersonal phenomenon. However, the interpersonal approach is limited. Scholars studying organizational trust have thus far focused only on specific dimensions of impersonal trust, and none have taken a comprehensive approach. The first objective in this study was to develop a construct and a scale encompassing the impersonal element of organizational trust. The second objective was to examine the effects of various HRM practices on the impersonal dimensions of organizational trust. Moreover, although the “black box” model of HRM is widely studied, there have been only a few attempts to unlock the box. Previous studies on the HRM-performance link refer to trust, and this work contributes to the literature in considering trust an impersonal issue in the relationship between HRM, trust, and performance. The third objective was thus to clarify the role of impersonal trust in the relationship between HRM and performance. The study is divided into two parts comprising the Introduction and four separate publications. Each publication addresses a distinct sub-question, whereas the Introduction discusses the overall results in the light of the individual sub-questions. The study makes two major contributions to the research on trust. Firstly, it offers a framework describing the construct of impersonal trust, which to date has not been clearly articulated in the research on organizational trust. Secondly, a comprehensive, psychometrically sound, operationally valid scale for measuring impersonal trust was developed. In addition, the study makes an empirical contribution to the research on strategic HRM. First, it shows that HRM practices affect impersonal trust and the contribution is to consider the HRM-trust link in terms of impersonal organizational trust. It is shown that each of the six HRM practices in focus is connected to impersonal trust. A further contribution lies in unlocking the black box. The study explores the impersonal element of organizational trust and its mediating role between HRM practices and performance. The result is the identification of the path by which HRM contributes to performance through the mediator of impersonal trust. It is shown that the effect on performance of HRM designed specifically to enhance employees’ impersonal trust in the organization is positive.

Kunnostusojituksen vaikutus kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumiin ojitetuilta soilta

Seloste artikkelista: Nieminen, M., Ahti, E., Koivusalo, H., Mattson, T., Sarkkola, S. & Laurén, A. / Export of suspended solids and dissolved elements from peatland areas after ditch network maintenance in south-central Finland. Silva Fennica 44 (2010) : 1, 39-49.

Asevoimat ja non-proliferaatio : sotilaallisen osaamisen käyttö estämään joukkotuhoaseiden leviämistä

Joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen on asevoimien tehtävänä yleistymässä. Monien maiden asevoimat osallistuvat jo nyt aktiivisesti ydin- sekä biologisten ja kemiallisten aseiden ja taisteluaineiden (NBC) leviämisen estämiseen – ei tosin barrikadeilla ja mielenosoituksissa – vaan usein kovinkin arkipäiväisissä ja jokapäiväisissä tehtävissä. Joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen ja aseistariisunnan tehtävät ovat yleistymisen lisäksi muuttumassa samalla myös aikaisempaa vaativimmiksi ja väkivaltaisimmiksi. Nämä tehtävät kuuluvat myös Euroopan unionin kriisinhallintatehtävien listalle.