Antibody levels against GLURP R2, MSP1 block 2 hybrid and AS202.11 and the risk of malaria in children living in hyperendemic (Burkina Faso) and hypo-endemic (Ghana) areas.

Differences in parasite transmission intensity influence the process of acquisition of host immunity to Plasmodium falciparum malaria and ultimately, the rate of malaria related morbidity and mortality. Potential vaccines being designed to complement current intervention efforts therefore need to be evaluated against different malaria endemicity backgrounds. The associations between antibody responses to the chimeric merozoite surface protein 1 block 2 hybrid (MSP1 hybrid), glutamate-rich protein region 2 (GLURP R2) and the peptide AS202.11, and the risk of malaria were assessed in children living in malaria hyperendemic (Burkina Faso, n = 354) and hypo-endemic (Ghana, n = 209) areas. Using the same reagent lots and standardized protocols for both study sites, immunoglobulin (Ig) M, IgG and IgG sub-class levels to each antigen were measured by ELISA in plasma from the children (aged 6-72 months). Associations between antibody levels and risk of malaria were assessed using Cox regression models adjusting for covariates. There was a significant association between GLURP R2 IgG3 and reduced risk of malaria after adjusting age of children in both the Burkinabe (hazard ratio 0.82; 95 % CI 0.74-0.91, p < 0.0001) and the Ghanaian (HR 0.48; 95 % CI 0.25-0.91, p = 0.02) cohorts. MSP1 hybrid IgM was associated (HR 0.85; 95 % CI 0.73-0.98, p = 0.02) with reduced risk of malaria in Burkina Faso cohort while IgG against AS202.11 in the Ghanaian children was associated with increased risk of malaria (HR 1.29; 95 % CI 1.01-1.65, p = 0.04). These findings support further development of GLURP R2 and MSP1 block 2 hybrid, perhaps as a fusion vaccine antigen targeting malaria blood stage that can be deployed in areas of varying transmission intensity.

A Virtual Laboratory Structure for Developing Programming Labs

Virtual Laboratories are an indispensablespace for developing practical activities in a Virtual Environment. In the field of Computer and Software Engineering different types of practical activities have tobe performed in order to obtain basic competences which are impossible to achieve by other means. This paper specifies an ontology for a general virtual laboratory.The proposed ontology provides a mechanism to select the best resources needed in a Virtual Laboratory once a specific practical activity has been defined and the maincompetences that students have to achieve in the learning process have been fixed. Furthermore, the proposed ontology can be used to develop an automatic and wizardtool that creates a Moodle Classroom using the practical activity specification and the related competences.

Predator or prey? Chlamydophila abortus infections of a free-living amoebae, Acanthamoeba castellani 9GU.

Limited evidence exists to suggest that the ability to invade and escape protozoan host cell bactericidal activity extends to members of the Chlamydiaceae, intracellular pathogens of humans and animals and evolutionary descendants of amoeba-resisting Chlamydia-like organisms. PCR and microscopic analyses of Chlamydophila abortus infections of Acanthamoeba castellani revealed uptake of this chlamydial pathogen but, unlike the well-described inhabitant of A. castellani, Parachlamydia acanthamoebae, Cp. abortus did not appear to propagate and is likely digested by its amoebal host. These data raise doubts about the ability of free-living amoebae to serve as hosts and vectors of pathogenic members of the Chlamydiaceae but reveal opportunities, via comparative genomics, to understand virulence mechanisms used by Chlamydia-like organisms to avoid amoebal digestion.

The experience of identity transformation process for people living with tetraplegia and paraplegia = El proceso de reconstrucción de la identidad de las personas afectadas de una paraplejia o tetraplejia

A spinal cord injury (SCI) is perceived as a source of biographical disruption, not only at a physical level but also in terms of people’s life stories, their motivation and their self-esteem. The aim of this study is to explore the factors that people with spinal cord injuries perceive as contributing to rebuilding their sense of self. Two focus groups were established from the SCIcommunity, one of which was made up of 14 people with paraplegia and the other of 9 people with tetraplegia. In addition, four individual interviews were conducted with the participants. The results of content analysis show that the two most prominent factors in the process of identity renegotiation are the partial transformation of the subject’s identity followed by a coming to terms with that new identity. To rebuild self-worth, the importance of finding a balance between change and continuity was identified. Renegotiation of identity after a spinal cord injury is a complex phenomenon that greatly influences the SCI individual’s quality of life perceptions. Reaching a balance between the changes experienced due to the injury and finding a sense of continuity can be either facilitated or obstructed by the economic, political, legal, architectural, and social context

Evolutionary analysis of mitogenomes from parasitic and free-living flatworms

Mitochondrial genomes (mitogenomes) are useful and relatively accessible sources of molecular data to explore and understand the evolutionary history and relationships of eukaryotic organisms across diverse taxonomic levels. The availability of complete mitogenomes from Platyhelminthes is limited; of the 40 or so published most are from parasitic flatworms (Neodermata). Here, we present the mitogenomes of two free-living flatworms (Tricladida): the complete genome of the freshwater species Crenobia alpina (Planariidae) and a nearly complete genome of the land planarian Obama sp. (Geoplanidae). Moreover, we have reanotated the published mitogenome of the species Dugesia japonica (Dugesiidae). This contribution almost doubles the total number of mtDNAs published for Tricladida, a species-rich group including model organisms and economically important invasive species. We took the opportunity to conduct comparative mitogenomic analyses between available free-living and selected parasitic flatworms in order to gain insights into the putative effect of life cycle on nucleotide composition through mutation and natural selection. Unexpectedly, we did not find any molecular hallmark of a selective relaxation in mitogenomes of parasitic flatworms; on the contrary, three out of the four studied free-living triclad mitogenomes exhibit higher A+T content and selective relaxation levels. Additionally, we provide new and valuable molecular data to develop markers for future phylogenetic studies on planariids and geoplanids.

Supporting older people’s independent living at home through social and health care collaboration

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ikäihmisten kotona asumista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden voimavaroista arjesta selviytymisen näkökulmasta, ja tutkia miten asiakkaiden hoito sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä toteutuu. Tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, jossa sovellettiin kuvailevaa ja vertailevaa tutkimusasetelmaa. Tutkimusaineisto kerättiin yhden länsisuomalaisen kunnan kotihoidon asiakkailta (≥65 v.) ja heitä hoitavilta ammattihenkilöiltä. Kotihoidon 21 iäkästä asiakasta kuvasivat omia voimavarojaan arjesta selviytymisen näkökulmasta sekä kokemuksiaan hoidon toteutumisesta ammattihenkilöiden yhteistyönä. Aineisto kerättiin avoimella haastattelulla ja analysoitiin sisällön analyysillä. Lisäksi 25 kotihoidon ammattihenkilöä: 13 kotipalvelun työntekijää, 11 kotisairaanhoitajaa ja lääkäri kuvasivat kokemuksiaan iäkkään asiakkaan hoidon toteutumisesta ammattihenkilöiden yhteistyönä. Aineisto kerättiin fokusryhmähaastattelulla ja analysoitiin sisällön analyysillä. Näiden tulosten sekä aikaisemman kirjallisuuden perusteella laadittiin strukturoitu kyselylomake, jolla analysoitiin ja vertailtiin asiakkaiden ja ammattihenkilöiden näkemyksiä siitä, miten asiakkaiden hoito sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä toteutui. Esitestausten jälkeen kyselylomake lähetettiin 200 kotihoidon asiakkaalle ja 570 heitä hoitavalle kotihoidon työntekijälle: 485 kotipalvelun työntekijälle, 81 kotisairaanhoitajalle ja 4 lääkärille. Kyselyyn vastasi 120 asiakasta (60 %) ja 370 ammattihenkilöä (65 %). Ryhmien välisten erojen tarkastelussa käytettiin ristiintaulukointia, Pearsonin khin neliötestiä ja Fisherin tarkan todennäköisyyden testiä. Iäkkäiden asiakkaiden kuvauksissa voimavarat muodostuivat elämänhallinnan tunteesta ja toimintatahdon säilymisestä. Asiakkaat ammensivat arkeen voimaa harrastuksista ja sosiaalisesta verkostosta, mutta ulkopuolisten asettamat elämisen ehdot, terveydentilan heikkeneminen sekä yksinäisyys asettivat ikäihmisen ja hänen voimavaransa suurten haasteiden eteen. Tulokset osoittivat, että ammattihenkilöiden toiminta oli osittain ristiriidassa ikäihmisten omien odotusten kanssa, eikä se kaikilta osin tukenut asiakkaiden omia voimavaroja. Ammattihenkilöt tekivät hoitoon liittyviä päätöksiä ja toimintoja asiakkaiden puolesta, vaikka asiakkaille itselleen oli tärkeää elämänhallinnan tunne ja toimintatahdon säilyminen. Asiakkaiden voimavarojen tukemista moniammatillisena yhteistyönä vaikeuttivat ammattihenkilöiden vaikeus tunnistaa asiakkaiden omia voimavaroja sekä niitä uhkaavia tekijöitä, tiedon kulun ongelmat, tavoitteeton ja epäyhtenäinen tapa toimia sekä ammattihenkilöiden vastakkain asettuvat näkemyserot ja toimintatavat. Asiakkaiden ja ammattihenkilöiden näkemykset toteutetusta hoidosta erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi (p<0.05). Asiakkaat arvioivat sekä itsenäiseen toimintaan tukemisen että fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tuen toteutuneen työntekijöitä huonommin. Yhteistyön kehittämishaasteita kotihoidossa ovat asiakkaan oman elämänsä asiantuntijuuden vahvistaminen, toimintakulttuurin muuttaminen asiakaslähtöiseksi tavoitteelliseksi toiminnaksi, ammattihenkilöiden roolien ja vastuun selkiyttäminen sekä tiedon kulun menetelmien kehittäminen. Tutkimus vahvistaa gerontologisen hoitotieteen tietoperustaa ja tuottaa uutta tietoa, jota voidaan soveltaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja johtamisessa

Nutrimetabolomics fingerprinting to identify biomarkers of bread exposure in a free-living population from the PREDIMED study cohort

Bread is one of the most widely consumed foods. Its impact on human health is currently of special interest for researchers. We aimed to identify biomarkers of bread consumption by applying a nutrimetabolomic approach to a free-living population. An untargeted HPLC q-TOF-MS and multivariate analysis was applied to human urine from 155 subjects stratified by habitual bread consumption in three groups: non-consumers of bread (n = 56), white-bread consumers (n = 48) and whole-grain bread consumers (n = 51). The most differential metabolites (variable importance for projection ≥1.5) included compounds originating from cereal plant phytochemicals such as benzoxazinoids and alkylresorcinol metabolites, and compounds produced by gut microbiota (such as enterolactones, hydroxybenzoic and dihydroferulic acid metabolites). Pyrraline, riboflavin, 3-indolecarboxylic acid glucuronide, 2,8-dihydroxyquinoline glucuronide and N-α-acetylcitrulline were also tentatively identified. In order to combine multiple metabolites in a model to predict bread consumption, a stepwise logistic regression analysis was used. Receiver operating curves were constructed to evaluate the global performance of individual metabolites and their combination. The area under the curve values [AUC (95 % CI)] of combined models ranged from 77.8 % (69.1 86.4 %) to 93.7 % (89.4 98.1 %), whereas the AUC for the metabolites included in the models had weak values when they were evaluated individually: from 58.1 % (46.6 69.7 %) to 78.4 % (69.8 87.1 %). Our study showed that a daily bread intake significantly impacted on the urinary metabolome, despite being examined under uncontrolled free-living conditions. We further concluded that a combination of several biomarkers of exposure is better than a single biomarker for the predictive ability of discriminative analysis.

Nutrimetabolomics fingerprinting to identify biomarkers of bread exposure in a free-living population from the PREDIMED study cohort

Bread is one of the most widely consumed foods. Its impact on human health is currently of special interest for researchers. We aimed to identify biomarkers of bread consumption by applying a nutrimetabolomic approach to a free-living population. An untargeted HPLC q-TOF-MS and multivariate analysis was applied to human urine from 155 subjects stratified by habitual bread consumption in three groups: non-consumers of bread (n = 56), white-bread consumers (n = 48) and whole-grain bread consumers (n = 51). The most differential metabolites (variable importance for projection ≥1.5) included compounds originating from cereal plant phytochemicals such as benzoxazinoids and alkylresorcinol metabolites, and compounds produced by gut microbiota (such as enterolactones, hydroxybenzoic and dihydroferulic acid metabolites). Pyrraline, riboflavin, 3-indolecarboxylic acid glucuronide, 2,8-dihydroxyquinoline glucuronide and N-α-acetylcitrulline were also tentatively identified. In order to combine multiple metabolites in a model to predict bread consumption, a stepwise logistic regression analysis was used. Receiver operating curves were constructed to evaluate the global performance of individual metabolites and their combination. The area under the curve values [AUC (95 % CI)] of combined models ranged from 77.8 % (69.1 86.4 %) to 93.7 % (89.4 98.1 %), whereas the AUC for the metabolites included in the models had weak values when they were evaluated individually: from 58.1 % (46.6 69.7 %) to 78.4 % (69.8 87.1 %). Our study showed that a daily bread intake significantly impacted on the urinary metabolome, despite being examined under uncontrolled free-living conditions. We further concluded that a combination of several biomarkers of exposure is better than a single biomarker for the predictive ability of discriminative analysis.

City meadows : Vitality from a living heritage

In the middle of the hustle and bustle of a city, you may find a city meadow. A city meadow refers to a green area situated in an urban setting, the management of which aims at maintaining meadow species and facilitating outdoor recreation for city residents. Some of these green areas situated in cities are managed in a detailed and planned manner, while others have been left untended and are now wild, overgrown and in some cases impenetrable. However, all these meadows share one similarity: they play an important role in producing ecosystem services. What, then, is meant by ecosystem services? The multitude of flowers that bloom during summer, recreational opportunities, maintaining nature’s diversity, as well as filtering urban runoff are some of the everyday “services” that city meadows provide for the urban environment and its residents. This publication covers several different points of view by numerous experts on the importance of green areas in cities. The message is clear: management of city meadows improves both natural and cultural environments in a cost-effective manner. City meadows also help improve the health and enjoyment of city residents. When a green area is well-managed, the reputation and image of the surrounding properties and neighbourhood will also improve, as will their financial value!

Maintaining Children’s Finnish Language Skills in an English Language Setting. A Study of Scottish-Finnish Families Living in Scotland

Tutkielmassa käsitellään kaksikielistä lastenkasvatusta ja siinä käytettäviä kasvatus-strategioita, erityisesti ns. OPOL-strategiaa, eli yksi henkilö – yksi kieli -strategiaa (one person – one language). Tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin kaksikielisen perheen vanhemmat voivat tukea vähemmistökielen oppimista sellaisessa ympäristössä, jossa kielen oppimista ei tueta kodin ulkopuolella. Tutkielman alussa määrittelen keskeiset termit. Useita aiheeseen liittyviä termejä määritellään yleiskielessä eri tavoin jo termistä kaksikielisyys lähtien, joten termien rajaaminen tämän työn tarkoituksen mukaan oli tarpeen. Määrittelen myös tekstissä esiintyvät kaksikielisyyden eri tyypit ja taustat, kuten myös eri strategiat, joita kaksikielisessä kasvatuksessa voidaan käyttää. Tämän jälkeen esittelen aikaisempia kaksikielisyystutkimuksia sekä käsittelen OPOL-strategiaan liittyviä käytännön ongelmia, sekä näiden ongelmien mahdollisia ratkaisuja. Lopuksi käsittelen tutkimuksen empiiristä osiota, joka koostui sähköisestä kyselylomakkeesta sekä haastatteluista. Tutkimuksen kohderyhmä koostui Skotlannissa asuvista skotlantilais-suomalaisista perheistä, jotka pyrkivät kasvattamaan lapsistaan kaksikielisiä. Tutkimus tehtiin kahdessa osassa: ensimmäisen osan kyselylomakkeeseen vastasi 17 eri puolilla Skotlantia asuvaa suomenkielistä vanhempaa, ja toisessa osassa haastateltiin 10:tä Edinburghin ja Glasgow’n alueilla asuvaa kaksikielistä (suomi-englanti) perhettä. Molemmissa osioissa keskityttiin siihen, millä tavoin perheet tukevat lasten suomen kielen taitoa ja miten suomenkielistä syötettä yritetään lisätä. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että Skotlannissa asuvat suomenkieliset vanhemmat ovat hyvin motivoituneita tukemaan lastensa kielellistä kehitystä eri tavoin, mm. lukemalla kirjoja, katsomalla elokuvia ja käymällä Suomi-koulussa. Suurin osa perheistä myös käy Suomessa säännöllisesti, mikä näyttäisikin olevan yksi keskeisimmistä kaksikielisyyttä tukevista tekijöistä. Eri perheiden lapset olivat saavuttaneet eri tasoja suomen kielessä, mikä viittaa siihen, ettei lapsen kielitaito ole seurausta ainoastaan OPOL-strategian tarkasta seuraamisesta, vaan siihen vaikuttavat myös monet muut tekijät.