La probabilidad de supervivencia en un modelo con reaseguro proporcional de umbral

[spa] En este artículo presentamos una nueva estrategia de reaseguro, a la que denominamos estrategia de reaseguro umbral, que actúa de forma diferente en función del nivel de las reservas. Así, para unos niveles de las reservas inferiores a un determinado nivel, el gestor decide aplicar un reaseguro proporcional, y para niveles superiores, al considerar que se ha alcanzado cierta solvencia en la cartera, opta por no ceder ningún porcentaje del riesgo. El análisis del efecto de la introducción del reaseguro umbral sobre la probabilidad de supervivencia, y su comparación con el reaseguro proporcional y la opción de no reasegurar, nos permite hallar estrategias de reaseguro equivalentes desde el punto de vista de la solvencia. Palabras clave: teoría del riesgo, reaseguro de umbral, reaseguro proporcional, probabilidad de supervivencia.

Tuoteturvallisuusriskien hallinta suorituskyvyn johtamisen tukena sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa

Eurooppalaisia ja suomalaisia markkinavalvontatilastoja tutkimalla havaitaan, ettei tuoteturvallisuuden hallinta ole itsestään selvää sähkö- ja elektroniikka-alalla. Vuodesta 2000 maaliskuuhun 2006Euroopan markkinoilla havaittiin 3040 vaarallista kuluttajien käyttöön tarkoitettua sähkötuotetta. Työn päätavoitteena on selvittää, miten tuoteturvallisuusriskien hallinta kytkeytyy yrityksen suorituskyvyn johtamiseen. Työssä on käytetty konstruktiivista tutkimusotetta. Aineistopohjaisen analyysin avulla kartoitetaan suorituskyvyn johtamisen teoriaa, suorituskyvyn käytännön mittaamista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä tuoteturvallisuusriskejä jariskienhallinnan periaatteita. Lisäksi kartoitetaan lainsäädännön vaatimuksia, tuotesuunnittelua, valmistusta ja osaamista sekä tarkastellaan tuoteturvallisuuden viranomaisvalvonnan tuloksia. Tutkimuksessa analysoidaan kirjallisuutta ja tilastoja etsien tuoteriskien hallinnan ja suorituskyvyn johtamisen välistä yhteyttä. Analyysiä täydennetään tutkimuksen tekijän kokemuksella tuoteturvallisuuden testauksesta ja sertifioinnista, standardisoimistyöstä sekä tuoteturvallisuuden viranomaisvalvonnasta. Riskienhallinta muodostaa parhaimmillaan osan yrityksen johtamis- ja hallintakäytäntöä. Tuoteturvallisuusriskien hallinta on yrityksen strateginen päätös, joka tukee suorituskyvyn johtamista. Työssämallinnetaan kolme toimintatapaa, joilla eri kehitysvaiheessa olevat sähkö- ja elektroniikkateollisuuden valmistajat voivat hallita tuoteturvallisuusriskejään.Työssä kootaan yhteen tuoteturvallisuuden tekijöitä, jotka suorituskyvyn mittareissa monitoroivat tuoteriskien tilaa. Lisäksi kootaan yhteen riskienhallinnan kustannuksia, joilla yritys voi arvioida etukäteen kokonaiskustannuksia.

Tietopääomaresurssit ja riskienhallinta

Työn tavoitteena oli selventää tietopääomaresurssien merkitys liiketoiminnassa riskien hallinnan kohteina. Tarkoitus oli määrittää eri tietopääomaresurssit ja niihin liittyviä riskejä. Tutkimus on kirjallisuustutkimus. Tutkimuksen tuloksena oli, että tietopääomaresursseihin kohdistuu erilaisia riskejä ja, että liiketoiminnalle tärkeät ja kriittiset tietopääomaresurssit ovat riskienhallinnan kohteita. Tutkimuksessa syntyi tietopääomaresurssien hallintamalli,jossa 1) toimintatapa yhdistää 2) osaamisen, 3) tiedot ja tietovarannot sekä 4) aineettomat oikeudet yhteneväiseksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksessa kuvattiin kuhunkin resurssiin mahdollisesti liittyviä riskejä. Tutkimus osoitti, että liiketoiminnan tietopääomaresurssit voidaan tunnistaa ja niiden liiketoiminnallinen merkitys ja suojaustarve arvioida. Tietopääomaresurssien suojauskeinoja ovat yhteistyösopimukset, toimintatavat ja ohjeet sekä tietotekniset ja fyysiset suojausratkaisut.

Acute ischemic cerebrovascular events on antiplatelet therapy: what is the optimal prevention strategy?

Even though patients who develop ischemic stroke despite taking antiplatelet drugs represent a considerable proportion of stroke hospital admissions, there is a paucity of data from investigational studies regarding the most suitable therapeutic intervention. There have been no clinical trials to test whether increasing the dose or switching antiplatelet agents reduces the risk for subsequent events. Certain issues have to be considered in patients managed for a first or recurrent stroke while receiving antiplatelet agents. Therapeutic failure may be due to either poor adherence to treatment, associated co-morbid conditions and diminished antiplatelet effects (resistance to treatment). A diagnostic work up is warranted to identify the etiology and underlying mechanism of stroke, thereby guiding further management. Risk factors (including hypertension, dyslipidemia and diabetes) should be treated according to current guidelines. Aspirin or aspirin plus clopidogrel may be used in the acute and early phase of ischemic stroke, whereas in the long-term, antiplatelet treatment should be continued with aspirin, aspirin/extended release dipyridamole or clopidogrel monotherapy taking into account tolerance, safety, adherence and cost issues. Secondary measures to educate patients about stroke, the importance of adherence to medication, behavioral modification relating to tobacco use, physical activity, alcohol consumption and diet to control excess weight should also be implemented.

Pankkitoiminnan riskienhallinta ja riskienhallintaraportointi Puolassa

Tutkimuksessa tarkastellaan julkisesti noteerattujen pankkien riskienhallintaraportoinnin nykykäytäntöä Puolassa. Tutkimus jakaantuu kahteen osaan: Tutkimuksen ensimmäisessä osassa esitellään pankkitoimintaa, pankkitoiminnan riskejä ja riskienhallintaa. Pankkitoiminnan riskejä ovat luotto- ja markkinariskit, lisäksi puhutaan operatiivisista ja ympäristöriskeistä. Tutkimuksen toisessa osassa selvitetään ja kuvataan sitä, millaista on tutkimuksen kohdeyritysten riskienhallinta ja riskienhallintaraportointi, tutkimuksen tarkoituksena on myös verrata pankkien riskienhallintaraportointia keskenään. Tutkimuksen kohteena on 13 Varsovan pörssissä listattua pankkia. Tutkimusaineistona käytetään näiden pankkien vuoden 2005 vuosikertomuksia. Kysymyksessä on laadullinen tapaustutkimus, jolle on tyypillistä kuvaileva ja selittävä tutkimusote. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty pattern matchingiä, jonka avulla tutkitaan aineistosta löytyviä riskienhallintaraportoinnin osatekijöitä/indikaattoreita ja verrataan niitä oletettuihin malleihin. Tutkittujen riskienhallintaraporttien perusteella voidaan todeta, että pankkitoiminnan ydinriskeistä: luotto-, korko-, valuutta- ja likviditeettiriskeistä raportoidaan hyvin. Sen sijaan puutteita löytyy operatiivisten ja ympäristöriskien raportoinnista. Suurin osa pankeista raportoi operatiivisista riskeistä, mutta raportointi on pintapuolista ja analysointi puuttuu. Ympäristöriskeistä raportointi ei ole yleistä. Raportoinnin laajuus ja informatiivisuus vaihtelevat pankkien kesken: Suuret, kansainväliset pankkikonsernit raportoivat riskeistään laajasti ja informatiivisesti, kun taas pienemmillä, kansallisilla pankeilla raportointi jää usean pankin kohdalla suppeaksi. Syitä raportoinnin eroille on monia: Yksi syistä on IFRS-standardien vakiintumaton käyttö pienimmillä, kansallisilla pankeilla verrattuna kansainvälisiin pankkikonserneihin. Kansainvälisillä pankkikonserneilla on paremmat valmiudet raportoida riskienhallinnastaan verrattuna pienimpiin pankkeihin, jotka julkaisivat tilinpäätöksensä ensimmäistä kertaa IFRS-standardien mukaisesti vuonna 2005. Yhtenä selittävänä tekijänäraportoinnin eroille voidaan myös mainita omistuspohja: sijoittajainformaation merkitys on korostunut erityisesti organisaatioissa, joissa on laaja, kansainvälinen omistuspohja. Sen sijaan valtio-omisteisessa yrityksessä sijoittajainformaation merkitys on vähäisempi. Myös yrityskulttuuri vaikuttaa siihen, missä laajuudessa, ja mitä tietoa yritys antaa julkisuuteen. Pankit ovat myös tarkkoja maineestaan, mitä tietoa voidaan julkaista ja mitä vaikutuksia tiedon julkaisemisellaon yrityskuvaan. Sen sijaan pankin koolla ei välttämättä ole vaikutusta riskienhallintaraportoinnin laajuuteen ja informatiivisuuteen.

Riskien arviointi ja turvallisuusjohtaminen

Yrityksen työturvallisuus- ja työterveysriskien arvioiminen on lakisääteinen velvollisuus. Myös turvallisuusjohtamiseen lainsäädäntö kohdistaa yhä tiukempia velvotteita. Sicpa Oy:n Tampereen tuotantolaitoksella tehtiin riskien arviointi käyttäen Sosiaali- ja terveysministeriön riskien arviointimenetelmää. Riskien arvioinnin tuloksia käytettiin laadittaessa Sicpa Oy:n turvallisuusjohtamisjärjestelmän suuntaviivoja OHSAS 18001 -standardin mukaisesti. Riskien arvioinnissa tapaturman vaaroja löytyi lukumääräisesti eniten. Kuitenkin kemikaalien aiheuttamat vaarat koettiin riskin suuruuden määrityksessä tärkeimmiksi. Kemikaaliriskien tärkeyttä korostaa myös se, että juuri niiden tuntemuksessa oli puutteita.

Hankintojen johtamisen riskikartoitus: Case tutkimus

Tutkielma käsittelee kohdeyrityksen hankintatoimen riskitekijöitä sekä riskienhallintaa. Tutkielmassa tehdään kohdeyritykselle riskikartoitus sekä analysoidaan tärkeimpiä riskitekijöitä ja tunnistetaan kohdeyritykselle uusia riskinäkökulmia. Tässä tutkielmassa emipiirinen osuus keskittyy kohdeyrityksen tämänhetkiseen riskienhallintaan sekä riskitekijöihin, joita yritys kohtaa. Teoreettinen osuus toimii tutkielman viitekehyksenä riskitekijöiden ja riskienhallinnan osalta sekä antaa työkalut tutkielman empiiriselle analyysille. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena sekä analysoitu teoreettisten mallien avulla. Työssä esitetään teoreettisia riskimalleja ja työkaluja riskienhallinnalle sekä riskiprosessille. Lisäksi esitetään kohdeyrityksen riskien arviointitaulukko sekä riskikartoitustaulukot. Riskille ominaista on sen toteutumisesta aiheutuneet vahingot tai kustannukset. Hankintatoimen riskit ovat lähinnä liiketoiminnallisia riskejä, joiden taustalla nähdään aina olevan tuotto-odotuksia. Riskienhallinnalla tarkoitetaan toimia joita tehdään riskien toteutumisen todennäköisyyden minimoimiseksi sekä toteutumisesta koituvien kustannuksien ja vahinkojen minimoimiseksi.

Riskienhallinta suomalaisyrityksen Venäjällä harjoittamassa asuntotuotannossa

Venäjällä rakentamiseen kohdistuu samoja riskitekijöitä kuin Suomessakin, mutta erilaisesta toimintaympäristöstä johtuen riskitekijöiden merkittävyys vaihtelee. Lisäksi Venäjällä rakentamiseen kohdistuu monia muitakin riskejä. Tutkielman päätarkoituksena on tunnistaa tutkimuksen kohdeyrityksen tytäryhtiönsä kautta Venäjällä harjoittamaan asuntotuotantoon kohdistuvia merkittävimpiä riskitekijöitä. Riskitekijöiden merkittävyyttä Venäjällä harjoitettavassa tuotannossa arvioidaan suhteessa Suomessa vallitsevaan toimintaympäristöön ja rakennusalan riskikenttään. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkielman teoriaosa luo pohjan empiirisen osan ymmärtämiselle ja tutkimukselle. Tutkielmassa määritetyt merkittävät riskitekijät Venäjällä harjoitettavassa asuntotuotannossa ovat suurelta osin lähtöisin toimintaympäristöön liittyvistä tekijöistä. Venäjän talous on tällä hetkellä globaalin talouskriisin kourissa. Myös asuntotuotantoon kohdistuu tutkielman tulosten perusteella merkittäviä riskitekijöitä. Toimintaympäristöön ja markkinoihin kohdistuvat riskitekijät ovat kuitenkin yleisesti ottaen merkittävämpiä Venäjällä rakennettaessa kuin itse asuntotuotannon toteuttamiseen liittyvät riskit.

Toimitilaturvallisuuden kehittäminen

Työn tavoitteena oli selvittää mitä toimitilaturvallisuus on, mitkä ovat kohdeyrityksen emoyhtiön vaatimukset toimitilaturvallisuudelle ja mikä on toimitilaturvallisuuden tila diplomityön kohdeyrityksessä. Samalla tarkasteltiin mahdollisuutta toimitilaturvallisuuden mittaamiselle yrityksessä. Työn teoria koskettelee aluksi riskejä ja riskienhallintaa. Yritysriskien kautta siirrytään yritysturvallisuuteen ja erityisesti sen osa-alueista toimitilaturvallisuuteen eli yrityksen fyysiseen turvallisuuteen. Toimitilaturvallisuudesta esitellään sen osa-alueet ja niiden suojauskeinoja. Myös yritysturvallisuuden johtamista, johtamisen kehittämistä, sekä tuon kehityksen seuraamista mittarein käsitellään. Teorian lisäksi esitellään emoyrityksen vaatimukset toimitilaturvallisuudelle. Empiirinen osuus toteutettiin avoimin haastatteluin ja havainnoinnin avulla. Osuudessa tarkasteltiin toimitilaturvallisuuden nykytilaa kohdeyrityksessä verraten sitä teoriaan ja emoyrityksen vaateisiin. Vaikka kohdeyrityksen toimitilaturvallisuus olikin suhteellisen hyvällä mallilla, toimintaehdotuksia eri toimitilaturvallisuuden osa-alueille saatiin useita.

Juvan kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöasioiden parantaminen

Diplomityö on osa Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI:ssä vuosina 2005 - 2008 toteutettua ”Yritysten ympäristöriskit” EU-osarahoitteista hanketta. Työn tarkoituksena oli tunnistaa, arvioida ja luokittaa Etelä-Savossa, Juvalla toimivan yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ympäristöriskit sekä antaa neuvoja löytyneiden riskien hallintaan. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta syntyvät mahdolliset ympäristöriskitekijät tunnistettiin kirjallisuusselvitysten sekä haastattelujen avulla. Riskien tunnistamisen jälkeen riskien kartoittamiseen, arviointiin ja luokittamiseen käytettiin osia eri riskianalyysimenetelmistä. Riskit jaettiin viiteen eri riskiluokkaan; vakavasta riskistä merkityksettömään riskiin. Juvan kunnan jätevedenpuhdistamolla esiintyi neljän pienimmän riskiluokan riskejä, ja vakavia riskejä ei kartoituksessa tullut esille lainkaan. Riskejä arvioitiin niin sanotuissa normaalioloissa. Merkittävin yksittäinen riskitekijä jätevedenpuhdistamolla oli haitallisen tai poikkeavan aineen kulkeutuminen jäteveden mukana puhdistamolle. Tämä voisi heikentää puhdistamon puhdistustulosta merkittävästi. Kun laitosta ajetaan ympäristöluvassa asetettujen vaatimusten mukaisesti ja alueella sijaitsevat teollisuuslaitokset noudattavat heille annettuja määräyksiä, ei Juvan jätevedenpuhdistamolta aiheudu merkittäviä päästöjä maa-perään tai pohjavesiin.

Kunnossapidon kustannusmalli: riskit ja hyödyt yritysverkostossa

Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli yhdistää riski- ja hyötykomponentit aiemmassa tutkimuksessa rakennettuun kunnossapidon kustannusmalliin. Jotta tämä voitiin tehdä, täytyi ensiksi määrittää mitä riskejä ja hyötyjä esiintyy kunnossapidon yritysverkostossa laitekohtaisella tasolla eri toimijoiden näkökulmista.Tutkimuksen metodologian perusta oli konstruktiivinen tutkimus. Lähdeaineisto koostui teollisuuden kunnossapitoa, verkostoitumista, elinkaariajattelua, riskienhallintaa sekä hyötyjä käsittelevistä oppikirjoista, tieteellisistä julkaisuista, artikkeleista ja opinnäytetöistä. Empiriaosan materiaalina käytettiin valittujen yritysten julkisia aineistoja. Työn keskeiset tulokset liittyvät uuteen kunnossapidon kustannusmalliin, joka ottaa huomioon riski- ja hyötykomponentit laitekohtaisella tasolla sekä myös verkosto- ja elinkaarinäkökulman. Kustannusmallissa esiintyvien hyötyjen oli katsottu saavutettavan riskienhallinnan kautta. Riskienhallinnalla voidaan vaikuttaa kunnossapidon kustannuksiin. Kustannusmallia voidaan hyödyntää kustannusten, riskien ja hyötyjen tasapuoliseen jakoon yritysverkostossa. Kustannusmallin empiirinen testaus rajattiin tämän tutkielman ulkopuolelle.

Sähkönmyyntiyhtiön riskienhallinnan kehittäminen

Sähkönmyyntiyhtiön liiketoimintaan liittyy muiden yritysten toiminnan tavoin erilaisia riskejä. Riskit jaetaan operationaalisiin ja markkinariskeihin. Operationaalisia riskejä ovat esimerkiksi erilaiset henkilöstöön, tietojärjestelmiin tai operatiiviseen toimintaan liittyvät riskit. Sähkönmyyntiyhtiön liiketoimintaan kohdistuu myös erilaisia markkinariskejä, joihin tyypillisesti liittyy sekä voiton että tappion mahdollisuus. Sähkönmyyntiyhtiön liiketoimintaan liittyviä markkinariskejä ovat esimerkiksi volyymiriski, profiiliriski, hintariski ja johdannaisriski. Työssä käydään läpi myös muita markkinariskejä sekä pohditaan riskien suojautumiskeinoja. Markkinariskejä voidaan hallita useiden eri keinojen avulla. Tavallisimpia näistä ovat esimerkiksi johdannaisten ja peak- sekä profiilituotteiden hankkiminen, joiden avulla hallitaan markkinahintojen muutosten vaikutuksia liiketoiminnan tulokseen. Lisäksi yritys voi käyttää riskienhallintakeinoina monipuolista jälkilaskentaa sekä raportointia liiketoiminnan keskeisiltä osilta. Erityisesti riskienhallintakeinona käytetään erilaisia riskimittareita, joista Profit at Risk-riskimittarin katsottiin soveltuvan parhaiten sähkönmyyntiyhtiön riskienhallinnan tueksi. Riskienhallinnan kehityksen näkökulmasta yrityksen on syytä miettiä sopimusten hinnoitteluaan sekä suojausstrategiaansa.

Foreign companies’ strategies on the Russian market during the crisis

Concept of crisis is the subject of many studies and publications in specialized articles and in journalistic publications. The thesis includes next key objectives: concept of the crisis is defined, disclosed external and internal factors affected company’s strategy, shown specific characteristics of Russian market and their influence on the foreign companies. The Master’s Thesis identifies successful foreign companies’ strategies on the Russian market during crises in 2008 and 2014. The study is qualitative and it is based on integrative analysis of literature, secondary data and results of the interview, conducted among foreign companies that operates on the Russian market Findings of the thesis show an effect of the crisis on the company’s strategy. It provides information about specific external and internal factors that affects on company’s strategy during the crisis. Theoretical findings help to understand complex concept of crisis and its main aspects in context of strategy. Analysis of specific characteristics of Russian market provides a base for assessment of efficiency of chosen strategy. Comparison between Russian cresses and companies behaviors in these periods shows how different is strategy because of the nature of the crisis. Results of the thesis could be used as a guideline for foreign companies in Russian market during the crisis period

Alternativas para la incorporación de la perspectiva de Gestión Integral del Riesgo de Desastres en los Planes de Ordenamiento Territorial: El caso del municipio de Tocancipá- Cundinamarca

El objetivo de la investigación es analizar los puentes de relación entre la gestión del riesgo y el ordenamiento territorial, vistas tradicionalmente de manera paralela, en pro a materializarlos a nivel local específicamente en el Plan de Ordenamiento Territorial del municipio de Tocancipá- Cundinamarca.

A gestão do risco nas empresas : comparação das práticas de gestão do risco, no setor da construção em Portugal e no Reino Unido

O risco faz parte do dia a dia das organizações e atualmente mais do que nunca deve ser gerido de uma forma consciente. As organizações como forma de transparência na divulgação da informação para os investidores e outras partes interessadas, devem expor as suas políticas de risco e a forma como pretendem alcançar os objetivos que se propõem numa ótica de continuidade e sustentabilidade. Os mercados globais com grande complexidade e forte concorrência levam a que as empresas se afirmem pela sua capacidade de organização. No setor da construção a dispersão geográfica das obras e a correspondente dispersão dos ativos de produção, os concursos públicos e a apresentação de preço assumem especial relevância em termos de análise de risco. Atualmente na matéria da gestão do risco existem várias recomendações ao nível do governo das sociedades e vários modelos que servem de guião para as empresas implementarem na sua gestão do risco. A estrutura conceptual mais atual e considerada o ‘state of the art’ na matéria de gestão do risco é a ISO 31000 Risk management – Principles and Guidelines. Esta norma pretende definir princípios que permitam a cada organização desenvolver um modelo feito à medida, ajustado aos seus processos e alinhado com a sua estratégia.