Mitä mieltä, professorit?

25 vuoden ikään ehtinyt Aikuiskasvatus-lehti kysyi aikuiskasvatuksen professoreilta heidän näkemyksiään neljässä asiassa

Koulutuksen laadunarvioinnin yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimisesta

Abstract: Researching political effects of quality evaluation in education

Yrityksen arvon määrittäminen

Yrityksen arvoa joudutaan tänä päivänä määrittämään monissa eri tilanteissa ja arvonmäärittäjinä voivat toimia niin yksityiset osakkeenomistajat kuin yhtiöiden ylimmät johtajat. Arvonmäärityksen yleistymisen taustalla ei ole kuitenkaan sen yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys, vaan sen strateginen hyöty käyttäjälleen. Lisäksi arvonmäärittämisen vaikeus ja monipuolisuus tekevät aiheesta entistäkin kiehtovamman. Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää käytetyimmät ja suomalaiseen käytäntöön parhaiten sopivat arvonmääritysmenetelmät. Työssä käydään läpi yrityksen arvonmäärityksen motiivit, arvonmäärityksen edellytykset sekä maailmalla paljon käytetyt arvonmääritysmenetelmät. Lisäksi johtopäätöksissä tulkitaan jokaista arvonmääritysmenetelmää sekä niiden soveltumista suomalaisten yhtiöiden arvostamiseen. Yrityksen arvonmäärittäminen on siis hyvin monipuolinen yrityksen taloudellista tilaa tutkiva ja ennustava menetelmä. Aiheesta on kirjoitettu paljon kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta, jotka käsittelevät aihetta erilaisista näkökulmista, mutta harvoissa teoksissa on annettu konkreettisia esimerkkejä monista eri arvonmääritysmenetelmistä sekä tutkittu niiden yhteyksiä analyyttisesti. Tässä kandidaatintyössä on käytetty kahta hyvin erilaista pörssiyhtiötä, Fortumia ja M-realia, esimerkkeinä ja pyritty selvittämään niiden avulla eri menetelmien käyttökelpoisuutta ja problematiikkaa yrityksen arvonmäärityksessä.

Sähkön tuotantokustannusvertailu

Työssä vertaillaan eri sähköntuotantovaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta. Kannattavuusvertailu suoritetaan pelkkää sähköä tuottaville voimalaitoksille. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisärakentaminen tulee kattamaan tietyn osuuden lähitulevaisuuden sähkön hankinnan vajeesta, mutta sen lisäksi tarvitaan myös uutta lauhdetuotantokapasiteettia. Tutkittavat voimalaitostyypit ovat: ydinvoimalaitos, maakaasukombilauhdevoimalaitos, kivihiililauhdevoimalaitos, turvelauhdevoimalaitos, puulauhdevoimalaitos ja tuulivoimala. Kannattavuustarkastelu suoritetaan annuiteettimenetelmällä käyttäen 5 % reaalikorkoa ja tammikuun 2008 hintatasoa. Laskelmien perusteella 8000 tunnin huipunkäyttöajalla ydinsähkön tuotantokustannus olisi 35,0 € /MWh, kaasusähkön 59,2 €/MWh ja hiilisähkön 64,4 €/MWh, kun hiilidioksidipäästöoikeuden hintana käytetään 23 €/t. Ilman päästökauppaa kaasusähkön hinta on 51,2 €/MWh ja hiilisähkön 45,7 €/MWh ydinsähkön hinnan pysyessä ennallaan. Herkkyystarkastelun tulosten perusteella ydinvoiman kilpailukyky korostuu muihin tarkasteltuihin tuotantomuotoihin verrattuna. Ydinpolttoaineen suurellakaan hinnan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ydinsähkön tuotantokustannukseen, kun taas maakaasusähkö on erittäin riippuvainen polttoaineen hinnasta. Myös päästöoikeuden hinnan kasvu lisää merkittävästi ydinvoiman kilpailukykyä kaasu- ja hiilisähköön verrattuna. Ydinvoimainvestoinnin kannattavuutta ja takaisinmaksua tarkastellaan myös yksinään siten, että investoinnilla saavutettavien tuottojen laskennassa käytetään useita eri sähkön markkinahintoja. Investoinnin kannattavuus on erittäin hyvä, kun sähkön markkinahinta on 50 €/MWh tai suurempi.

Lämmönläpäisykertoimen määritys ovirakenteille

Lohjalainen palo-oviin ja muihin mm. julkishallinnon rakennusten rakentajien ja telakkateollisuuden käyttämiin ulko- ja välioviratkaisuihin erikoistunut valmistusyritys Saajos Oy oli kokenut tarpeen saada käyttöönsä laskentaohjelma, jolla heidän tuotteensa ominaisuudet voitaisiin määritellä myös lämmöneristyksen osalta. Tässä opinnäytetyössä lähdettiin liikkeelle ympäristöministeriön antamista ohjeista (2003) lämmönläpäisykertoimen määrityksessä. Tarkoituksena oli suorittaa laskentamallinnuksia tietyille ovirakennetyypeille ja laatia laskentaohjelma, jonka antamia tuloksia verrattaisiin koeolosuhteissa tehtyihin mittauksiin. Näihin kahteen eri määritystapaan perustuen oli tarkoitus todeta laskentaohjelman soveltuvuus tulevaisuutta varten ja määrittää sen antamien tulosten vastaavuus mittauksilla todennettujen arvojen kanssa. Laskentaohjelman tavoitteena oli olla mahdollisimman helppokäyttöinen ja nopea. Siten se palvelisi sekä uusien tuotteiden lämpötaloudellista tuotesuunnittelua, että jo olemassa olevien tuotteiden markkinointia. Laskentaohjelman kehitystyö jatkuu edelleen, ja toivonkin sen saavuttavan asetetut tavoitteet koekäyttövaiheen jälkeen.