Förteckning uppå afledne doct. Bergii böcker, hwilka den [ ] nästkommande october 1751 genom offentelig auction skola försäljas uti kyrko-herdehuset wid Riddarhus-torget i Stockholm

Arkit: A-D8.

Förtekning på framledne kyrkoherdens, herr doctor Forskåhls wackra theologiska bibliotheque, som kommer at försäljas i kyrkoherde-huset i St. Mariae församling i Stockholm den [ ] Martii 1762

Arkit: A-F8. - Viimeinen sivu tyhjä.

Nykytanssia vanhalla köysitehtaalla Manillan tehdastilojen muutos 1990–2010-luvuilla

Tutkimuksessa käsitellään köysitehdas Oy Manilla Ab:n tehdasrakennusten tilallista muutosta keskittyen erityisesti tehtaan uudelleenkäyttöönoton vaiheeseen 1990–2010-luvuilla. Turun Itäisellä Rantakadulla sijaitseva kiinteistö on osa vanhaa Aurajokisuun telakka- ja teollisuusaluetta, jonka Museovirasto on määritellyt myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tontin kolmea rakennusta on laajennettu vaiheittain, vuosina 1866–1950, erilaisten teollisuusyritysten tarpeita vastaaviksi. Tehdasrakennukset ovat toimineet viinanpolttimona (Aura Ångbränneri), remmitehtaana (Dana) ja köysitehtaana (Manilla). Teollisuustoiminnassa rakennukset ovat olleet viimeksi 1980-luvulla, jonka jälkeen ne jäivät lähes tyhjilleen. Kiinteistön ostanut rakennustoimisto aikoi ensin saneerata tiloihin loft-asuntoja kunnes päätti purkaa rakennukset. Manillan tehdassalia vuodesta 1991 vuokrannut nykytanssiyhdistys Aurinkobaletti ry näki rakennuksissa potentiaalia turkulaisten kulttuuritoimijoiden silloiseen tilatarpeeseen ja perusti tehtaan suojelua sekä uuskäyttöä ajaneen Pro Manillasäätiön vuonna 1997. Säätiö käynnisti neuvottelut rakennustoimiston, Turun kaupungin ja museoviranomaisten kanssa, minkä myötä vanhan köysitehtaan rakennukset säilytettiin ja kunnostettiin luovan alan käyttöön 2000-luvulla. Vanha köysitehdas määriteltiin muutosprosessissa osaksi teollista kulttuuriperintöä ja rakennuskokonaisuus nimitettiin ’Manillan kulttuuritehtaaksi’. Uudet taide- ja kulttuuritoiminnot haastoivat kaupunkisuunnittelun käsitykset rappeutuvasta ja ongelmallisesta tehdaskiinteistöstä kohti vetovoimaista ja elävää kulttuurikeskusta. Rosoinen tehdastila sai uusia sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä uuden käyttäjäryhmänsä myötä, kokoamalla turkulaisia luovan alan toimijoita saman katon alle. Muun muassa tehdasrakennuksissa joka vuosi pidettävän poikkitaiteellisen tapahtuman Tehdasfestivaali Manifestin tavoitteena on yhä vahvistaa ’Manillan kulttuuritehtaan’ omaehtoisuutta osana urbaania, kokemuksellista kaupunkitilaa. Tekeminen on vanhoissa tehdasrakennuksissa vaihtunut köydenpunomisesta nykytanssin koreografioiksi, teollisuussalit teatterinäyttämöiksi. Manillan tehtaan muutosprosessia on tarkasteltu tutkimuksessa rakennetun tilan analyysin keinoin havaittuna, käsitteellistettynä ja elettynä tilana. Teollisuustoiminnalta vapautuneiden rakennusten analyysi heijastaa myös laajemmin sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön vuorovaikutussuhdetta – tilan arkisen käytön ja kokemusten suhdetta yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin sekä kaupunkikehitykseen. Manillan tehdastilojen muutos on esimerkki paikallistason toimijoiden luomista vaihtoehtoisista visioista hylättyjen rakennusten käytölle.

Le discours de crise: La représentation des réfugiés dans le Figaro et Libération

Under september månad 2015 gav sökordet ”kris” dagligen upphov till ett trettiotal träffar i sökmotorn till Frankrikes största dagstidningar. Dagspressen överflödas av kriser och i skrivande stund är den mest omtalade krisen de flyktingströmmar som når Europa som resultat efter flera års krig i Mellanöstern. Pro gradu-avhandlingen studerar flyktingkrisen som en diskursiv händelse, en social konstruktion av en företeelse som tar de aktuella personerna och deras åsikter i beaktande. Avhandlingen är uppbyggd som en linje som inleds med mediestrategier och går till iscensättandet av nyheten, för att sedan analysera de olika åsikterna och personerna som ger upphov till lingvistisk polyfoni och mångtydighet. Syftet med avhandlingen är att studera hur medierna påverkar vår förståelse av en kris. För att få en dynamisk bild av bevakningen av flyktingkrisen studeras rubriker till ett hundratal titlar som publicerats i september 2015 av två stora franska dagstidningar: Le Figaro och Libération. Tidningarnas motsatta politiska orientering står som grund för en heltäckande och varierande genomläsning av medieuppmärksamheten kring flyktingkrisen. Som metod utförs en diskursanalys på materialet för att få reda på hur de båda tidningarna framställer krisen. Skillnader och likheter studeras, såväl som förekommande teman och en karakteristisk vokabulär i anknytning till krisen. Hypotesen är att flyktingarnas egna åsikter kommer i skymundan i medierna. Som resultat har jag noterat element i krisen som tidigare framställts som viktiga ur lingvistisk synvinkel på krisdiskurs av lingvisten Marie Veniard. Utöver det observeras några kompletterande betydelsekomponenter som står i förbindelse med flyktingkrisens komplexa natur. Ett speciellt mönster för att framställa flyktingarna har visat sig vara ofta förekommande i de båda tidningarna. Flyktingarna nämns för att ge rubrikerna ett autentiskt värde men paradoxalt nog möjliggör de även otydlighet i fråga om vem som faktiskt yttrar sig, flyktingarna eller journalisterna?

[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

Maailman terveimmät lapset

Kirjallisuusarvostelu

Eriarvoisuuden syitä koskevat uskomukset teollistuneissa länsimaissa

Tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät selittävät kansalaisten eriarvoisuuden syitä kos-kevia uskomuksia ja niiden vaihtelua maittain. Tutkielman lähtökohtana on tarkastella ja testata teoriaa, jonka mukaan yhteiskunnassa vallitsevat normatiiviset käsitykset oi-keudenmukaisuudesta ja oikeudenmukaisesta ansainnasta muotoilevat kansalaisten eriarvoisuutta koskevia käsityksiä. Teorian mukaan yksilön eriarvoisuutta koskevat kä-sitykset eivät ainoastaan muotoudu yksilön omien intressien, kokemusten tai tiedon pohjalta, vaan niiden muotoutumiseen vaikuttavat myös yhteiskunnassa vallitsevat ja jaetut käsitykset eriarvoisuudesta. Tutkielman empiirisenä aineistona käytetään International Social Survey Programmen eli ISSP:n neljännen aallon eriarvoisuus -aineistoa vuodelta 2009. Aineisto kattaa 23 teollistunutta länsimaata. Lisäksi tutkielmassa käytetään OECD:n ja Maailmanpankin tilastoaineistoja vuosilta 2008 ja 2009. Asenteita tutkitaan elämässä menestymistä kos-kevan kysymyspatteriston avulla. Eriarvoisuuden syitä koskevat uskomukset tiivistettiin tutkielmassa kolmeen eri ryhmään: individuaalisiin, sosiaalisiin ja rakenteellisiin teki-jöihin. Tavoitteena on tarkastella sitä, millä eri tekijöillä taloudellinen eriarvoisuus pe-rustellaan. Tutkielman empiirisenä analyysimenetelmänä käytetään monitasomallitusta. Tutkielman tulokset osoittavat, että individuaaliset tekijät koetaan tärkeimmäksi eriar-voisuutta selittäväksi tekijäksi kaikissa 23 maassa. Maaryhmistä ainoastaan Itä-Euroopan maat muodostavat selkeästi oman ryhmänsä kaikissa kolmessa eri muuttujassa. Tutkielmassa maiden välisiä, eriarvoisuutta koskevia uskomuseroja selittävät maiden talouden rakenteen erot, korruptio sekä vallitseva sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoi-suus. Yksilön omat arvot ja asenteet taas heijastuvat erityisesti individuaalisia tekijöitä kuvaavassa muuttujassa. Kansalaisten uskomuksissa heijastuu selkeä dualismi: yksilöt rakentavat omat eriarvoi-suutta koskevat käsityksensä omien kokemustensa, tiedon ja ideologian pohjalta. Käsi-tykset eivät ainoastaan heijasta yhteiskunnan todellista eriarvoisuutta vaan myös ihmis-ten omia uskomuksia ja arvomaailmaa. Tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että yhteis-kunnassa yleisesti vallitsevat käsitykset eriarvoisuudesta vaikuttavat yksilöiden usko-muksiin.

[Les Animaux modèles]

Ancien possesseur : Poulenc, Francis (1899-1963)

1977 Board of Trustees

Pictured here from left to right are: T. Breithaupt, Marianne Stevens, J. Miller, T. Briant, M. Van Neirpt, C. McMillan, D. Townson, R. Bannister, E. Marsh, T. Varcoe, A. Earp, A. Chown, R. Nairn, W. Jolly, M. Miller, and C. Shaver.

Nestmate recognition in the large carpenter bee, Xylocopa virginica /

Abstract Many species of social insects have the ability to recognize their nestmates. In bees, sociality is maintained by bees that recognize which individuals should be helped and which should be hanned in order to maximize fitness (either inclusive or individual) (Hamilton 1964; Lin and Michener 1972). Since female bees generally lay eggs in a single nest, it is highly likely that bees found cohabitating in the same nest are siblings. According to the kin selection hypothesis, individuals should cooperate and avoid aggression with same sex nestmates (Hamilton 1964). However, in opposite sex pairs that are likely kin, aggression should increase among nestmates as an expression of inbreeding avoidance (Lihoreau et al. 2007). Female bees often guard nest entrances, recognizing and excluding foreign conspecific females that threaten to steal nest resources (Breed and Page 1991). Conversely, males that aggressively guard territories should avoid aggression towards other males that are likely kin (Shellman-Reeve and Gamboa 1984). In order to test whether Xy/ocopa virginica can distinguish nestmates from non-nestmates, circle tube testing arenas were used. Measures of aggression, cooperation and tolerance were evaluated to detennine the presence of nestmate recognition in this species. The results of this study indicate that male and female X virginica have the ability to distinguish nestmates from non-nestmates. Individuals in same sex pairs demonstrated increased pushing, biting, and C-posturing when faced with non-nestmates. Males in same sex pairs also attempted to pass (unsuccessfully) nOIl-nestmates more often than ncstmates, suggesting that this behaviour may be an cxpression of dominancc in males. Increased cooperation exemplified by successful passes was not observed among nestmates. However, incrcased tolerance in the [onn of head-to-head touching was observed for nestmates in female same sex and opposite sex pairs. These results supported the kin selection hypothesis. Moreover, increased tolerance among opposite sex non-nestmates suggested that X virginica do not demonstrate inbreeding avoidance among nestmates. 3 The second part of this study was conducted to establish the presence and extent of drifting, or travelling to different nests, in a Xylocopa virgillica population. Drifting in flying Hymenoptera is reported to be the result of navigation error and guard bees erroneously admitting novel individuals into the nest (Michener 1966). Since bees in this study were individually marked and captured at nest entrances, the locations where individuals were caught allowed me to determine where and how often bees travelled from nest to nest. Ifbees were captured near their home nests, changing nests may have been deliberate or explained by navigational error. However, ifbees were found in nests further away from their homes, this provides stronger evidence that flying towards a novel nest may have been deliberate. Female bees are often faithful to their own nests (Kasuya 1981) and no drifting was expected in female X virginica because they raise brood and contribute to nest maintenance activities. Contrary to females, males were not expected to remain faithful to a single nest. Results showed that many more females drifted than expected and that they were most often recaptured in a single nest, either their home nest or a novel nest. There were some females that were never caught in the same nest twice. In addition, females drifted to further nests when population density was low (in 2007), suggesting they seek out and claim nesting spaces when they are available. Males, as expected, showed the opposite pattern and most males drifted from nest to nest, never recaptured in the same location. This pattern indicates that males may be nesting wherever space is available, or nesting in benches nearest to their territories. This study reveals that both female and male X virginica are capable of nestmate recognition and use this ability in a dynamic environment, where nest membership is not as stable as once thought.