Gesundheitsschutz mit Schweizer Nanoinventar

Noch ist wenig bekannt über die gesundheitlichen Auswirkungen von Nanomaterialien und deren Verbreitung in der Industrie. Eine Schweizer Studie des Lausanner Institutes für Arbeit und Gesundheit gibt erstmals Auskunft darüber, wie viele Personen in der Schweiz am Arbeitsplatz mit Nanopartikeln zu Tun haben.

Mitä siirtoväellä on oikeus odottaa muulta Suomelta (radiopuhe 7.4.1940)

Puhe

Postmortale Darstellung der Koronararteriendurchmultiphasische Ganzkörper-CT-Angiographie : Vergleich mit Ante-mortem-Koronarangiographien

Die Diagnostik des plötzlichen Herztods durch bildgebende Techniken ist bislang unzureichend evaluiert. Als Validierungsoption für postmortale koronarangiographische Methoden steht der Sektionsbefund zur Verfügung. Sequenziell postmortal durchgeführte alternative angiographische Methoden sind denkbar. Schließlich bietet die ante mortem durchgeführte Koronarangiographie (CA) - ggf. In Verbindung mit der perkutanen transluminalen Koronarangioplastie (PTCA) - weitere Vergleichsmöglichkeiten. Neben deskriptiven sind hier auch potenziell funktionelle Aussagen zum Stenosegrad möglich.

Fluoreszenzdiagnostik bei Patienten mit nicht muskelinvasivem Harnblasenkarzinom: Ergebnisse einer Metaanalyse [Fluorescence diagnosis in patients with non-muscle invasive bladder cancer: results of a metaanalysis]

Purpose: Heterogeneous results of single studies with photodynamic diagnosis (PDD) in bladder cancer have been reported. A metaanalysis of prospective studies has now been performed. Material and Methods: The effect of PDD in addition to WLC on a) the diagnosis and b) the therapeutic outcome of primary or recurrent non-muscle invasive bladder cancer (NMIBC) investigated by cystoscopy or transurethral resection was analysed. An electronic database search was performed. Trials were included if they prospectively compared WLC with PDD in bladder cancer. Primary endpoints were additional detection rate, residual tumour at second resection and recurrence-free survival. Results: Significantly more tumour-positive patients were detected with PDD in all patients with non-muscle invasive tumours (= 20%) [95% confidence interval (CI): 8 to 35%] and in CIS patients (= 39%) (CI: 23 to 57%). Residual tumour was significantly less often found after PDD (odds ratio 0.28, CI: 0.15 to 0.52, p<0.0001). Recurrence-free survival was significantly higher at 12 and 24months in the PDD groups than in WLC only groups. Conclusions: More bladder tumour-positive patients are detected by PDD. Best results were found in CIS patients. Diagnosis with PDD results in a more complete resection and a longer recurrence-free survival.

Mitä musiikkiopistojen pääsykokeissa testataan? : tutkimus Helsingissä sijaitsevien SML:n liittoon kuuluvien musiikkiopistojen pääsykokeista

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä musiikkiopistoissa käytössä olevat pääsykoetestit mittaavat sekä mitataanko niissä varsinaisesti musikaalisuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin lahjakkuuden ja musikaalisuuden teorioita sekä niiden suhdetta käytössä oleviin pääsykoetesteihin. Tutkimus kohdistui Helsingissä sijaitsevien Suomen musiikkioppilaitosten liittoon (SML) kuuluvien musiikkiopistojen 4-7-vuotiaille pyrkijöille suunnattuihin pääsykokeisiin. Tutkimusaineisto koostui pääsykoekäytäntöjen osalta musiikkiopistojen rehtoreiden teemahaastattelusta sekä analysoitavaksi saaduista kirjallisista yksilö- tai ryhmätesteistä. Helsingissä sijaitsevista yhdestätoista musiikkiopistosta kymmenen osallistui teemahaastatteluun (10/11), ja ensimmäisessä vaiheessa mukana olleista kymmenestä opistosta seitsemällä oli tarjota myös pyydetty kirjallinen materiaali tutkimuksen toista vaihetta, kirjallisen testiaineiston analyysia varten (7/10). Haastattelujen ja testien analyysin perusteella saatiin selville musiikillisia ja ei-musiikillisia osatekijöitä, joiden mittaamisesta pääsykoe muodostui. Tutkimusmenetelmänä oli sisällönanalyysi. Johtopäätösten kannalta oli olennaista analysoida saatuja tuloksia suhteessa teoriataustassa esiteltyihin lahjakkuus- ja musikaalisuuskäsityksiin. Tulosten valossa on ilmeistä, että musikaalisuuden määrittelyn ongelmallisuudesta johtuen ei voida yksiselitteisesti vastata kysymykseen siitä, mitataanko pääsykoetesteissä juuri musikaalisuutta. Käytetyt testit mittaavat sekä musiikillisia että ei-musiikillisia tekijöitä ja erityisesti niihin harjaantumista. Testien kehittämisessä tulisi selkeämmin huomioida lapsen ikäkauden asettamat haasteet sekä lapsen yleiseen kehitykseen että erityiseen musiikilliseen kehitykseen kohdistuva tutkimus.

Runosta lauluksi : mitä nuottijulkaisut kertovat tekijöistään

Tapani Boman