Luonnonhoitopellot maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden edistämisessä

Luonnonhoitopellot lisättiin uutena vapaaehtoisena toimenpiteenä maatalouden ympäristötukeen vuonna 2009. Luonnonhoitopeltoihin kuuluvat monivuotiset nurmipellot sekä niitty-, riista- ja maisemakasveilla kylvetyt pellot. Toimenpiteen avulla pyritään suojelemaan ja lisäämään maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta sekä muun muassa vähentämään maatalouden ravinnehuuhtoumia. Vuonna 2010 luonnonhoitopeltoja oli yli seitsemän prosenttia Suomen viljelyalasta. Luonnonhoitopeltojen ympäristövaikutusten arvioiminen ja toimenpiteen kehittäminen on tärkeää, jotta toimenpiteeseen käytettävät varat eivät valu hukkaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys luonnonhoitopelloilla on maatalousympäristön monimuotoisuuden kannalta; millaiset luonnonhoitopellot ovat monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia; ja kuinka toimenpidettä kannattaa kehittää. Kysymyksiin pyrittiin vastaamaan tutkimalla putkilokasvilajistoa, -lajirikkautta ja kasvillisuuden rakennetta erilaisilla luonnonhoitopelloilla, sekä vertaamalla luonnonhoitopeltojen kasvillisuutta pientareiden ja niittyjen kasvillisuuteen. Maastotyö luonnonhoitopelloilla tehtiin kesällä 2010 Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusalueilla. Lisäksi tutkimuslohkoista kerättiin tietoja viljelijäkyselyn kautta. Niittypellot osoittautuivat tutkimuksessa lajirikkaimmaksi luonnonhoitopeltotyypiksi, mikä selittynee lähinnä sillä, että ne kylvetään heikosti kilpailukykyisellä siemenseoksella. Nurmi- ja niittypelloilla lohkon viljavuus korreloi negatiivisesti lajirikkauden kanssa. Lajikoostumukseltaan kaikki luonnonhoitopellot eroavat toisistaan sekä maatalousympäristön puoliluonnontilaisista elinympäristöistä, ja lisäävät siten monimuotoisuutta maisematasolla. Luonnonhoitopeltojen lajisto ei ole kuitenkaan suojelun kannalta erityisen arvokasta. Toimenpiteen maatalousympäristöä rikastuttavaa vaikutusta vähentää, että tällä hetkellä valtaosa luonnonhoitopelloista on monivuotisia nurmipeltoja. Luonnonhoitopeltojen siemenseoksia kehittämällä, perustamis- ja hoitomenetelmiä tutkimalla ja neuvontaan panostamalla voidaan lisätä luonnonhoitopeltojen arvoa niin luonnon, viljelijän kuin yhteiskunnankin kannalta.

Suvun sisällä sovittua. Sukulaissijoitukset aikuistuneiden lasten näkökulmasta

Kautta aikain sukulaiset ovat huolehtineet sukulaistensa äidittömistä tai isättömistä lapsista, ja usein näin on toimittu sukulaisten keskinäisillä sopimuksilla. Sukulaisperheessä asumista on nimitetty esimerkiksi yksityissijoitukseksi ja siellä asuvaa kasvattilapseksi. Suomessa lastensuojelun virallisen sijaishuoltojärjestelmän suhtautuminen sukulaisperheisiin on vaihdellut eri aikoina. Yleisesti nähdään,että 1980-luvun puoliväliin asti sukulaisperheitä käytettiin paljon suomalaisessa lastensuojelussa, mutta hoitotyön ammatillistamispyrkimysten ja yhteiskunnallisen rakennekehityksen myötä niiden käyttö väheni, ja alkoi systemaattinen vieraiden sijaisperheiden etsiminen ja valmentaminen. Nykyään ollaan uudelleen tilanteessa, jossa on alettu huomioida sukulaisia ja muita lapsen luonnollisia verkostoja.Nykykeskustelun taustalla on kiihtynyt lastensuojelutarpeen kasvusuunta, jota vastaamaan tarvitaan lisää resursseja, ja yksi mahdollinen vaihtoehto haasteellisessa tilanteessa on sukulaissijoitus eli sukulaisten toteuttama perhehoito. Tässä aineistolähtöisessä laadullisessa tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita sellaisten henkilöiden kokemuksista, jotka ovat jossakin lapsuutensa vaiheessa asuneet sukulaistensa luona. Fenomenologishermeneuttisen tutkimusotteen ja väljästi sovelletun narratiivisen tutkimuksen empiirinen aineisto on hankittu lehti-ilmoituksen välityksellä, ja sen käsittelyssä on ensisijaisena menetelmänä ollut temaattinen sisällön analyysi, jota on täydennetty määrällisen tutkimuksen keinoin. Tarkoitus on kuvailla kirjoitushetkellä eri-ikäisten aikuisten kokemuksia ja niille annettuja merkityksiä. Kirjoitetut tarinat (N = 32) liittyvät muun muassa sukulaissijoitukseen johtaneisiin taustoihin ja syihin, koettuihin tunteisiin sekä sukulaissuhteiden kehittymiseen. Tutkimuksessa on lisäksi pyritty kartoittamaan niitä tekijöitä, jotka ovat tekemisissä sen kanssa, millaiseksi sukulaissijoitus lopulta muotoutuu. Sukulaissijoitusten taustatekijöinä näkyivät muun muassa vanhempien avioerot, yksinhuoltajuus, erilaiset sairaudet ja kuolemat sekä hankalat työ- ja koulujärjestelyt, ja näiden perusteella luokittelin syytekijät sosiaalisiin, orpoudesta johtuviin ja käytännönjärjestelyllisiin syihin. Lapset ovat yleensä pieniä sukulaisperheeseen muuttaessaan, eivätkä he näy päätöksenteossa, joka tapahtuu tyypillisesti nopealla aikataululla. Aina sukulaisperheen jäsenet eivät ole entuudestaan tuttuja lapselle, ja heidän elintapansa voivat olla hyvin erilaiset verrattuna lapsen omaan perheeseen. Sijoitukset voivat kestää viikoista koko lapsuuden ajan kestäviin sijoituksiin, ja ne päättyvät joko takaisin kotiin paluuseen tai omilleen itsenäistymiseen. Valtaosalle sukulaissijoitus on ollut positiivinen kokemus, ja he puhuivat paljolti hyvän kohtelun merkityksestä, eivätkä esimerkiksi sijoituksen pysyvyydestä. Kun taas negatiivisesti sijoituksen kokenut vähemmistö kertoi huonosta, jopa epäinhimillisestä, kohtelusta. Osalle kokemus oli opettanut, että sukulaisiin voi aina turvautua ja vanhemmuuden roolimallin voi omaksua myös sukulaisiltaan, kun taas osa oli oppinut pärjäämään jo varhain omillaan joutuen kärsimään pitkin elämää erilaisista tunneelämän vaikeuksista. Puolet oli asunut aina samassa sukulaisperheessä, ja osalla oli kokemus useista sukulaisperheistä, yhdellä jopa kymmenestä. Vaikka muuttoja tapahtui, ne tapahtuivat suvun sisällä mahdollistaen sukulaissuhteiden jatkuvuuden. Tosin aina suhteet eivät jatkuneet ainakaan kaikkiin sukulaissijaisperheen jäseniin, tai joskus ne saattoivat katketa myöhemmin esimerkiksi perinnönjaon yhteydessä. Keskeiset lähteet: Beeman & Boisen (1999); Farmer (2010); Heino (2001); Koisti- Auer (2008).

Suvun sisällä sovittua. Sukulaissijoitukset aikuistuneiden lasten näkökulmasta

Kautta aikain sukulaiset ovat huolehtineet sukulaistensa äidittömistä tai isättömistä lapsista, ja usein näin on toimittu sukulaisten keskinäisillä sopimuksilla. Sukulaisperheessä asumista on nimitetty esimerkiksi yksityissijoitukseksi ja siellä asuvaa kasvattilapseksi. Suomessa lastensuojelun virallisen sijaishuoltojärjestelmän suhtautuminen sukulaisperheisiin on vaihdellut eri aikoina. Yleisesti nähdään, että 1980-luvun puoliväliin asti sukulaisperheitä käytettiin paljon suomalaisessa lastensuojelussa, mutta hoitotyön ammatillistamispyrkimysten ja yhteiskunnallisen rakennekehityksen myötä niiden käyttö väheni, ja alkoi systemaattinen vieraiden sijaisperheiden etsiminen ja valmentaminen. Nykyään ollaan uudelleen tilanteessa, jossa on alettu huomioida sukulaisia ja muita lapsen luonnollisia verkostoja. Nykykeskustelun taustalla on kiihtynyt lastensuojelutarpeen kasvusuunta, jota vastaamaan tarvitaan lisää resursseja, ja yksi mahdollinen vaihtoehto haasteellisessa tilanteessa on sukulaissijoitus eli sukulaisten toteuttama perhehoito. Tässä aineistolähtöisessä laadullisessa tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita sellaisten henkilöiden kokemuksista, jotka ovat jossakin lapsuutensa vaiheessa asuneet sukulaistensa luona. Fenomenologishermeneuttisen tutkimusotteen ja väljästi sovelletun narratiivisen tutkimuksen empiirinen aineisto on hankittu lehti-ilmoituksen välityksellä, ja sen käsittelyssä on ensisijaisena menetelmänä ollut temaattinen sisällön analyysi, jota on täydennetty määrällisen tutkimuksen keinoin. Tarkoitus on kuvailla kirjoitushetkellä eri-ikäisten aikuisten kokemuksia ja niille annettuja merkityksiä. Kirjoitetut tarinat (N = 32) liittyvät muun muassa sukulaissijoitukseen johtaneisiin taustoihin ja syihin, koettuihin tunteisiin sekä sukulaissuhteiden kehittymiseen. Tutkimuksessa on lisäksi pyritty kartoittamaan niitä tekijöitä, jotka ovat tekemisissä sen kanssa, millaiseksi sukulaissijoitus lopulta muotoutuu. Sukulaissijoitusten taustatekijöinä näkyivät muun muassa vanhempien avioerot, yksinhuoltajuus,erilaiset sairaudet ja kuolemat sekä hankalat työ- ja koulujärjestelyt, ja näiden perusteella luokittelin syytekijät sosiaalisiin, orpoudesta johtuviin ja käytännönjärjestelyllisiin syihin. Lapset ovat yleensä pieniä sukulaisperheeseen muuttaessaan, eivätkä he näy päätöksenteossa, joka tapahtuu tyypillisesti nopealla aikataululla. Aina sukulaisperheen jäsenet eivät ole entuudestaan tuttuja lapselle, ja heidän elintapansa voivat olla hyvin erilaiset verrattuna lapsen omaan perheeseen. Sijoitukset voivat kestää viikoista koko lapsuuden ajan kestäviin sijoituksiin, ja ne päättyvät joko takaisin kotiin paluuseen tai omilleen itsenäistymiseen. Valtaosalle sukulaissijoitus on ollut positiivinen kokemus, ja he puhuivat paljolti hyvän kohtelun merkityksestä, eivätkä esimerkiksi sijoituksen pysyvyydestä. Kun taas negatiivisesti sijoituksen kokenut vähemmistö kertoi huonosta, jopa epäinhimillisestä, kohtelusta. Osalle kokemus oli opettanut, että sukulaisiin voi aina turvautua ja vanhemmuuden roolimallin voi omaksua myös sukulaisiltaan, kun taas osa oli oppinut pärjäämään jo varhain omillaan joutuen kärsimään pitkin elämää erilaisista tunneelämän vaikeuksista. Puolet oli asunut aina samassa sukulaisperheessä, ja osalla oli kokemus useista sukulaisperheistä, yhdellä jopa kymmenestä. Vaikka muuttoja tapahtui, ne tapahtuivat suvun sisällä mahdollistaen sukulaissuhteiden jatkuvuuden. Tosin aina suhteet eivät jatkuneet ainakaan kaikkiin sukulaissijaisperheen jäseniin, tai joskus ne saattoivat katketa myöhemmin esimerkiksi perinnönjaon yhteydessä. Keskeiset lähteet: Beeman & Boisen (1999); Farmer (2010); Heino (2001); Koisti- Auer (2008).

Non-industrial private forest landowners’ choices of timber management strategies and potential allowable cut.

In the study, the potential allowable cut in the district of Pohjois-Savo - based on the non-industrial private forest landowners' (NIPF) choices of timber management strategies - was clarified. Alternative timber management strategies were generated, and the choices and factors affecting the choices of timber management strategies by NIPF landowners were studied. The choices of timber management strategies were solved by maximizing the utility functions of the NIPF landowners. The parameters of the utility functions were estimated using the Analytic Hierarchy Process (AHP). The level of the potential allowable cut was compared to the cutting budgets based on the 7th and 8th National Forest Inventories (NFI7 and NFI8), to the combining of private forestry plans, and to the realized drain from non-industrial private forests. The potential allowable cut was calculated using the same MELA system as has been used in the calculation of the national cutting budget. The data consisted of the NIPF holdings (from the TASO planning system) that had been inventoried compartmentwise and had forestry plans made during the years 1984-1992. The NIPF landowners' choices of timber management strategies were clarified by a two-phase mail inquiry. The most preferred strategy obtained was "sustainability" (chosen by 62 % of landowners). The second in order of preference was "finance" (17 %) and the third was "saving" (11 %). "No cuttings", and "maximum cuttings" were the least preferred (9 % and 1 %, resp.). The factors promoting the choices of strategies with intensive cuttings were a) "farmer as forest owner" and "owning fields", b) "increase in the size of the forest holding", c) agriculture and forestry orientation in production, d) "decreasing short term stumpage earning expectations", e) "increasing intensity of future cuttings", and f) "choice of forest taxation system based on site productivity". The potential allowable cut defined in the study was 20 % higher than the average of the realized drain during the years 1988-1993, which in turn, was at the same level as the cutting budget based on the combining of forestry plans in eastern Finland. Respectively, the potential allowable cut defined in the study was 12 % lower than the NFI8-based greatest sustained allowable cut for the 1990s. Using the method presented in this study, timber management strategies can be clarified for non-industrial private forest landowners in different parts of Finland. Based on the choices of timber managemet strategies, regular cutting budgets can be calculated more realistically than before.

Non-industrial private forest landowners’ choices of timber management strategies.

The factors affecting the non-industrial, private forest landowners' (hereafter referred to using the acronym NIPF) strategic decisions in management planning are studied. A genetic algorithm is used to induce a set of rules predicting potential cut of the landowners' choices of preferred timber management strategies. The rules are based on variables describing the characteristics of the landowners and their forest holdings. The predictive ability of a genetic algorithm is compared to linear regression analysis using identical data sets. The data are cross-validated seven times applying both genetic algorithm and regression analyses in order to examine the data-sensitivity and robustness of the generated models. The optimal rule set derived from genetic algorithm analyses included the following variables: mean initial volume, landowner's positive price expectations for the next eight years, landowner being classified as farmer, and preference for the recreational use of forest property. When tested with previously unseen test data, the optimal rule set resulted in a relative root mean square error of 0.40. In the regression analyses, the optimal regression equation consisted of the following variables: mean initial volume, proportion of forestry income, intention to cut extensively in future, and positive price expectations for the next two years. The R2 of the optimal regression equation was 0.34 and the relative root mean square error obtained from the test data was 0.38. In both models, mean initial volume and positive stumpage price expectations were entered as significant predictors of potential cut of preferred timber management strategy. When tested with the complete data set of 201 observations, both the optimal rule set and the optimal regression model achieved the same level of accuracy.

Kansalaistoimintaa internet-ajalla : tapaustutkimus Porkkanamafian alkuvaiheista Suomessa

Tutkimus käsittelee Porkkanamafiaksi nimetyn kansalaisliikehdinnän alkuvaiheita ja organisoitumista Suomessa. Toimintaryhmä sai alkunsa Suomessa loppukesällä vuonna 2008, jolloin idea uudenlaisesta toimintamallista levisi sosiaalisen median kautta Yhdysvalloista. Uudenlaista kuluttaja-aktiivisuutta korostanut toiminta-ajatus konkretisoitui varsin nopeasti tempaukseksi, johon osallistui satoja ihmisiä. Organisoimisessa on hyödynnetty internetin sovelluksia tehokkaasti, mikä on vaikuttanut Porkkanamafian toiminnan luonteeseen ja nopeaan leviämiseen. Tapaustutkimus Porkkanamafiasta keskittyy tarkastelemaan kansalaistoiminnan syntyprosesseja ja sijoittuu yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimuksen kenttään. Lähtökohtana tutkimuksessa on prosessin empiirinen kuvaus. Toiminnan alkuvaiheen organisoitumista, idean kehittymistä konkreettiseksi toiminnaksi ja ihmisten rekrytoitumista mukaan toimintaan kuvataan Doug McAdamin liikehdinnän syntyä käsittelevän mallin pohjalta. Mallia on tarpeen myös täydentää ottamalla huomioon internetin ja sosiaalisen median vaikutukset. Porkkanamafian toiminnan piirteiden ja syntyprosessien tarkastelu avaa näkökulman siihen, miten kansalaistoiminta toteutuu Suomessa internet-ajalla. Tutkimusta varten olen haastatellut seitsemää Helsingin Porkkanamafian toimijaa sekä kerännyt aineistoa osallistuvan havainnoinnin avulla. Haastattelumateriaalin ja kenttähavaintojen lisäksi olen hyödyntänyt aineistona toimintaa käsitteleviä verkkosivustoja ja-julkaisuja. Tutkimuksen mukaan Porkkanamafian toiminta sijoittuu niin kutsutun perinteisen kansalaistoiminnan ja uudenlaisen verkkoaktivismin välimaastoon. Internet ja erityisesti sosiaalinen media ovat keskeisiä areenoita toiminnan organisoimiseen ja kannattajien mobilisoimiseen. Toiminnan onnistumisen kannalta olennaista on kuitenkin saada ihmiset mukaan tempauksiin, jotka edellyttävät fyysistä läsnäoloa. Porkkanamafian toiminta on internet-vahvisteista eli pääasiallinen toiminta-areena ei ole verkossa, vaikka organisoinnissa hyödynnetään monipuolisesti uutta tieto- ja viestintäteknologiaa. Tutkimus osoittaa, että internetillä ja sen erilaisilla sovelluksilla oli merkittävä asema Porkkanamafian toiminnan syntyvaiheessa. Niiden vaikutus oli keskeinen niin toimintaidean saapumisessa Suomeen, sen omaksumisessa toteutettavaksi kuin itse toiminnan leviämisessä ja organisoimisessa. Rekrytoitumis- ja mobilisaatioprosesseissa internet ja sosiaalisen median valmiit verkostot mahdollistavat ihmisten tavoittamisen nopeasti ilman kustannuksia. Nämä kanavat muokkaavat myös osallistumisen kulttuuria, sillä toimintaa koskevan tiedon levitessä verkossa innostus lähteä mukaan liikehdintään alkaa usein ennestään tuntemattomien henkilöiden kautta. Tukea oman toiminnan oikeellisuudesta saadaan läheisten ihmisten sijaan verkkoyhteisöjen massoilta. Porkkanamafian kaitaisessa epämuodollisessa kansalaistoiminnassa osallistuminen on mahdollista tapahtumakohtaisesti omien resurssien mukaan ja ilman pitkäaikaista sitoutumista. Osallistuminen ei myöskään vaadi yhteisen laaja-alaisen ideologian jakamista. Nämä nykyliikehdinnän piirteet mahdollistavat helpon osallistumisen ja madaltavat näin kynnystä lähteä mukaan toimintaan. Keskeistä yhteiskunnallisen liikehdinnän syntyprosessissa on uusi ja innovatiivinen toimintaidea, joka Porkkanamafialla on ollut niin kutsuttu käänteinen tai positiivinen boikotti eli yrittäjien kannustaminen ympäristön tilaa parantaviin toimenpiteisiin kuluttajien ostovoiman avulla.

Finding space to mental health : promoting mental health in adolescents (12 to 14 year olds): preliminary results of the intervention's effectiveness

Resumen: La salud mental y el bienestar son fundamentales para nuestra capacidad colectiva y individual como seres humanos de pensar, de exteriorizar los sentimientos, de establecer y mantener relaciones, para estudiar, para perseguir las actividades de ocio, para tomar decisiones diarias y para disfrutar de una vida plena. Una adolescencia saludable es un prerrequisito para una vida adulta saludable. Sin embargo, la realidad actual presenta un panorama preocupante. La formación del capital mental individual y colectivo - especialmente en las primeras etapas de la vida - está siendo retenida por una serie de riesgos evitables para la salud mental (World Health Organization [WHO], 2013). Los adolescentes del sur de Europa (región que ha sido más severamente afectada por la crisis financiera; e.g., Portugal) son señalados como un grupo extremadamente vulnerable, ya que su salud mental fácilmente podría ser influenciada por las dificultades económicas de sus padres y la escasez de solidaridad social (European Parliament, 2012). La promoción de la salud mental de los adolescentes es considerada como una preocupación fundamental (WHO, 2005a, 2013). En este ámbito, las intervenciones centradas en la promoción de la literacía de la salud mental han revelado importantes ventajas en la prevención, reconocimiento, intervención precoz y la reducción del estigma (Pinfold, Stuart, Thornicroft & Arboleda-Florez, 2005; Pinfold, Toulmin, Thornicroft, Huxley, Farmer & Graham, 2003; Schulze, Richter-Werling, Matschinger & Angermeyer, 2003; Stuart, 2006). En consonancia con los marcos de promoción de la salud mentales propuestos por la Organización Mundial de la Salud (2005a), tenemos que involucrar a jóvenes en los ambientes donde interactúan (Burns, 2011). Las escuelas son implícitamente uno de los locales más importantes para la promoción de la salud mental de los adolescentes (Barry, Clarke, Jenkins & Patel, 2013; WHO, 2001). El proyecto “Abrir Espacio para la Salud Mental – Promoción de la salud mental en adolescentes (12-14 años)” tiene como objetivo incrementar literacía de la salud mental en los jóvenes. En el primer año se ha desarrollado un instrumento de evaluación - Mental Health Literacy questionnaire (MHLq) - y la intervención para la promoción de la salud mental. La intervención consiste en 2 sesiones, 90 minutos cada una, implementadas con intervalo de una semana. Siguen una metodología interactiva, utilizando dinámicas de grupo, videos, música y discusión. El estudio de la eficacia de la intervención se lleva a cabo mediante un análisis pre y pos-test con el MHLq, utilizando un grupo experimental y un grupo de control. Este artículo presenta los resultados preliminares de la eficacia de la intervención de promoción de la salud mental en una muestra de 100 adolescentes portugueses (12-14 años). El pos-test mostró un incremento de los niveles de conocimientos de salud mental y estrategias de autoayuda. Los resultados sugieren que la intervención desarrollada parece ser adecuada al objetivo propuesto y refuerzan la creencia de que intervenciones escolares, sistemáticas y sostenibles, para la promoción de la salud mental con jóvenes, es un enfoque prometedor para la promoción de la literacía de la salud mental (Schulze et al., 2003; Rickwood et al., 2005; Corrigan et al., 2007; WHO, 2010).

Switching Regimes in the Term Structure of Interest Rates During U.S. Post-War: A case for the Lucas proof equilibrium?

Published as an article in: Studies in Nonlinear Dynamics & Econometrics, 2004, vol. 8, issue 1, pages 5.

Aquaculture Asia, Vol.13, No.1, pp.1-56, January-March 2008

Developing guidelines for sustainable freshwater aquaculture planning in Vietnam. Aquaculture production, certification and trade: Challenges and opportunities for the small-scale farmer in Asia. The successful development of backyard hatcheries for crustaceans in Thailand. Alternate carp species for diversification in freshwater aquaculture in India. Genetic and reproduction technologies for enhanced aquaculture and fisheries management of Murray cod. Effluent and disease management in traditional practices of shrimp farming: A case study on the west coast of Sabah, Malaysia. Status of sahar domestication and its development in the Himalayan Region of Nepal. Vaccination benefits highlighted as Schering-Plough reinforces commitment to Asian aquaculture. Comparative advantage analysis of shrimp production in Asia. Strategies to improve livelihood of the rural poor: A case study in two small reservoirs in Binh Phuoc Province, Vietnam. Cambodian Government ban on snakehead farming enforced. Marine finfish aquaculture developments at ‘Indonesian Aquaculture 2007’. Production update – marine finfish aquaculture in the Asia-Pacific region. Body size of rotifers from estuaries in North Sulawesi. NACA Newsletter.

Proceedings of the 1998 Science Board Symposium on The Impacts of the 1997/98 El Niño Event on the North Pacific Ocean and Its Marginal Seas

Preface [pdf, 0.01 Mb] James J. O'Brien The big picture - The ENSO of 1997-98 [pdf, 0.01 Mb] James E. Overland, Nicholas A. Bond & Jennifer Miletta Adams Atmospheric anomalies in 1997: Links to ENSO? [pdf, 0.54 Mb] Vladimir I. Ponomarev, Olga Trusenkova, Serge Trousenkov, Dmitry Kaplunenko, Elena Ustinova & Antonina Polyakova The ENSO signal in the northwest Pacific [pdf, 0.47 Mb] Robert L. Smith, A. Huyer, P.M. Kosro & J.A. Barth Observations of El Niño off Oregon: July 1997 to present (October 1998) [pdf, 1.31 Mb] Patrica A. Wheeler & Jon Hill Biological effects of the 1997-1998 El Niño event off Oregon: Nutrient and chlorophyll distributions [pdf, 1.13 Mb] William T. Peterson Hydrography and zooplankton off the central Oregon coast during the 1997-1998 El Niño event [pdf, 0.26 Mb] William Crawford, Josef Cherniawsky, Michael Foreman & Peter Chandler El Niño sea level signal along the west coast of Canada [pdf, 1.25 Mb] Howard J. Freeland & Rick Thomson The El Niño signal along the west coast of Canada - temperature, salinity and velocity [pdf, 0.49 Mb] Frank A. Whitney, David L. Mackas, David W. Welch & Marie Robert Impact of the 1990s El Niños on nutrient supply and productivity of Gulf of Alaska waters [pdf, 0.06 Mb] Craig McNeil, David Farmer & Mark Trevorrow Dissolved gas measurements at Stn. P4 during the 97-98 El Niño [pdf, 0.13 Mb] Kristen L.D. Milligan, Colin D. Levings & Robert E. DeWreede Data compilation and preliminary time series analysis of abundance of a dominant intertidal kelp species in relation to the 1997/1998 El Niño event [pdf, 0.05 Mb] S.M. McKinnell, C.C. Wood, M. Lapointe, J.C. Woodey, K.E. Kostow, J. Nelson & K.D. Hyatt Reviewing the evidence that adult sockeye salmon strayed from the Fraser River and spawned in other rivers in 1997 [pdf,0.03 Mb] G.A. McFarlane & R.J. Beamish Sardines return to British Columbia waters [pdf, 0.34 Mb] Ken H. Morgan Impact of the 1997/98 El Niño on seabirds of the northeast Pacific [pdf, 0.06 Mb] Thomas C. Royer & Thomas Weingartner Coastal hydrographic responses in the northern Gulf of Alaska to the 1997-98 ENSO event [pdf, 0.76 Mb] John F. Piatt, Gary Drew, Thomas Van Pelt, Alisa Abookire, April Nielsen, Mike Shultz & Alexander Kitaysky Biological effects of the 1997/98 ENSO in Cook Inlet, Alaska [pdf, 0.22 Mb] H.J. Niebauer The 1997-98 El Niño in the Bering Sea as compared with previous ENSO events and the "regime shift" of the late 1970s [pdf, 0.10 Mb] A.S. Krovnin, G.P. Nanyushin, M.Yu. Kruzhalov, G.V. Khen, M.A. Bogdanov, E.I. Ustinova, V.V. Maslennikov, A.M. Orlov, B.N. Kotenev, V.V. Bulanov & G.P. Muriy The state of the Far East seas during the 1997/98 El Niño event [pdf, 0.15 Mb] Stacy Smith & Susan Henrichs Phytoplankton collected by a time-series sediment trap deployed in the southeast Bering Sea during 1997 [pdf, 0.21 Mb] Cynthia T. Tynan Redistributions of cetaceans in the southeast Bering Sea relative to anomalous oceanographic conditions during the 1997 El Niño [pdf, 0.02 Mb] Akihiko Yatsu, Junta Mori, Hiroyuki Tanaka, Tomowo Watanabe, Kazuya Nagasawa, Yikimasa Ishida, Toshimi Meguro, Yoshihiko Kamei & Yasunori Sakurai Stock abundance and size compositions of the neon flying squid in the central North Pacific Ocean during 1979-1998 [pdf, 0.11 Mb] O.B. Feschenko A new point of view concerning the El Niño mechanism [pdf, 0.01 Mb] Nathan Mantua 97/98 Ocean climate variability in the northeast Pacific: How much blame does El Niño deserve? [pdf, 0.01 Mb] Vadim P. Pavlychev Sharp changes of hydrometeorological conditions in the northwestern Pacific during the 1997/1998 El Niño event [pdf, 0.01 Mb] Jingyi Wang Predictability and forecast verification of El Niño events [pdf, 0.01 Mb] (Document contains 110 pages)

Aquaculture Asia, Vol. 8, No. 1, pp.1-58, January-March 2003

*Table of Contents* Sustainable Aquaculture Fertilization, soil and water quality management in small-scale ponds part II:Soil and water quality management S. Adhikari Fisheries and aquaculture activities in Nepal Tek Gurung Peter Edwards writes on rural aquaculture: A knowledge-base for rural aquaculture Farmers as Scientists: Commercialization of giant freshwater prawn culture in India M.C. Nandeesha Aquaculture in reservoir fed canal based irrigation systems of India – a boon for fish production K.M. Rajesh, Mridula R. Mendon, K. N. Prabhudeva and P. Arun Padiyar Research and Farming Techniques Production and grow-out of the Black-lip pearl oyster Pinctada margaritifera Idris Lane Breeding of carps using a low-cost, small-scale hatchery in Assam, India: A farmer proven technology S.K. Das Genes and Fish: Hybridisation – more trouble than its worth? Graham Mair Breeding and culture of the sea cucumber Holothuria scabra in Vietnam R. Pitt and N. D. Q. Duy The potential use of palm kernel meal in aquaculture feeds Wing-Keong Ng Using a Simple GIS model to assess development patterns of small-scale rural aquaculture in the wider environment Simon R. Bush Aquaculture fundamentals: Getting the most out of your feed Simon Wilkinson Marine finfish section Status of marine finfish aquaculture in Myanmar U Khin Kolay Regional training course on grouper hatchery production Aquatic Animal Health Advice on aquatic animal health care: Problems in Penaeus monodon culture in low salinity areas Pornlerd Chanratchakool

STREAM Journal, Vol. 1, No. 2, pp 1-16. April-June 2002

CONTENTS: Efforts of a farmer in fish seed production for self-employment, by Ras Behari Baraik and Ashish Kumar. Remembering: the missing capacity, by Terrence Clayton. Measuring the process, by Nick Innes-Taylor. Women’s fish farmers group in Nawalparasi, Nepal, by S.K. Pradhan. Periphyton-based aquaculture: a sustainable technology for resource-poor farmers, by M.E. Azim, M.A. Wahab, M.C.J. Verdegem, A.A. van Dam and M.C.M. Beveridge. Unlocking information on the Internet: STREAM media monitoring and issue tracking, by Paul Bulcock (PDF has 16 pages.)

What lies beneath: responding to forest development plans: a guide for First Nations

pdf contains 60 pages

STREAM Journal, Vol. 4, No. 4, pp 1-17. October-December 2005

CONTENTS: Seaweed culture and farmer incomes in Bekasi, Indonesia, by A. Mauksit L. Maala and Aniza Suspita. Significant change for a self-help group, by Nguyen Song Ha. Conflict over fishing in Jharkhand, by Ashish Kumar. Two worlds across a highway, by William Savage. Critical steps in preparing coastal communities for effective policy changes, by Josephine P. Savaris. New guidelines on data collection and iniormation sharing for co-management, by Charlotte Howard.

STREAM Journal, Vol. 5, No. 3, pp 1-18. July-September 2006

CONTENTS: Impacts of the fisheries policy reform on livelihoods in Cambodia, by Chun Sophat and Mitchell Isaacs. A success story about aquaculture in India, by Shri Prameswar Bhoi. Two stories from Nepal: fisherman becomes a rich fish farmer, women’s empowerment through aquaculture, by Rjendra Yadav, Rabindra Man Malla. A positive change in perceptions in Pakistan, by Cecile Brugere. Small details that matter: a story from the Philippines, by Rommel Guarin. A Vietnamese farmer managing aquaculture and capture in a reservoir, by Nguyen Van Lung.