Asevelvollisuuden tulevaisuus

Perinteisesti asevelvollisuutta ja asevelvollisia on tutkittu ja käsitelty turvallisesti joko puolustushallinnon tai siviilitutkijoiden omissa erillisissä piireissä. Harvemmin asevelvollisuustutkimukset ovat olleet monitieteisiä ja johtaneet yhteisjulkaisuihin. Tällä julkaisulla tahdomme näyttää yhteistyön esimerkkiä. Julkaisu on tarkoitettu asevelvollisuuden parissa työtä tekeville ja muutoin siitä kiinnostuneille: tutkijoille, opettajille ja kasvattajille – kaikille kansalaisille. Yksi julkaisun keskeisimmistä viesteistä on se, että yleisen asevelvollisuuden järjestelyjä ja toimintaa tulee tarkastella laajemmissa yhteiskunnallisissa yhteyksissään ja myös tulevaisuuteen huomiota kiinnittäen. Toinen keskeinen viesti on se, että Suomen koulutusjärjestelmään ja yhteiskuntaan kytkeytyvä asevelvollisuustutkimus ansaitsee tulla jatkossakin esille.

Asevelvollisuus kansalaisoikeutena

Asevelvollisuus kansalaisoikeutena – kuka kasvattaa, kuka kouluttaa? -seminaari järjestettiin Maanpuolustuskorkeakoulussa 12.10.2012. Arvoseminaarien sarja on saanut alkunsa vuonna 2002 ja ensimmäinen Nuoret, arvot ja maanpuolustus - hankkeen arvoseminaari toteutettiin vuonna 2009. Tällä kertaa seminaari pureutui syksyllä aktiivisesti mediassakin käytyyn keskusteluun nuorten syrjäytymisestä. Tämä julkaisu koostuu neljästä osasta. Ensimmäisestä osasta löytyvät Kadettikunnan puheenjohtaja, prikaatikenraali Jukka Ojalan ja Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaan aloituspuheenvuorot sekä Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannulan tuomat tasavallan presidentti Sauli Niinistön terveiset seminaariväelle. Julkaisun toisessa osassa ovat Jari Sinkkosen, Juha Tuomisen sekä Leena-Maija Karttusen, Riikka Kuoppasalmen ja Päivi Granön seminaariesityksistään kirjoittamat artikkelit. Kolmanteen osaan saimme mielenkiintoisia kommenttiartikkeleita seminaariin osallistuneilta Aki-Mauri Huhtiselta, Juha Mälkiltä, Mikael Salolta, Janne Aallolta ja Sami Isoniemeltä. Neljännen osan muodostavat Sakari Nurmelan, Risto Sinkon sekä Antti-Tuomas Pulkan ja Johanna Anttosen arvotutkimuksista kokoamat artikkelit.

Kokoelmallinen äänikäyntikortteja

Äänitaidearvostelu

Morfologia dos órgãos genitais masculinos do Jurará Kinosternon scorpioides (Chelonia: Kinosternidae)

Kinosternon scorpioides é uma pequena tartaruga semi-aquática, típica de água doce, de distribuição geográfica bastante diversificada, encontrada no estado do Maranhão, onde é denominada de jurará ou muçuã. Sua carne é uma excelente fonte de proteína e a despeito da legislação vigente, é comercializado nas praias e feiras da cidade de São Luís e consumido nos restaurantes sob a forma de farofa servida em casquinha. Os órgãos genitais do macho foram estudados visando fornecer dados morfológicos da própria espécie, que poderão ser utilizados na biologia reprodutiva voltada para ações de preservação em cativeiro. Compõe-se a amostra de 10 machos adultos, obtidos mediante apreensões do IBAMA-MA (Proc. nº 020.12.002400/99-31, licença nº 002/01), os quais foram eutanaziados conforme normas do Comitê de Ética do Curso de Medicina Veterinária, Universidade Estadual do Maranhão. A cavidade celomática foi aberta e os órgãos fixados em solução aquosa de formaldeído 10%, e posteriormente dissecados. Os testículos possuem formato ovóide e coloração amarelo-ouro. Os epidídimos convolutos estavam aderidos dorsalmente à superfície medial dos testículos, terminando em um pequeno ducto deferente. Os ductos deferentes não forma-ram nenhuma ampola distinta, abrindo-se na cloaca. O pênis sulcado, localizado no assoalho da cloaca, estendeu-se até a cauda, composto de raíz, corpo e glande. A morfologia dos órgãos reprodutivos destes animais assemelha-se aos de outras tartarugas, sugerindo uma morfologia conservada entre as tartarugas.

Asiantuntijan suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden mittaaminen

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia asiantuntijaorganisaation henkilöstön työmotivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Konkreettisena tavoitteena oli kehittää asiantuntijaorganisaation olemassa olevaan suorituskykymittaristoon uusia mittareita, joiden avulla yrityksessä pyritään luomaan asiantuntijoille mahdollisimman motivoiva työskentelyilmapiiri. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa tutkittiin asiantuntijan työmotivaatioon vaikuttavia tekijöitä sekä aineettoman pääoman mittaamista. Empiirisessä osuudessa tutkittiin pienen asiantuntijaorganisaation työskentelyolosuhteita. Aineistonkeruumenetelmänä toimi vanha tutkimustieto, puolistrukturoidun haastattelun piirteitä omaavat teemahaastattelut sekä tutkijan oma havainnointi. Asiantuntijan motivaatioon vaikuttaa erityisen paljon henkilökohtainen kasvu, autonomisuus, merkityksellinen työ, haasteelliset ja vaihtelevat työtehtävät sekä työstä saatu palaute. Vähemmän merkittäviä motivaattoreita ovat raha, työsuhteen jatkuvuus, ystävälliset työtoverit, kunnioitus ja oikeudenmukainen kohtelu. Urakehitystä asiantuntija ei koe erityisen motivoivana asiana. Tutkimuksen kohdeyrityksen haasteiksi ilmeni erityisesti palautteen antaminen, osaamisen ja koulutuksen johtaminen, autonomian vähyys projektin käyttöönotto vaiheessa sekä työn kuormittavuuden jakautuminen. Uudet mittarisuoritukset kohdeyrityksessä ovat: projektipalautteen antaminen, positiivisen palautteen määrä, projektien edistymispalaverit, projektikatselmukset, suunnittelun tuntiarviot, sisäisten kehitysideoiden toteutuminen, työntekijöiden kuormituksen jakautuminen sekä koulutuksen ja osaamisen jakautuminen.

Etuyhteysyritysten sisäinen rahoitus siirtohinnoittelun näkökulmasta

Varsinaiset siirtohinnoittelusäännökset antavat riittävää ohjeistusta etuyhteydestä ja markkinaehtoperiaatteesta. Rahoitustransaktioiden osalta ei ole kuitenkaan olemassa kotimaista, eikä kansainvälisesti yhteisesti sovittua säännöstöä markkinaehtoisuuden määrittämiseksi. Tämä Pro gradu tutkielma käsittelee etuyhteysyritysten sisäistä rahoitusta siirtohinnoittelun näkökulmasta. Pääasiallisena tutkimuskysymyksenä on etuyhteysyritysten sisäinen rahoitus ja miten sen markkinaehtoisuus voidaan määritellä ja todistaa. Tutkielman tutkimusote on oikeusdogmaattinen, eli voimassaolevan oikeuden sisällön selvittäminen etuyhteysyritysten sisäisen rahoituksen kannalta. Tutkielmassa viitataan myös vieraaseen oikeuteen, selvittämällä OECD:n siirtohinnoitteluohjeen soveltamista kahdessa ulkomaisessa oikeustapauksessa. Tutkielman aineistona on voimassaoleva kotimainen lainsäädäntö, EU:n korko- ja rojaltidirektiivi, muu EU -ohjeistus sekä OECD:n malliverosopimus ja siirtohinnoitteluohje. Näistä lähtökohdista tutkimusongelmaa selvitettiin edelleen oikeuskirjallisuuden ja asiantuntija-artikkeleiden avulla. Lisäaineistona oli erään pankin yritysrahoituksesta vastaavan henkilön haastattelu. Aineistona käytettiin myös oikeustapauksiin liittyviä oikeuden päätösasiakirjoja. Oikeustapaukset olivat Suomesta, Ruotsista ja Kanadasta. Tutkimuksen tuloksista voidaan mainita rahoitustransaktioiden markkinaehtoisuuden osalta, että siirtohinnoitteluanalyysissä tarvittavan vertailukelpoisen ulkoisen löytäminen on ongelmallista. Ongelmallisuus syntyy lainakorkoon vaikuttavien lukuisten tapauskohtaisten tekijöiden suuresta määrästä. Markkinaehtoisuus on helpommin todennettavissa, jos on käytössä sisäinen verrokki. Tutkittujen oikeustapausten perusteella voidaan todeta, että eri maiden oikeuslaitoksilla on hieman erilainen tulkinta samoista OECD:n siirtohinnoitteluohjeista. Koska siirtohinnoittelu on monimutkaisinta kansainvälisissä tilanteissa, olisi oikeusvarmuuden kannalta saatava aikaan kasainvälisesti sovitut siirtohinnanmääritysmenetelmät etuyhteysyritysten sisäisille rahoitustransaktioille.

Henkilöstösuunnittelu oppivassa organisaatiossa

Tutkimuksessa selvitän johtamisen näkökulmasta oppivan organisaation soveltamismahdollisuuksia osana Kaartin jääkärirykmentin (KaartJR) henkilöstösuunnittelua (HESU). Tavoitteena on selvittää HESU:n organisointikeinoja organisaation ja henkilöstön kehittämiseksi. Hallintoyksikön HESU perustuu normeihin, käskyihin ja ohjeisiin, mutta sisällöllisesti joukkoja yhdistäviä ajattelu- ja toimintaperiaatteita ei ole käytettävissä. Lähestyn aihetta laadullisella tutkimusmenetelmällä (fenomenografia), koska aihepiirin ymmärtäminen ja analysointi edellyttävät vuorovaikutuksen keinoin hankittua aineistoa. Tutkimuskysymykset liittyvät joukko-osaston vaikutusmahdollisuuksiin henkilöstöresurssisuunnitteluun ja ylempien johtoportaiden urasuunnitelmiin sekä joukon HESU:n toimintatapojen ja työkalujen (ml. seuranta) selvittämiseen johtamisen aspektista. Tuloksista voisi todeta, että joukon toiminnan ja resurssien suunnitteluun henkilökokoonpanon (HKP) valmistelun osalta tulee osallistua hallintoyksikön esikunnasta henkilöstösuunnitteluryhmän (HESUR) jäsenet. Ryhmän jäsenet pystyvät esittämään henkilöstön saatavuuteen liittyviä HKP:n henkilöstöryhmämääriä perusteluineen sekä arvioimaan tulevan vuoden poistumaa päävalmistelijoiden tukena. Tällä tavalla myös tulevan vuoden toimintasuunnitelman luonnokseen tehtävä henkilötyövuosi (HTV) -esitys on totuudenmukainen. Kuluvan vuoden osalta taas palkkarahojen ja HTV -kiintiön käyttämistä tulee seurata intensiivisesti, jotta säästyneillä kiintiöillä olisi mahdollista palkata määräaikaisia työntekijöitä koulutettavien oppimisen edistämiseksi. Harkinnan arvoista olisi myös se, että puolustushaara vahvistaisi HKP:n jo osana toimintasuunnitelmaa. Tällöin joukkojen ennakoiva rekrytointi olisi mahdollista. HESU:uun liittyen hallintoyksikön sisäisten tehtävien suunnittelussa tulee yhteistoiminnallisesti hyödyntää HESUR:n asiantuntemusta organisaatiokulttuurista, joskin pitkäjänteinen suunnitteluvastuu tulee säilyttää vastuuvalmistelijoilla. Työntekijöitä tulee kannustaa hakeutumaan haastaviin tehtäviin sekä joukon sisällä että ulkopuolelle (ml. kriisinhallintatehtävät). Joukko-osaston esitykset ylempien johtoportaiden urasuunnitelmiin tulee hyväksyttää komentajalla ja joukon vastuuvalmistelijoiden tulee osallistua näiden suunnitelmien valmisteluvaiheisiin. KaartJR:n HESU:uun liittyvät tekijät tukevat toiminnallisesti toisiansa, mutta niiden kokoaminen yhdeksi normiksi voisi olla hyödyllistä. Samoin puolustushaaraesikunnan olisi hyvä koota puolustusministeriön ja puolustusvoimien päivitetty henkilöstöalan ohjaus omaksi kokonaisuudeksi tukemaan periaatteiden jalkauttamista joukko-osastoihin. Oppivan organisaation ajattelu- ja toimintatavat soveltuvat HESU:n periaatteiksi, joskin nämä edellyttävät eri tasoilla tahtoa ja osaamista toimia yhteisen suorituskyvyn kehittämiseksi. Silti oppivan organisaation malli edustaa vain yhtä teoriaa optimaalisessa ympäristössä.

Karjalan prikaatin esikunnan ulkoiset vaikutusmahdollisuudet varusmiesten palvelusaikaisen poistuman pienentämiseksi

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Karjalan prikaatin esikunnan mahdollisuudet vaikuttaa varusmiesten palveluksen aikaisen poistuman pienentämiseen. Tutkimuksen pääpainoon ennen palvelukseen astumista tapahtuvissa toimenpiteissä, sillä palveluksen aikaisia poistuman pienentämistoimenpiteitä on tutkittu ja ohjeistettu runsaasti. Varusmiesten palveluksen keskeyttämisprosentit pysyvät vuodesta toiseen korkeina, vaikka varusmiespalvelusta ja etenkin sen aloitusta on kehitetty vastaamaan paremmin nykynuorten vaatimuksia. Tässä tutkimuksessa palveluksen keskeyttämisen vähenemiseen johtavia keinoja etsitään sosiaalisen median, varuskunnan maineen hallinnan, sekä palvelusta edeltävien konkreettisten toimenpiteiden kautta. Tutkimusmetodina käytettiin asiantuntijahaastatteluja sekä kyselyjä, jotka suoritettiin Karjalan prikaatin sekä maavoimien esikunnan henkilöstölle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurimmat haasteet varusmiesten suureen poistumaan liittyen johtuvat siviilimaailman ja sotilasmaailman suuresta erosta, joka johtaa useassa tapauksessa sopeutumisongelmiin. Nuoren elämä muuttuu radikaalisti astuttaessa varuskunnan portista sisään. Elämänmuutos yhdistettynä mahdollisiin perhe-elämän- tai päihteidenkäytön ongelmiin ovat merkittäviä tekijöitä arvioitaessa palveluksen keskeytyksen todennäköisyyksiä. Sosiaalinen media sekä maineen hallinta ovat merkityksellisiä kokonaisuuksia arvioitaessa palvelusta edeltäviä poistuman pienentämiskeinoja. Myös kutsuntatilaisuus sekä prikaatin esikunnan suorittama ennakkotiedote helpottavat palvelukseen astumista antamalla riittävää informaatiota asevelvollisille ja heidän perheilleen. Prikaatin esikunta kykenee poistuman pienentämiseksi suoraan vaikuttamaan vain yksittäisiin varusmiehiin eikä esikunnalla ole mahdollisuutta vähentää poistumaa radikaalisti. Karjalan prikaatin esikunnan vaikuttaminen keskeyttämiseen on kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä työtä, joka kohdistuu koko kansan maanpuolustustahtoon, arvoihin sekä asenteisiin ja sitä kautta varusmiesten palvelusmotivaatioon.