Genre ja rekisteri populaarimusiikissa

Genre substanssina ; Genre relaationa ; Tekstikeskeisen genretutkimuksen dilemmat ; Genre kommunikatiivisena tasona ; Genre diskurssina ; Genre substantifikaationa.

Kehkeytyvät teokset

Kirjallisuusarvostelu

Lastenmusiikin tutkimuksen tärkeä avaus

Kirjallisuusarvostelu

Erkki Salmenhaaran elektroakustiset teokset ja 1960-luvun säveltäjäkuva

Johdanto ; Soitinkokeita ; Kohinakenttä ; Äänisuunnittelua ; Information explosion - poikkialaisen projektin esittely ; Information explosionin kollaasityylistä ; Elektroakustisten teosten unohdus ja säveltäjäkuva.

Musiikkialan ennakointi- ja osaamistarveselvitys

Tämän selvitystyön tavoitteena oli selvittää ja ennakoida, miltä musiikkialan tulevaisuus näyttää ja minkälaista osaamista alalla tarvitaan. Selvitys- ja ennakointityö perustuu tilastoihin, aikaisempiin tutkimuksiin, asiantuntijahaastatteluihin ja työpajoihin. Selvitystyön tilaaja on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Musiikkiala määritellään selvityksessä laajasti. Siihen sisällytetään koko arvoverkosto, joka toimii musiikin ympärillä, sisältäen myös muut toimialat, jotka hyödyntävät välillisesti musiikkia. Musiikkialaa tarkastellaan elinkeinopoliittisesta ja yrittäjyyden näkökulmasta, eli tarkastelun kohteena on musiikin kautta syntyvä liiketoiminta ja se, miten sen edellytyksiä voidaan tukea. Tutkimuksen kiteytyksenä voidaan todeta, että musiikkialan tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Äänitemyynnin tavat ja jakelukanavat ovat monipuolistuneet ja fyysisten äänitteiden myynnin laskun vastapainona live-musiikki sekä lisensointitoiminta ovat kasvaneet voimakkaasti. Meneillään oleva murroskausi rikastuttaa musiikin tarjontaa, käyttöä sekä liiketoimintamalleja, samalla kun fyysisestä äänitteestä irtautuminen avaa mahdollisuuden kehittää uusia vaihtoehtoisia ja toisaalta täydentäviä käyttötapoja perinteisten äänitteiden rinnalle. Musiikkialan ja sen osaamistarpeiden muutoksen keskiössä on ajattelutavan, ansaintalogiikan ja toimijoiden kulttuurin muuttuminen tuotantokeskeisestä ajattelusta kohti palveluliiketoimintaa. Asiakassuhdeajattelu on noussut keskeiseksi samalla kun musiikin arvon käsite muuttuu ja äänitteen omistamisen sijaan arvoa luo enenevässä määrin yhteys artistiin sekä puhuttelevat, aidot tarinat sekä ilmiöt musiikin yhteydessä. Musiikkialan yleinen painopiste on siirtymässä tarjonnasta, eli äänitteiden tekemisestä kysynnän luomiseen eli kiinnostuksen herättämiseen ja musiikkikokemuksen rikastuttamiseen. Muutos tuotantokeskeisestä ajattelusta palvelu – ja asiakaskeskeiseen ajatteluun kyseenalaistaa vallitsevan toiminnan logiikan sekä olemassa olevat rakenteet. Muutoksen taustalla on myös jatkuvasti kehittyvä teknologia, joka digitalisoitumisen myötä on antanut ennen kokemattoman vallan musiikin kuuntelijoille sekä monipuolistanut musiikin tekemisen, kokemisen ja hyödyntämisen mahdollisuuksia, avaten samalla tilaisuuksia uusille yrittäjille.

Musiikin ymmärtäminen Gadamerin filosofisen hermeneutiikan valossa

Tutkielma käsittelee musiikin ymmärtämistä Hans-Georg Gadamerin filosofiseen hermeneutiikkaan nojautuen. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitä musiikin ymmärtäminen eri konteksteissa voi hermeneutiikan näkökulmasta tarkoittaa, ja mitä Gadamerin hermeneutiikka voi tuoda tämän kysymyksen käsittelyyn. Gadamer on etenkin taiteeseen liittyen 1900-luvun tärkeimpiä filosofeja. Kuitenkin hänen filosofista hermeneutiikkaansa on sovellettu musiikkiin huomattavan vähän. Pyrin tässä tutkimuksessa selvittämään sekä Gadamerin omia että häneltä vaikutteita saaneiden musiikintutkijoiden käsityksiä musiikista ja sen ymmärtämisestä. Erityisesti kiinnitän huomioita Gadamerin ajatukseen ymmärtämisen dialogisuudesta. Pyrin myös rakentamaan teorioista synteesiä ja esittämään omat huomioni ja käsitykseni siitä, mitä musiikin ymmärtäminen hermeneutiikan näkökulmasta voi olla. Hermeneuttisesti tarkasteltuna musiikki on kauttaaltaan vahvasti kiinni sosiaalisissa ja kielellisissä käytännöissä ja traditioissa. Se mitä musiikki ylipäänsä on, riippuu ajasta, paikasta ja kontekstista. Näin ollen myös kysymys siitä, mitä musiikin ymmärtäminen on, saa useita erilaisia, toisiinsa liittyviä vastauksia. Gadamerin hermeneutiikan pohjalta voidaan sanoa, että kaikkeen musiikin havaitsemiseen liittyy tulkintaa ja ymmärtämistä. Musiikin ymmärtäminen on aina sidoksissa ennakko-oletuksiin ja kieleen, ja näin ollen sitä voidaan kuvata hermeneuttisen kehän avulla. Myös musiikista vaikuttuminen esimerkiksi tietynlaisen tunteen tuntemisena tai uudenlaisena kokemisen tapana on sidoksissa kulttuurisiin merkityksiin ja näin ollen sisältää ymmärtämisen elementin. Ennen kaikkea Gadamerin pohjalta voidaan sanoa, että musiikin ymmärtäminen vaatii dialogista osallistumista siihen traditioon, jossa musiikkia tehdään, esitetään ja kuunnellaan.

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2015 tavoitteena on: 1) parantaa Lapin nuorten hyvinvointia, tukea nuorten kasvua ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä, 2) luoda kokonaisvaltainen näkemys nuorten monialaisten palvelujen järjestämisestä sekä 3) lisätä nuorten palveluja tuottavien monialaisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Ohjelman lähtökohtana toimii nuorisolaki, joka koskee kaikkia alle 29-vuotiaita lapsia ja nuoria. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012–2015 sekä nuorisotakuun alueellisia ja paikallisia tavoitteita. Kehittämisohjelma luo yhtenäisen kehikon nuorten hyvinvoinnin edistämiselle ja palveluiden kehittämiselle koko Lapin alueella. Se tarjoaa konkreettisen työvälineen kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille sekä kaikille nuorten parissa toimiville ammattilaisille, alueviranomaisille ja päättäjille. Toimenpiteiden toteutuessa kehittämisohjelmasta hyötyvät Lapin nuoret, joiden hyvinvointi, elinolot ja palvelut paranevat. Kehittämisohjelma on laadittu maakunnallisena verkostoyhteistyönä, ja se pohjautuu lappilaisten toimijoiden tuottamaan kokemus ja asiantuntijatietoon. Valmisteluun on osallistunut laaja ja monialainen joukko nuorten parissa toimivia käytännön ammattilaisia, järjestö- ja hanketoimijoita, aluehallinnon edustajia, tutkijoita sekä nuoria eri puolilta Lappia. Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 sisältää kolme toimenpidekokonaisuutta: 1) yhteisöllisyys voimavarana, 2) sujuva koulutus- ja työllistymispolku sekä 3) itsenäinen arki. Toimenpidekokonaisuudet sisältävät yhteensä viisi tavoitelinjaa ja kaikkiaan 15 toimenpidettä. Toimenpidekokonaisuuksia toteutetaan alueellisena ja paikallisena monialaisena yhteistyönä huomioiden ohjelman läpäisevät arvot; yhteistyö, välittäminen ja luovuus. Toimenpiteiden toteutumisen visiona vuoteen 2015 on: Turvallisesti tulevaisuuteen tähtäävä nuori, jonka tukena on ennakoiva, nopeasti reagoiva ja yksilölliset tarpeet huomioon ottava laaja-alainen palvelujärjestelmä. Kehittämisohjelma on laadittu Lapin ELY-keskuksen toteuttamassa hankkeessa, joka on rahoitettu Euroopan sosiaalirahaston varoin.

Studiokettuja ja laboratoriorottia

Kirjallisuusarvostelu