Suomalainen koulu risteyksessä

Kirjallisuusarvostelu

”Suomessa mä olen Suomen bosnialainen ja Bosniassa mä olen Bosnian suomalainen”. Bosnialaistaustaisten nuorten aikuisten monimuotoinen etninen ja paikallinen identiteetti uudessa asuinympäristössä

Tutkimukseni aiheena on Suomessa asuvien bosnialaistaustaisten nuorten aikuisten nykyidentiteetti sekä kulttuurisen monimuotoisuuden ja etnisen murroksen näkyminen arjessa. Kotoutumistutkimuksen sijaan olen kiinnostunut ennen kaikkea identiteetin kokemisesta ja muovautumisesta silloin, kun etnisyys on määrittävä tekijä sekä lähtö- että tulomaassa. Tutkimuskysymyksenäni on, kuinka kansallisuus, etnisyys ja kulttuurinen monimuotoisuus näkyvät sekä muovaavat arkea ja identiteettiä pakolaistaustaisten nuorten aikuisten uudessa elinympäristössä, kun lähtösyyt kotimaasta ovat olleet pitkälti etnisyyteen pohjautuvia. Kuinka etninen identiteetti muotoutuu ja mikä on kahden kulttuurin merkitys etnisyyden määrittelyssä? Mikä on kahden eri kotimaan ja kahden eri kulttuurin rooli arjessa ja identiteettipuhunnassa? Tärkeimpänä tutkimusaineistona ovat bosnialaistaustaisten nuorten aikuisten parissa tekemäni teemahaastattelut. Haastateltavani ovat vuosina 1992–1995 käydyn Bosnian sodan vuoksi pakolaisina Suomeen muuttaneita tai heidän jälkeläisiään. Tein kymmenen teemahaastattelua haastatellen viittä naista ja viittä miestä, jotka kaikki asuvat Varsinais-Suomen alueella. Lisäksi vierailin Bosniassa ymmärtääkseni paremmin sekä haastattelemieni nuorten aikuisten taustaa ja lähtökohtia että heidän ylirajaista arkeaan. Olen lähestynyt identiteetin kokemista kulttuurin, etnisyyden, uskonnon, paikan ja paikallisuuden sekä kodin ja kotimaan käsitteiden kautta. Näistä kaikilla on oma merkityksensä identiteetin muovautumisessa, ja identiteetin kokemiseen vaikuttavat sekä entinen että nykyinen kotimaa. Bosnialaisuus vaikuttaa vahvana taustalla identiteetin kokemisessa, mutta myös suomalainen kulttuuri ja arki muovaavat etnistä ja paikallista identiteettiä. Samalla on kuitenkin huomattava, että identiteettiä ei voi nähdä tiukkarajaisena eikä sitä voi asettaa selviin rajoihin. Identiteetti on jatkuvassa prosessissa ja sidoksissa myös muihin arjen tekijöihin kuin etnisyyteen, paikallisuuteen ja yhteisön kulttuuriin. Lopulta kyse on aina ihmisyksilöistä ja heidän persoonallisesta identiteetin kokemuksestaan.

Medic, suomalainen lääke-ja terveystieteellinen viitetietokanta

Terhi Sandgrenin esitys ARTIVA-seminaarissa Helsingissä 5.2.2014.

Suomalainen pyhä sota ja sen nunnat

Kirjallisuusarvostelu

Suomalainen aarniometsä

Kirjallisuusarvostelu

Muuttuva suomalainen kirjastojen tietoinfrastruktuuri ja tiedonjärjestämisen uudet mahdollisuudet

Katsaus perustuu ITY ry:n Kevätseminaarissa Tiedon järjestämisen uudet mahdollisuudet 24.5.2013 pidettyyn alustukseen (ks. myös Saarti 2012). Tekstin tarkoituksena on esitellä muuttumassa olevaa suomalaista kirjastojärjestelmäkokonaisuutta sekä sen kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia.

Kuinka suomalainen televisio kaupallistui

Kirjallisuusarvostelu

Asiasanaston muuttaminen ontologiaksi : Yleinen suomalainen ontologia esimerkkinä FinnONTO-hankkeen mallista

Tämän raportin tavoitteena on edistää tätä työtä kiteyttämällä ja dokumentoimalla suomen kielellä niitä periaatteita, joita FinnONTO-hankkeessa kehitettiin suomalaisten asiasanastojen muuttamisesta semanttisen webin ontologioiksi, sekä tästä työstä saatuja kokemuksia. Esimerkkinä periaatteiden soveltamisesta käytäntöön, esitellään tapaustutkimuksena Yleisen Suomalaisen Asiasanaston YSA muunnosprosessia Yleiseksi Suomalaiseksi Ontologiaksi YSO, joka muodostaa KOKO-ontologian ylärakenteen ja tärkeimmän komponentin.

Arkistoluettelo 482: Karl Collan

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Karl Collanin, Maria Elisabeth Collan-Beaurainin ja Agda Salmelan arkiston sisällöstä. Karl Collanin sävellyskäsikirjoitukset on luetteloitu erikseen Viola-tietokantaan (sanahaku: collan käsikirjoitukset)

Tavaststjerna, Karl August

f. 13.5.1860 i S:t Michel, d. 30.3.1898 i Björneborg. K.A. Tavaststjerna är en av de tidigaste realistiska och moderna författarna i Finland, särskilt i den finlandssvenska litteraturen. I hans produktion, som tillkom under 1880- och 1890-talen, ifrågasätts konventionell idealism och nationalism mot bakgrund av en mörkare, mera desillusionerad skildring av den finländska verkligheten och av mänsklig falskhet. Återkommande ideal i hans verk är den fria tanken och ett kompromisslöst konstnärsliv och världsmedborgarskap, som kontrasteras mot tristessen i ett slutet och inskränkt Finland. Till hans mest betydande verk hör romanerna Barndomsvänner. Ett nutidsöde (1886) samt Hårda tider. Berättelse från Finlands sista nödår (1891), men i produktionen ingår även lyrik och dramatik. Tavaststjerna har också uppfattats som den första finlandssvenska författaren, dvs. en författare vars verk ger uttryck för känslan att som svenskspråkig i Finland tillhöra en minoritet.

Suomalainen koulujärjestelmä 1900-luvun lopulla

Kirjallisuusarvostelu