Enhanced capture of healthcare-related harms and injuries in the 11th revision of the International Classification of Diseases (ICD-11).

The World Health Organization (WHO) plans to submit the 11th revision of the International Classification of Diseases (ICD) to the World Health Assembly in 2018. The WHO is working toward a revised classification system that has an enhanced ability to capture health concepts in a manner that reflects current scientific evidence and that is compatible with contemporary information systems. In this paper, we present recommendations made to the WHO by the ICD revision's Quality and Safety Topic Advisory Group (Q&S TAG) for a new conceptual approach to capturing healthcare-related harms and injuries in ICD-coded data. The Q&S TAG has grouped causes of healthcare-related harm and injuries into four categories that relate to the source of the event: (a) medications and substances, (b) procedures, (c) devices and (d) other aspects of care. Under the proposed multiple coding approach, one of these sources of harm must be coded as part of a cluster of three codes to depict, respectively, a healthcare activity as a 'source' of harm, a 'mode or mechanism' of harm and a consequence of the event summarized by these codes (i.e. injury or harm). Use of this framework depends on the implementation of a new and potentially powerful code-clustering mechanism in ICD-11. This new framework for coding healthcare-related harm has great potential to improve the clinical detail of adverse event descriptions, and the overall quality of coded health data.

Maailma käy luonnolle yhä ahtaammaksi

Kirjallisuutta

Metsän kartoitus yhdistämällä fotogrammetria ja maastogeodesia

Seloste artikkelista: Korpela, I., Tuomola, T. & Välimäki, E. 2007. Mapping forest plots: an efficient method combining photogrammetry and field triangulation. Silva Fennica 41 (3) : 457-463

Voimalaitosalan koulutusaineiston kehittäminen ja tuottaminen

Henkilökunnan korkea ammattitaito on avainasemassa voimalaitosalalla. Kuten monella muullakin teollisuusalalla, henkilöstön osaamisessa on tärkeä sija niin sanotulla hiljaisella tiedolla, jota kartutetaan työssä oppimalla. Tämän diplomityön ensimmäinen päämäärä oli kehittää menetelmä hiljaisen tiedon keräämiseksi voimalaitoksilla. Toinen päämäärä oli jatkaa Pohjolan Voiman vuosituhannen alussa aloittamaa projektia voimalaitosalan koulutusaineiston tuottamisen ja kehittämisen parissa. Diplomityössä kartoitettiin tilannetta voimalaitoksilla haastatteluin, lisäksi paikan päällä ollessa laadittiin listaa materiaalitarpeista, joita voimalaitoksilla on koulutusaineiston suhteen. Päällimmäisenä tavoitteena oli luoda tulevaisuutta varten mahdollisimman selvät suuntaviivat koulutusaineiston jatkokehitystä sekä hiljaisen tiedon keruuta silmälläpitäen.