Herman Bernstein 1897-1935

Correspondence, clippings, manuscripts, notes, reports, relating to Bernstein's journalistic, literary and diplomatic careers. Correspondence with well-known literary, political and communal, society personalities, 1908-1935. Includes Cyrus Adler, Viscount Allenby, Joseph Barondess, Bernard Baruch, Henri Bergson, Hayyim Nahman Bialik, Jacob Billikopf, Vladimir Bourtzeff, Louis Brandeis, Robert Cecil, Fyodor Chaliapin, Jacob de Haas, Albert Einstein, Henry Ford, Felix Frankfurter, Herbert Hoover, Vladimir Jabotinsky, Horace M. Kallen, Peretz Hirschbein, Peter Kropotkin, Herbert Lehman, Louis Lipsky, Judah L. Magnes, Louis Marshall, Henry Morgenthau, Max Nordau, Adolph Simon Ochs, David de Sola Pool, Bernard G. Richards, Theodore Roosevelt, Julius Rosenwald, Jacob Schiff, Harry Schneiderman, Maurice Schwartz, George Bernard Shaw, Sholem Aleichem, Nathan Straus, Henrietta Szold, Chaim Tchernowitz, Leo Tolstoy, Samuel Untermyer, Henry Van Dyke, Lillian Wald, Felix Warburg, Chaim Weizman n, Jefferson Williams, Stephen Wise, Israel Zangwill. Correspondence and other materials relating to Bernstein's post as U.S. ambassador to Albania. Materials pertaining to Bernstein's editorial work at *The Day*, *Jewish Tribune*, *New York Herald*, *Jewish Daily Bulletin*. Materials pertaining to Bernstein's involvement with the American Jewish Committee. Correspondence with organizations including American Jewish Congress, *American Hebrew*, HIAS, *Jewish Chronicle* (London), Jewish Community of New York, *Menorah Journal*, *New York American*, *New York Times*, ORT, U.S. Dept. of State, Yiddish Art Theater, Zionist Organization of America. Articles, clippings, correspondence and court materials relating to the Ford libel suit. Miscellaneous documents and reports relating to the Paris Peace Conference, the Jewish situation in Russia, 1917-1920, Russian revolutionary events of 1917. News dispatches from Russia, 1917-1920s. Translations by Bernstein of Russian wri Andre yev,

Philip Cowen papers undated, 1873-1935

Contains primarily correspondence and published material in English, German and Russian relating to anti-Semitism in Russia and Roumania, the Russian passport question, loans from Jewish bankers to the Russian government and immigration from Eastern Europe, especially Russia, to the United States. Includes also correspondence concerning Jewish welfare institutions and agricultural colonies in the United States and the National Farm School in Doylestown, Pa. Also contains correspondence relating to and drafts of articles for the American Hebrew, particularly the Emma Lazarus memorial number, and correspondence relating to the publication of the Jewish encyclopedia and to survey on anti-Semitism conducted in 1890, as well as information on the Jews in China and material relating to Count Arthur Cherep-Spiridovich.

Synagogue Council of America records 1935-1974

Contains the constitution, by-laws, correspondence, papers, and minutes of the Synagogue Council of America (1935-1958), an incomplete set of the minutes of the Plenum, (1949-1965), the minutes of the Executive Committee (1946-1969), Officers' (Summit) Meetings (1955-1967) and the minutes and reports of the Budget Committee (1946-1966), financial reports and statements for 1942-1965 and fundraising activities (1958-1968).

Schmidl-Speyer Family Collection 1914-1935, 1988-1993

Autographs: Postcards and picture postcards (all photocopies) written by luminaries such as Richard Beer- Hofmann, Otto Brahm, Josef Floch to Paula Schmidl-Speyer, Anton Hanak, Theodor Herzl, Wilhelm Mueller-Hofmann, Arthur Schnitzler, Julius Wagner-Jauregg, Jakob Wassermann, and David Wolfson.

Max Strauss Collection 1911-1935

Documents, medals, and photos pertaining to Max Strauss' service in the German Army before and during World War I:

[Sehr verehrte Frau Alexander] 1935-1995

Two letters from Rabbi Leo Baeck in London to Mrs. Fred Alexander in Belmont, MA pertaining to common acquaintances in Theresienstadt; Dec. 10, 1945 and Jan 3, 1947.

Regina Teitelbaum Collection 1922-1935

Copies of photos and documents pertaining to Regina Teitelbaum's sports activities in Jewish sports events during the 1920s and 1930s, including clippings about these events (from Der Makkabi, 1935), and certificates for Teitelbaum's accomplishments.

Sanan vai rakkauden palveluksessa? : Diakonian viralle esitetyt teologiset perusteet Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1997-2006

Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää diakonian viralle esitettyjä teologisia perusteita kirkon viralliseen päätöksentekoon liittyvissä asiakirjoissa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1997-2006. Diakonaatti tarkoittaa kirkon hengelliseen virkaan kuuluvaa papin virasta erillistä palveluvirkaa. Tässä tutkielmassa diakonaattia tarkastellaan kirkkolaissa ilmaistun karitatiivisen diakonian viran näkökulmasta suhteessa kirkon erityiseen virkaan. Systemaattisessa analyysissa on pyritty kuvaamaan aineistosta esiin nouseva diakonian viran keskeinen teologia ja keskeisimmät virkakeskustelussa esiin tulleet ongelmakohdat. Diakonian viran teologisia perusteita ei tässä tutkielmassa pidetä yhtenä kokonaisuutena, vaan siinä tapahtuvat muutokset on pyritty nostamaan esiin historiallisessa viitekehyksessä. Dispositio on tämän vuoksi rakennettu kronologisesti eteneväksi. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa käytävä keskustelu diakonian viran uudistamisesta on käytännöllisten uudistamistarpeiden lisäksi lähtökohdiltaan yhteydessä kansainväliseen ja ekumeeniseen virkateologiseen kehitykseen, jossa kirkot ovat arvioineet omaa olemustaan ja tehtäväänsä. Virkarakenneuudistuksen pani vireille piispainkokouksen esitys 1/1994 diakonian viran kehittämisestä. Tutkielman keskiössä ovat siihen liittyen komiteamietinnöt Yhdessä kirkon virassa (1997) ja Palvelijoiksi vihityt (2002). Tarkasteltuna ajanjaksona lähdeaineistossa on havaittavissa kirkon viran ja diakonian viran määrittelyä koskeva terminologian ja ordinaatiokäsityksen muutos. Linjausten argumentoinnissa on havaittavissa joitakin epäselvyyksiä, koska esiin otettiin uusia käsitteitä. Kaikki analysoidut asiakirjat katsoivat kirkon viran perustuvan jumalalliseen asetukseen. Sekä kaksisäikeisessä että kolmisäikeisessä virkamallissa diakonian virka ymmärrettiin osaksi Jumalan asettamaa kirkon virkaa. Yksi ministerium ecclesiasticum aukeaa useampaan tehtävään. Kristus asetti kirkolle viran kutsuessaan ja lähettäessään apostolit. Viran muodot ja jakautuminen esimerkiksi piispan, papin ja diakonian virkoihin on nähty periaatteessa inhimillisenä järjestelykysymyksenä, sillä viran jumalallinen asetus ei koske viran muotoja. Asiakirjoissa tukeuduttiin kirkon viran määrittelyssä yhteisen pappeuden perustaan. Kristityt muodostavat uskon ja rakkauden yhteisön, jossa koko seurakunnalla on vastuu tietyistä tehtävistä. Kirkon erityinen palveluvirka rakentuu tälle pohjalle. Aineistosta vahvasti nouseva teema on Lutherin teologiaan perustuva näkemys uskon ja rakkauden sisäkkäisyydestä sekä uskossa läsnäolevasta Kristuksesta rakkauden perustana. Lutherin teologiaan liittyy myös diakonian viran argumentointi sakramentaalisen sanakäsityksen pohjalta. Sanakäsitys on nähty laajasti myös ekumeenisessa dialogissa. Diakonian virkaa tarkasteltiin aineistossa suhteessa seurakuntaan. Yhteisöllisyyden korostus diakonian viran edellytyksenä ja myös sen seurauksena nousi esiin. Yhteisöllisyyden ja siten myös diakonian lähteeksi hahmottui jumalanpalvelus ja ehtoollinen. Ajatus koinoniasta toi mukanaan myös vahvan pneumatologisen perustelun diakonian viralle. Voidaankin sanoa, että diakonian virka tulkittiin lähteissä ankkuroituneeksi Kristukseen. Kristuksen ja kristittyjen yhteyden vuoksi Kristus on sekä diakonian lähde että sen kohde. Aineiston pohjalta on hahmotettavissa diakonian viran teologisena lähtökohtana yhteinen pappeus sekä yhteys sanaan ja sakramentteihin. Viran edellytyksenä on erityinen kutsu, valtuutuksena ordinaatio ja palveluviran sisältönä apostolisen esikuvan mukainen palvelu. Palveluvirka kirkossa perustuu yleiseen pappeuteen siten, että vain yleisen pappeuden omaava kastettu ja uskova kirkon jäsen voi saada erityisen kutsun ja valtuutuksen erityiseen virkaan. Yleinen pappeus ei kuitenkaan yksin riitä virkaan eikä sitä ole mahdollista johtaa yleisestä pappeudesta. Erityinen kirkon virka edellyttää lisäksi erityisen Jumalan kutsun, jonka kirkko hyväksyy ja vahvistaa. Jumalan kutsun julkinen vahvistaminen ja tunnustaminen tapahtuu ordinaatiossa. Diakonian virkaa koskevassa suomalaisessa keskustelussa on oltu yksimielisiä siitä, että diakonian virkaan sisältyvät karitatiivinen, katekeettinen ja liturginen funktio. Käytännössä diakonian viralla on kuitenkin vahvasti karitatiivinen luonne Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

The Finnish Leadership Style in Transition - A Study of Leadership Criteria in the Insurance Business, 1997-2004 (summary section only)

The aim of the study was to explore the importance of evaluating leadership criteria in Finland at leader/subordinate levels of the insurance industry. The overall purpose of the thesis is tackled and analyzed from two different perspectives: - by examining the importance of the leadership criteria and style of Finnish insurance business leaders and their subordinates - by examining the opinions of insurance business leaders regarding leadership criteria in two culturally different countries: the US and Finland. This thesis consists of three published articles that scrutinise the focal phenomena both theoretically and empirically. The main results of the study do not lend support to the existence of a universal model of leadership criteria in the insurance business. As a matter of fact, the possible model seems to be based more on the special organizational and cultural circumstances of the country in question. The leadership criteria seem to be quite stable irrespective of the comparatively short research time period (3–5 years) and hierarchical level (subordinate/leader). Leaders have major difficulties in changing their leadership style. In fact, in order to bring about an efficient organizational change in the company you have to alternate the leader. The cultural dimensions (cooperation and monitoring) identified by Finnish subordinates were mostly in line with those of their managers, whilst emphasizing more the aspect of monitoring employees, which could be seen from their point of view as another element of managers’ optimizing/efficiency requirements. In Finnish surveys the strong emphasis on cooperation and mutual trust become apparent by both subordinates and managers. The basic problem is still how to emphasize and balance them in real life in such a way that both parties are happy to work together on a common basis. The American surveys suggests hypothetically that in a soft market period (buyer’s market) managers employ a more relationship-oriented leadership style and correspondingly adapt their leadership style to a more task-oriented approach in a hard market phase (seller’s market). In making business better Finnish insurance managers could probably concentrate more on task-oriented items such as reviewing, budgeting, monitoring and goal-orientation. The study also suggests that the social safety net of the European welfare state ideology has so far shielded the culture-specific sense of social responsibility of Finnish managers from the hazards of free competition and globalization.

Connectivity-aware Routing in Sensor Networks

Sensor network applications such as environmental monitoring demand that the data collection process be carried out for the longest possible time. Our paper addresses this problem by presenting a routing scheme that ensures that the monitoring network remains connected and hence the live sensor nodes deliver data for a longer duration. We analyze the role of relay nodes (neighbours of the base-station) in maintaining network connectivity and present a routing strategy that, for a particular class of networks, approaches the optimal as the set of relay nodes becomes larger. We then use these findings to develop an appropriate distributed routing protocol using potential-based routing. The basic idea of potential-based routing is to define a (scalar) potential value at each node in the network and forward data to the neighbor with the highest potential. We propose a potential function and evaluate its performance through simulations. The results show that our approach performs better than the well known lifetime maximization policy proposed by Chang and Tassiulas (2004), as well as AODV [Adhoc on demand distance vector routing] proposed by Perkins (1997).

Evaluación de diferentes niveles de ofrecimiento de concentrado comercial adicionando forraje verde ad libitum en conejos durante el período de ceba

El ensayo estudió el efecto de cuatro niveles de ofrecimiento de concentrado comercial, adicionando forraje verde ad libitum en conejos durante el período de ceba. El forraje verde suministrado, consistió en una mezcla pi­cada, que contenía en base a peso fresco el 75% de hojas de musa. sp (plátano), 15% de hojas cajanus cajan (gandul) y 15% de hojas de pennisetum purpureum (taiwán). En el tratamiento utilizado como testigo T1, se suministró pienso comercial en cantidades en gramos por día por gazapo de 96, 129, 145, 158 y 162 para las semanas uno, dos, tres y cuatro respectivamente, para el tratamiento T2, se suministró el 75% del concentrado comercial ofrecido en T1, para el trata­ miento T3, se suministró el 50% del concentrado comercial ofre­cido en T1 y para el tratamiento T4, se suministró el 25% del concentrado comercial ofrecido en T1. Se utilizó un D C A (Diseño completamente aleatorio), incluyendo la covariable peso inicial. El período de evaluación fue de 35 días, con un tiempo de adaptación al alimento de 5 días. Las unidades experimentales fueron 22 gazapos al destete de 34 y 35 días de edad, nacidos en la granja, presentado caracteristicas entre las razas: Neozelandis, California, Pardo, Mariposa y Chinchilla. Se encontró efecto significativo al 0.05 para los tratamientos y no significativo al 0.05 para la covariable peso inicial, siendo las variables respuestas: Consumo de concentrado, consumo de forraje, ganancia media diaria, relación consumo de concentrado entre incremento de peso y relación consumo de forraje entre incremento de peso. Se obtuvieron ganancias medias promedios en gramos por día de 32.2, 28.57, 25.03 y 12.82. Los costos de alimentación en córdobas por gazapo en los 35 días de evaluación fueron 8.23, 6.29, 4.33 y 2.39, que se determinaron en base al análisis de presupuestos parciales, obteniendo un beneficio neto en córdobas de 32.95, 31.66, 30.28 y 21.619 para los tratamientos T1, T2, T3 y T4 respectivamente, a una taza de cambio de C$8.05: US$ 1.