Opetusalan ammattilaisten heimoutunut työkulttuuri

Kimmo Mäen väitöskirja Opetustyön ammattilaiset ja mosaiikin mestarit : työkulttuurit ammattikorkeakouluopettajan toiminnan kontekstina (Jyväskylän yliopisto 2012).

Huumorilla Suomen luonnosta

Kirjallisuusarvostelu

The Effects of Anesthetic Induced Loss of Consciousness on Quantitative Electroen Cephalogram, and Bispectral and Spectral Entropy Indices. Studies on Healthy Male

Changes in the electroencephalography (EEG) signal have been used to study the effects of anesthetic agents on the brain function. Several commercial EEG based anesthesia depth monitors have been developed to measure the level of the hypnotic component of anesthesia. Specific anesthetic related changes can be seen in the EEG, but still it remains difficult to determine whether the subject is consciousness or not during anesthesia. EEG reactivity to external stimuli may be seen in unconsciousness subjects, in anesthesia or even in coma. Changes in regional cerebral blood flow, which can be measured with positron emission tomography (PET), can be used as a surrogate for changes in neuronal activity. The aim of this study was to investigate the effects of dexmedetomidine, propofol, sevoflurane and xenon on the EEG and the behavior of two commercial anesthesia depth monitors, Bispectral Index (BIS) and Entropy. Slowly escalating drug concentrations were used with dexmedetomidine, propofol and sevoflurane. EEG reactivity at clinically determined similar level of consciousness was studied and the performance of BIS and Entropy in differentiating consciousness form unconsciousness was evaluated. Changes in brain activity during emergence from dexmedetomidine and propofol induced unconsciousness were studied using PET imaging. Additionally, the effects of normobaric hyperoxia, induced during denitrogenation prior to xenon anesthesia induction, on the EEG were studied. Dexmedetomidine and propofol caused increases in the low frequency, high amplitude (delta 0.5-4 Hz and theta 4.1-8 Hz) EEG activity during stepwise increased drug concentrations from the awake state to unconsciousness. With sevoflurane, an increase in delta activity was also seen, and an increase in alpha- slow beta (8.1-15 Hz) band power was seen in both propofol and sevoflurane. EEG reactivity to a verbal command in the unconsciousness state was best retained with propofol, and almost disappeared with sevoflurane. The ability of BIS and Entropy to differentiate consciousness from unconsciousness was poor. At the emergence from dexmedetomidine and propofol induced unconsciousness, activation was detected in deep brain structures, but not within the cortex. In xenon anesthesia, EEG band powers increased in delta, theta and alpha (8-12Hz) frequencies. In steady state xenon anesthesia, BIS and Entropy indices were low and these monitors seemed to work well in xenon anesthesia. Normobaric hyperoxia alone did not cause changes in the EEG. All of these results are based on studies in healthy volunteers and their application to clinical practice should be considered carefully.

Audiovisuaaliset arkistot

Teemanumero: Arkisto.

Kunnian kentillä

Kirjallisuusarvostelu

Kirjallisuutta

Kirjallisuusarvostelu

Elävien kuolleiden sielunelämä

Kirjallisuusarvostelu

Voimankäyttö rajavartiolaitoksessa : voimankäyttökouluttajien käsityksiä voimakeinojen käytöstä ja voimankäyttökoulutuksesta rajavartiolaitoksessa

Rajavartiomies voi rajavartiolaitokselle säädettyjä virkatehtäviä suorittaessaan joutua tilanteeseen, jossa hän on oikeutettu ja usein myös velvoitettu käyttämään voimaa. Tällöin puhutaan voimankäytöstä, joka tässä tutkimuksessa nähdään yläkäsitteenä. Voimankäyttö voidaan arvioida juridisesti tuomioistuimessa voimakeinojen käytöksi (rajavartio- ja poliisilaki), hätävarjeluksi (rikoslaki) tai lain vastaiseksi teoksi. Rajavartiomiehille koulutetaan voimankäyttöä peruskoulutuksensa aikana ja myöhemmin vuosittaisena työyksiköissä toteutettavana työpaikkakoulutuksena. Työyksiköissä koulutuksen suunnittelevat ja toteuttavat voimankäyttökouluttajiksi koulutetut rajavartiomiehet. Nämä voimankäyttökouluttajat työskentelevät myös itse operatiivisessa kenttätoiminnassa. Tässä tutkimuksessa voimankäyttöä rajavartiolaitoksessa tarkastellaan näiden voimankäyttökouluttajien näkökulmasta. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ilmiöstä nimeltä voimankäyttö rajavartiolaitoksessa. Työn toinen tavoite oli saatuun uuteen tietoon perustuen, esittää konkreettisia ehdotuksia voimankäytön kehittämiseksi rajavartiolaitoksessa. Tutkimuksen päätavoitetta pyrin saavuttamaan kuvailemalla ensin voimankäyttöä ilmiönä oikeustieteellisestä ja ihmistieteellisistä näkökulmista. Tällä tavalla pyrin kuvailemaan ilmiötä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Seuraavaksi hankin ilmiöstä empiiristä aineistoa verkkokyselyllä, joka suunnattiin yhteensä 62 voimankäyttökouluttajalle kolmeen rajavartiolaitoksen hallintoyksikköön, jotka olivat Kaakkois-Suomen rajavartiosto, Pohjois- Karjalan rajavartiosto ja Suomenlahden merivartiosto. Ilmiöstä tuotettu uusi tieto on kouluttajien käsityksistä fenomenografisella menetelmällä analysoidut ylä- ja alakategoriat. Yläkategoriat kuvaavat johtamista, koulutusta, operatiivista kenttätoimintaa, sekä rajavartiomiehen tarvitsemia henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia. Tutkimuksen tuloksista voidaan havaita voimankäytön rajavartiolaitoksessa olevan vähintään kohtuullisella tasolla, mutta kaikissa näissä yläkategorioissa on myös kipeästi kehitystä kaipaavia kohteita. Tutkimuksen kehittämistavoitetta pyrin saavuttamaan tulkitsemalla saamaani uutta tietoa hankkimani esiymmärrykseni perusteella, noudattaen Gadamerilaisen filosofisen hermeneutiikan periaatteita. Tällä tavoin muodostin 12 konkreettista kehitysehdotusta voimankäytön kehittämiseksi rajavartiolaitoksessa.

Psykologiset operaatiot ja joukkokäyttäytyminen internetissä

Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä informaatioympäristöstämme on tullut globaali ja verkottunut. Digitaalisessa muodossa oleva tieto voi levitä sekunneissa ympäri maailmaa kenen tahansa saataville. Mielikuvilla on usein suurempi merkitys kuin faktoilla. Internetillä on kasvava rooli kansalaisten vuorovaikutuksessa ja tiedonhaussa; sieltä saatu informaatio vaikuttaa mielipiteisiin ja käyttäytymiseen. Internet on osa kybertoimintaympäristöä. Sen virtuaalisissa väkijoukoissa esiintyy samanlaisia joukkokäyttäytymisen ilmiöitä kuin fyysisessä maailmassa: kollektiivista älykkyyttä, massojen typeryyttä, villityksiä ja mellakoita. Tutkielman tavoitteena on selvittää kuinka internetissä ilmenevää joukkokäyttäytymistä voidaan hyödyntää psykologisissa operaatioissa. Näkökulma on psykologinen vaikuttaminen asevoimien kannalta kybertoimintaympäristössä ja sen välityksellä. Tutkielmassa tarkastellaan ensin psykologisen vaikuttamisen ja joukkokäyttäytymisen teoreettista taustaa. Toiseksi kuvaillaan internetin ominaisuuksia viestinnän ja vaikuttamisen välineenä sekä joukkokäyttäytymisen toimintaympäristönä. Kolmanneksi havainnot sidotaan käytäntöön esimerkkien avulla. Neljänneksi johtopäätöksinä pohditaan internetin joukkokäyttäytymistä hyödyntävien psykologisten operaatioiden heikkouksia, vahvuuksia, mahdollisuuksia ja uhkia sekä arvioidaan operaatioiden toteuttamisen toimintamahdollisuuksia. Tutkielman aineisto koostuu kirjallisista dokumenteista: tutkimuksista, artikkeleista, doktriineista ja oppaista. Aineisto analysoitiin tulkintaa varten teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Teoreettinen tausta muodostuu viestinnän prosessimallien sekä emergentin normin, sosiaalisen identiteetin ja sosiaalisen vertailun teorioista. Johtopäätöksinä todetaan, että psykologisilla operaatioilla voidaan vaikuttaa virtuaalisissa joukoissa syntyviin normeihin ja ryhmäidentiteettiin joko tukemalla tai heikentämällä haluttuja piirteitä. Operaation sanoma voidaan joko aktiivisesti viestiä kohdeyleisölle tai passiivisemmin saattaa esille valittuun internetpalveluun kohdeyleisön löydettäväksi. Joukkokäyttäytymistä voidaan hyödyntää niin proaktiivisessa vaikuttamisessa kuin reaktiivisessa vastapropagandassa. Joukkokäyttäytyminen voi edistää psykologisen operaation sanoman leviämistä, luoda kuvaa massojen mielipiteestä, synnyttää johtajattomia joukkoja tai toisaalta paljastaa psykologisen operaation. Internetin joukkokäyttäytymisen ilmiöt ovat usein spontaaneja, nopeita sekä vaikeasti ennakoitavia. Psykologisilla operaatioilla aikaansaatava vaikutus arvioidaan lyhytkestoiseksi ja aikakriittiseksi.