Pré-esfriamento para superação da dormência de sementes de trigo colhidas na época da maturidade

O melhoramento genético de trigo tem gerado número expressivo de cultivares que diferem quanto ao potencial de germinação de sementes ainda presas à espiga. Para avaliar essas diferenças, foi conduzida pesquisa com sementes colhidas em dois locais, Palotina e Cascavel, Estado do Paraná, incluindo doze cultivares em delineamento blocos casualizados, com quatro repetições. As sementes foram colhidas na época da maturidade fisiológica, sendo uma das amostras submetida a pré-esfriamento para superação da dormência e a outra representou a testemunha não tratada. As sementes que não germinaram foram submetidas ao teste de tetrazólio para confirmar a ocorrência de dormência. Os resultados foram submetidos a análise da variância e à posterior determinação da significância da diferença entre médias. A análise dos resultados permitiu verificar que, nas duas localidades, os percentuais de germinação de sementes de 'Frontana' e de 'IAPAR 53', foram extremamente baixos, indicando a existência de maior número de sementes dormentes. O método de superação de dormência para amostras provenientes de Palotina não foi eficiente para permitir a completa germinação das sementes. Por outro lado, o resfriamento de amostras colhidas em Cascavel permitiu a germinação das sementes de todas as cultivares. A manifestação da dormência, detectada em 'Frontana' e em 'IAPAR 53', é considerada eficiente para impedir a germinação indesejável das sementes ainda presas à espiga, na época da maturidade fisiológica.

Rippi-lasten coetus kysymyxet, sittecuin he owat Jumalan kymmenen käskyin, ja mniden [sic] christin opin pääcappalitten selityxet läpitze käynet, lyhykäisten kysymysten ja wastausten canssa, toisesta uscon cappalesta, nijn myös, autuuden perustuxest, järjestyxest, ja wälicappaleista. Joihin myös muutamia muitakin kysymyxiä, synnin tundemisest ja oikiast catumuxest, sopiwaisesti sisälle temmatan, coetelda, jos he owat rippischoulusa jo opennet sen cuin heidän opeta tule; lasten opettamisesa edesmenneinä wuosina, ja erinomattain tänä wuonna rippischoulusa harjoteldut, caikille yxinkertaisille hywäxi neuwoxi, opetuxexi, ja muistutuxexi, mitä ennengin jo opetettu olis, yhteen wedetyt: jotca kysymyxet, ynnä rippilasten oman coetuxen canssa casten lijton rickomisest ja uudistuxest, Nousiaisten pappilasta on wuonna 1766 pränttijn andanut Abraham Achrenius

Arkit: A-B12.

”Joka tapauksessa uskon, että käsityön lukiodiplomista tiedetään liian vähän. Uskon, että sitä suoritettaisiin enemmän jos siitä tiedettäisiin.” Käsityön aineenopettajien näkemyksiä lukiodiplomin tunnetuksi tekemisestä

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää käsityön aineenopettajien näkemyksiä käsityön lukiodiplomin tunnetuksi tekemisestä. Aihe koettiin tärkeäksi tutkia, sillä opetushallituksen selvitys lukiodiplomien suorittamisesta (2011, 34) toi esille lukiodiplomien tunnetuksi tekemisen tarpeen. Tutkimuskysymyksinä olivat seuraavat: 1) Tuntevatko käsityön aineenopettajat käsityön lukiodiplomin? 2) Minkälaisia tapoja käsityön aineenopettajilla on tehdä käsityön lukiodiplomia tunnetuksi perusopetuksessa? 3) Kokevatko käsityönopettajat käsityön lukiodiplomista kertomisen tarpeelliseksi perusopetuksessa? Tutkielma oli luonteeItaan laadullinen ja siinä oli fenomenografinen tutkimusote. Empiirinen aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselyn avulla loka-marraskuun vaihteessa 2015. Kyselyssä oli 6 taustatietoja kartoittavaa kysymystä sekä 13 avointa kysymystä. Kohderyhmä tavoitettiin Tekstiiliopettajaliiton ja Teknisten aineiden opettajat -liiton sähköpostilistojen avulla. Kyselyyn vastasi lähes kaikista maakunnista 50 informanttia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksina voidaan tulkita, että 30 % vastaajista tunsi käsityön lukiodiplomin hyvin tai melko hyvin. Vähän tai ei juuri lainkaan käsityön lukiodiplomia tuntevia opettajia oli 70 % vastaajista. Käsityön lukiodiplomin tunnetuksi tekemisen tavoiksi nousivat aineistosta käsityön lukiodiplomista tiedottaminen ja käsityön lukiodiplomin avulla kasvattaminen. Käsityön lukiodiplomin tunnetuksi tekemisen perusopetuksessa kokivat tarpeelliseksi noin 85 % käsityön aineenopettajista. Huolimatta siitä, että valtaosa käsityön aineenopettajista ei kokenut tuntevansa käsityön lukiodiplomia, oli heille silti tärkeää tehdä lukiodiplomia tunnetuksi. Opettajien mielestä diplomin suorittamiseen liittyvistä ohjeistuksista ja toimintamalleista tulisi saada enemmän tietoa.

Arrêt du grand conseil en faveur des gardes de la porte de Sa Majesté, pour les honneurs, privilèges et prééminences attribués à leurs charges, contre les juges-consuls, procureurs du roi et autres officiers des villes. (Jos. Perron, Sr de la Coste, garde de la porte, contre Ant. Chamerlat, procureur de la ville de Bilhom.)

[Acte. 1697-01-31. Paris]

Arrêt du grand conseil qui condamne la mémoire de Ch.-Jos. de La Frenais à perpétuité, et son libelle qualifié Testament à être lacéré

[Acte. 1726-07-03. Paris]

Arrêt du grand conseil qui condamne la nommée Barbe Marchand et Jean-Jos. Louys, vicaire de la paroisse S. Simplice de Metz, à être bannis à perpétuité hors du royaume, et François Joseph Serot à être banni pour trois ans tant de la suite de la cour que de la ville, prévôté et vicomté de Paris et de la ville de Metz, et décharge Jean-Joseph Risch, curé de S. Simplice de Metz, Jean-Claude Pierre, ancien vicaire de la même paroisse, et le Sr Gravelotte, curé de Courcelles-sur-Nied et ci-devant vicaire de S. Simplice de Metz, et autres accusés des accusations intentées contre eux

[Acte. 1753-03-19. Paris]