972 resultados para Piano music, Arranged.
Resumo:
(cont.): Cradle song : berceuse / Walter Spinney -- Andantino from Fantasia in C minor / W.A. Mozart -- Marche de fête / Edgar A. Barrell -- Minster march : from Lohengrin / R. Wagner -- Sunrise : op. 7, no. 1 / Sigfrid Karg-Elert -- Song without words = Chant sans paroles : op. 2, no. 3 / P. Tschaikowsky -- Prayer on motives from R. Wagner's Lohengrin : op. 54 / B. Sulze -- Festal march : op. 67, no. 8 / E.R. Kroeger -- Christmas march / G. Merkel -- Duke Street : postlude II / Geo. E. Whiting -- Canzonetta from the Raymond overture / A. Thomas -- Anniversary march : introducing Auld lang syne : op. 10 / J. Lawrence Ebb -- Two cradle songs = Zwei Wiegenliedchen / Herbert Botting -- Minuet from the overture to Berenice / G.F. Handel -- Funeral march = Marche funèbre : op. 35 / Franz Chopin -- March in B♭ / Wm. Faulkes -- The Son of God goes forth to war : postlude VI / Geo. E. Whiting -- Nocturne des anges : op. 18, no. 1 / George F. Vincent -- Hosanna! / Paul Wachs -- Roumanian bridal march / Herbert W. Wareing.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
par Léopoldine Blahetka.
Resumo:
Este artículo pretende ofrecer herramientas analíticas acerca de diversos aspectos que sean de utilidad a los pianistas profesionales o en formación, para el estudio y ejecución de la Sonata para Piano No.1, Op.22 del compositor argentino Alberto Ginastera -- Se incluye un corto contexto histórico de la obra, con especial enfoque en el período creativo del que hace parte la Sonata, con el fin de familiarizar al pianista con la producción del compositor -- Cuenta el artículo además con un análisis de la estructura de la obra y de cada uno de sus movimientos y con consejos prácticos enfocados al aspecto técnico ejecutivo-interpretativo, cuyo fin es facilitar, tanto el estudio como la ejecución misma de la obra -- Se incluye también un breve análisis de tres grabaciones de la Sonata con comentarios generales relacionados con los asuntos puntuales atendidos en el artículo
Resumo:
"Radiodiskurssin kontekstualisointi prosodisin keinoin. Esimerkkinä viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia" Väitöskirja käsittelee puheen kontekstualisointia prosodisin keinoin. Toisin sanottuna työssä käsitellään sitä, miten puheen prosodiset piirteet (kuten sävelkulku, intensiteetti, tauot, kesto ja rytmi) ohjaavat puheen tulkintaa vanhastaan enemmän tutkittujen sana- ja lausemerkitysten ohella. Työssä keskitytään seitsemään prosodisesti merkittyyn kuvioon, jotka koostuvat yhden tai usean parametrin silmiinpistävistä muutoksista. Ilmiöitä käsitellään sekä niiden akustisten muotojen että tyypillisten esiintymisyhteyksien ja diskursiivisten tehtävien näkökulmasta. Aineisto koostuu radio-ohjelmista, joissa puhuu viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia: Gaston Bachelard, Albert Camus, Michel Foucault, Maurice Merleau-Ponty ja Jean-Paul Sartre. Ohjelmat on lähetetty eri radiokanavilla Ranskassa vuosina 1948–1973. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että prosodisesti merkityt kuviot ovat moniulotteisia puheen ilmiöitä, joilla on keskeinen rooli sanotun kontekstualisoinnissa: ne voivat esimerkiksi nostaa tai laskea sanotun informaatioarvoa, ilmaista puhujan voimakasta tai heikkoa sitoutumista sanomaansa, ilmaista rakenteellisen kokonaisuuden jatkumista tai päättymistä, jne. Väitöskirja sisältää myös kontrastiivisia osia, joissa ilmiöitä verrataan erääseen klassisessa pianomusiikissa esiintyvään melodiseen kuvioon sekä erääseen suomen kielen prosodiseen ilmiöön. Tulokset viittaavat siihen, että tietynlaista melodista kuviota käytetään samankaltaisena jäsentämiskeinona sekä puheessa että klassisessa musiikissa. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että tiettyjä melodisia muotoja käytetään samankaltaisten implikaatioiden luomiseen kahdessa niinkin erilaisessa kielessä kuin suomessa ja ranskassa. Yksi väitöskirjan osa käsittelee pisteen ja pilkun prosodista merkitsemistä puheessa. Tulosten mukaan pisteellä ja pilkulla on kummallakin oma suullinen prototyyppinsä: piste merkitään tyypillisesti sävelkulun laskulla ja tauolla, ja pilkku puolestaan sävelkulun nousulla ja tauolla. Merkittävimmät tulokset koskevat kuitenkin tapauksia, joissa välimerkki tulkitaan prosodisesti epätyypillisellä tavalla: sekä pisteellä että pilkulla vaikuttaisi olevan useita eri suullisia vastaavuuksia, ja välimerkkien tehtävät voivat muotoutua hyvin erilaisiksi niiden prosodisesta tulkinnasta riippuen.
Resumo:
Throughout the piano’s history, certain composers have created innovations in the areas of virtuosity and sonority. These innovations came not only from the composers’ imagination, but also from the development of instruments and changes in musical style from one period to another. To investigate what kinds of innovations these pianist composers made, I divided them into technique and sound from Mozart to Cowell. I chose two-piano music (Sonata in D major, K.448 by Mozart and Rachmaninoff’s Second Suite) to demonstrate their experiments with varieties of textures and sonorities, using different registers of the two pianos orchestrally. En Blanc et noir by Debussy shows this composer’s deep interest and originality in piano sonorities. For solo piano music, Beethoven’s Piano Sonata Op.53 shows extensive technical invention. His use of long pedal effects shows a pianistic possibility not explored by Mozart. Hummel’s Piano Sonata in D major represents orchestral devices as well as pianistic techniques showing recent developments in the instrument. Chopin’s Ballade No.3 and Scherzo No.3 show virtuosic moments and also the expanded range of the keyboard. His Nocturne Op.27, no.2, with its sonorities resulting from the combination of pedal, and widespread accompaniments derived from Alberti bass figures, is a perfect example of Chopin’s characteristic sound-world. “Vallée d’Obermann” by Liszt uses many virtuosic techniques as well as the extreme wide ranges of keyboard in both hands to create dramatic contrasts of texture. Debussy’s etude, “Pour les Sonorités opposés” is probably the first etude designed for sonority rather than for keyboard virtuosity. Albeniz’s “Evocación” and “Triana” show Spanish atmosphere. Prokofiev’s Sonata no.3 shows frequent motoric driving elements that demand percussive virtuosity. Cowell’s piano music is some of the earliest to explore the sonorities of tone clusters and playing on the strings. This performance dissertation consists of three recitals performed in the Orchestra Room, Leah Smith Hall, and Gildenhorn Recital Hall at the University of Maryland, College Park. These recitals are documented on compact disc recordings that are housed within the University of Maryland Library System.
Resumo:
In her December 2014 interview with Michelle Dubert-Bellrichard, Louise “Lou” Trucks detailed her thoughts and memories of her time at Winthrop. Trucks spoke of the time period from 1960-1964 as a music and music education double major. Trucks shared the benefits of being a music major, her involvement in campus traditions and organizations, and the rigor of her studies. Trucks concludes her interview detailing her life after Winthrop in Bloomington, IN and Rochester, NY. This interview was conducted for inclusion into the Louise Pettus Archives and Special Collections Oral History Program.
Resumo:
Pós-graduação em Música - IA
Resumo:
Pós-graduação em Música - IA
Resumo:
by Louis Cherubini ; with an accompt for stringed instts or pianoforte ad lib.
Resumo:
Dissertação apresentada à Escola Superior de Artes Aplicadas do Instituto Politécnico de Castelo Branco para cumprimento dos requisitos necessários à obtenção do grau de Mestre em Música – Área de Especialização em Piano.
Resumo:
"Eigenthum des Verfassers."
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Caption title.