Tarinateatteri : taidetta ja terapiaa kuunnellen

Tämä työ käsittelee tarinateatteria teatterin ja taiteen tekemisen muotona. Pohdin työssä näyttelemistä sekä tarina- että perinteisessä teatterissa ja käsittelen tarinateatterin taiteellisia ja terapeuttisia ulottuvuuksia. Kerron työssäni, mistä tarinateatterissa on kyse ja käyn läpi miten tarinateatterin tekeminen on vaikuttanut minuun teatterintekijänä. Tarkastelen myös, mitä kyseinen teatterin tekemisen muoto on antanut minulle näyttelijänä. Pohdin millä tavoin se on kehittänyt muun muassa kuuntelu- ja improvisaatiokykyäni ja rohkaissut minua menemään teatterin tekemisessä kohti ihmistä ja ihmisyyttä. Lisäksi pohdin nykypäivää ja aikamme ihmisten suurta tarvetta tulla kuulluksi, kun tiiviitä yhteisöjä ei enää ympärillämme aina ole. Aluksi käyn läpi tarinateatterin historiaa ja valotan suomalaisen tarinateatterin vaiheita. Tämän jälkeen pohdin roolinkäyttöä ja näyttelijäntyötä sekä tarina- että perinteisessä teatterissa ja vertailen niitä keskenään. Kuvailen ja pohdin myös tarinateatterin eri tasoja sekä kerron, kuinka joskus tarinateatteria tehtäessä saa huomata jonkin ihmisissä ja maailmassa näkymättömissä olevan tulevan näkyväksi lavalle. Sen jälkeen esittelen ja kuvailen kaksi tarinateatteriesitystä, joista toinen toteutettiin Hämeenlinnan Kaupunginteatteriin ja toinen Lammille kehitysvammaisten hoitajille. Mietin, mitä nämä toisistaan monella tavalla poikkeavat tarinateatteriesitykset antoivat minulle teatterintekijänä, ihmisenä ja näyttelijänä ja minkälaisia ajatuksia ja näkymiä ne avasivat minulle tarinateatterin tekijänä. Pohdin myös, mitä nämä kaksi esitystä antoivat kokijoilleen ja mitä tarinateatterin olennaisimmista ytimistä näissä esityksissä toteutui.

Kirjallisuutta

Pääosa virallisen vastaväittäjän Helsingin yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle antamasta 18.8.2003 päivätystä lausunnosta

Kylliäiseltä puuttuvat tekijänoikeudet

Kirjoitus on vastine Petri Kylliäisen kirjoitukseen Futuran numerossa 1/2003.

Contribution of modifiable risk factors to social inequalities in type 2 diabetes: prospective Whitehall II cohort study.

OBJECTIVE: To assess the contribution of modifiable risk factors to social inequalities in the incidence of type 2 diabetes when these factors are measured at study baseline or repeatedly over follow-up and when long term exposure is accounted for. DESIGN: Prospective cohort study with risk factors (health behaviours (smoking, alcohol consumption, diet, and physical activity), body mass index, and biological risk markers (systolic blood pressure, triglycerides and high density lipoprotein cholesterol)) measured four times and diabetes status assessed seven times between 1991-93 and 2007-09. SETTING: Civil service departments in London (Whitehall II study). PARTICIPANTS: 7237 adults without diabetes (mean age 49.4 years; 2196 women). MAIN OUTCOME MEASURES: Incidence of type 2 diabetes and contribution of risk factors to its association with socioeconomic status. RESULTS: Over a mean follow-up of 14.2 years, 818 incident cases of diabetes were identified. Participants in the lowest occupational category had a 1.86-fold (hazard ratio 1.86, 95% confidence interval 1.48 to 2.32) greater risk of developing diabetes relative to those in the highest occupational category. Health behaviours and body mass index explained 33% (-1% to 78%) of this socioeconomic differential when risk factors were assessed at study baseline (attenuation of hazard ratio from 1.86 to 1.51), 36% (22% to 66%) when they were assessed repeatedly over the follow-up (attenuated hazard ratio 1.48), and 45% (28% to 75%) when long term exposure over the follow-up was accounted for (attenuated hazard ratio 1.41). With additional adjustment for biological risk markers, a total of 53% (29% to 88%) of the socioeconomic differential was explained (attenuated hazard ratio 1.35, 1.05 to 1.72). CONCLUSIONS: Modifiable risk factors such as health behaviours and obesity, when measured repeatedly over time, explain almost half of the social inequalities in incidence of type 2 diabetes. This is more than was seen in previous studies based on single measurement of risk factors.

Kielen tutkimuksesta politiikkatieteessä

Keskustelun alku Anna Rotkirch // Tieteessä tapahtuu 1/2004 ; jatkuu Esa Itkonen // Tieteessä tapahtuu 2/2004