Gerontologiaa monesta näkökulmasta

Kirjallisuusarvostelu

Leveiden keskimerkintöjen liikenneturvallisuusvaikutusten arviointi

Tämän raportin tavoitteena oli käsitellä leveiden keskimerkintöjen liikenneturvallisuusvaikutuksia, toteuttaa mielipidekysely kantatie 54 kokeiluosuuden vaikutusalueella sekä esitellä aiemmin tehdyt tutkimukset ja leveiden keskimerkintöjen taustaa. Raportin on laatinut Eino Lahtinen Hämeen ammattikorkeakoulusta opinnäytetyönään. Työn taustateoriaksi syvennyttiin leveiden keskimerkintöjen historiaan Suomessa ja ulkomailla sekä Suomessa tehtyihin tutkimuksiin aiheesta. Suomessa ja ulkomailla on havaittu jo vuosikymmenten ajan korkealuokkaisten teiden liikenneturvallisuuden heikentyneen liikenteen lisääntyessä. Kohtaamis- ja ohitusonnettomuuksien jäljet ovat usein raakaa katseltavaa ja luettavaa. Huoli kohtaamis- ja ohitusonnettomuuksien määristä ja niiden vakavuuksista painostaa etsimään ratkaisuja tämän kaltaisten onnettomuuksien vähentämiseksi. Tästä syystä on 1980-luvulta lähtien aktiivisesti etsitty liikenneturvallisuutta parantavia kustannustehokkaita ratkaisuja. Visuaalisia vaikutuksia arvioidessa havaittiin jo varhain kaistan leveyden visuaalisen kaventamisen johtavan ajonopeuksien laskuun, joka vähentää onnettomuuksia ja niiden vakavuuksia. Yhdeksi ratkaisuksi esitettiin leveää keskimerkintää, josta on ollut erilaisia kokeiluja ulkomailla 1996 ja Suomessa 2009 lähtien. Työn tuloksena voidaan esittää, että leveiden keskimerkintöjen vaikutukset ajokäyttäytymiseen ovat melko vähäiset, sillä lähes puolet kyselyyn vastanneista ei havainnut muutosta omassa tai muiden ajokäyttäytymisessä. Työn perusteella arvioidaan, että leveät keskimerkinnät vähensivät henkilövahinkoon johtaneita ohitus-, kohtaamis- ja vasemmalle suistumisonnettomuuksia 17 – 21 %. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että leveitä keskimerkintöjä käytettäessä on varmistuttava riittävästä piennarleveydestä (vähintään 1 m). Leveää keskimerkintää voidaan käyttää alueilla, jossa tien päällysteen leveys on vähintään 10 m, KVL vähintään 1500 ajon/vrk ja tiejakson pituus vähintään 10 km. Leveän keskialueen tulisi olla metrin levyinen.

Bright moonlight triggers natal dispersal departures

Upon leaving their natal area, dispersers are confronted with unknown terrains. Species-specific perceptual ranges (i.e. the maximum distance from which an individual can perceive landscape features) play a crucial role in spatial movement decisions during such wanderings. In nocturnal animals that rely on vision, perceptual range is dramatically enhanced during moonlight, compared to moonless conditions. This increase of the perceptual range is an overlooked element that may be responsible for the successful crossing of unfamiliar areas during dispersal. The information gathered from 143 radio-tagged eagle owl Bubo bubo juveniles in Spain, Finland and Switzerland shows that, although the decision to initiate dispersal is mainly an endogenous phenomenon determined by the attainment of a given age (∼6 months), dispersers leave their birthplace primarily under the best light conditions at night, i.e. when most of the lunar disc is illuminated. This sheds new light into the mechanisms that may trigger dispersal from parental territory.

Beiträge zur Anatomie und Histologie der Harnblase der Haussäugetiere ..

Lebenslauf.

Risk factors for schizophrenia. Follow-up data from the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study

This paper updates single risk factors identified by the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study up to the end of year 2001 or age 34. Impaired performance (e.g., delayed motor or intellectual development) or adverse exposures (e.g., pregnancy and birth complications, central nervous system diseases) are associated with an increased risk for schizophrenia. However, upper social class girls and clever schoolboys also have an increased risk to develop schizophrenia, contrasted to their peers. Individuals who subsequently develop schizophrenia follow a developmental trajectory that partly and subtly differs from that of the general population; this trajectory lacks flexibility and responsiveness compared to control subjects, at least in the early stages. We propose a descriptive, lifespan, multilevel systems model on the development and course of schizophrenia.