An Architectural and Historical Survey of Public Libraries in Iowa 1870-1940, 1980

The public library movement f the early twentieth century was a national phenomenon, in which Iowa, along with its neighboring states, played a prominent role. In 1900, the Iowa Library Commission noted 48 free public libraries in the state. Today there are approximately 500, in towns ranging in size from Beaman, with a population of 222, the Des Moines, the state capitol. Iowans took enthusiastic advantage of Andre Carnegie's library philanthropy. In 1919, the Carnegie Corporation stopped funding libraries, 101 building has been erected in Iowa with Carnegie funds. Iowa place fourth among the states in terms of the number of communities obtaining Carnegie buildings, fifth in dollar appropriation per one hundred population and eighth in the total amount of money given by Carnegie to a state. These figures provide some measure by which interest in popular education among Iowans of the period can be judged. Today these early libraries, often the most distinctive public libraries in small or medium-sized towns, are physical foci in the townscapes of their communities and centers for a variety of educational and social activities. This survey was initiated by the Division of Historic Preservation in 1977. It grew out of the need to provide a framework within which libraries could be evaluated for National Register action. Several libraries (Des Moines, Grinnell, Eagle Grove, Carroll) has been recent candidates for the Register. There was every indication that enthusiasm for old library buildings was increasing and that more nominations could be expected in the future. The attrition rate among early library buildings was (and is) growing. Most libraries were built on limited budgets (Carnegie did not squander his money) and, despite the fact that future expansion was usually a conscious consideration in their design, they are rapidly becoming obsolete, due to expanding collections and changing styles of librarianship. If the protection of the threatened with demolition or alteration, action needed to be taken.

Täsmennyksiä väitöskirjani arviointiin

Vastine Susanna Nouko-Juvosen Sosiologia-lehden numerossa 1/98 ilmestyneeseen arvioon Jouko Lehtiön väitöskirjasta: Suomalaiset vammaiset varsinaisessa elämänkerta- ja vammaisten elämää keskeisesti käsittelevässä kaunokirjallisuudessa

Pre-hospital tracheal intubation in patients with traumatic brain injury: systematic review of current evidence.

BACKGROUND: We reviewed the current evidence on the benefit and harm of pre-hospital tracheal intubation and mechanical ventilation after traumatic brain injury (TBI). METHODS: We conducted a systematic literature search up to December 2007 without language restriction to identify interventional and observational studies comparing pre-hospital intubation with other airway management (e.g. bag-valve-mask or oxygen administration) in patients with TBI. Information on study design, population, interventions, and outcomes was abstracted by two investigators and cross-checked by two others. Seventeen studies were included with data for 15,335 patients collected from 1985 to 2004. There were 12 retrospective analyses of trauma registries or hospital databases, three cohort studies, one case-control study, and one controlled trial. Using Brain Trauma Foundation classification of evidence, there were 14 class 3 studies, three class 2 studies, and no class 1 study. Six studies were of adults, five of children, and three of both; age groups were unclear in three studies. Maximum follow-up was up to 6 months or hospital discharge. RESULTS: In 13 studies, the unadjusted odds ratios (ORs) for an effect of pre-hospital intubation on in-hospital mortality ranged from 0.17 (favouring control interventions) to 2.43 (favouring pre-hospital intubation); adjusted ORs ranged from 0.24 to 1.42. Estimates for functional outcomes after TBI were equivocal. Three studies indicated higher risk of pneumonia associated with pre-hospital (when compared with in-hospital) intubation. CONCLUSIONS: Overall, the available evidence did not support any benefit from pre-hospital intubation and mechanical ventilation after TBI. Additional arguments need to be taken into account, including medical and procedural aspects.

Mikä tekee uskonnosta painostavan? Tutkimus uskonnollisen painostuksen kokemuksesta kokijan näkökulmasta

Tutkimuksen lähtökohtana oli tarkastella uskonnollista painostusta kokijan näkökulmasta. Tutkimus oli luonteeltaan tapaustutkimus. Aineisto perustui 84 ihmisen kokemuksiin uskonnollisesta painostuksesta. Aineisto koostui 81 kirjeestä sekä 16 haastattelusta. Haastattelut on tehty teemahaastattelumetodia käyttäen. Aineisto on kerättä eri lehdissä ja internet-sivuilla olleiden kirjoituspyyntö –ilmoitusten avulla. Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty kriittistä diskurssianalyysia. Tutkimuksessa on käsitelty mielenterveyden ja uskonnollisuuden suhdetta mielenterveyttä kuormittavasta näkökulmasta sekä uskonnollisen yhteisön sosiaalisen rakenteen vaikutusta ihmisen kokemuksiin uskonnollisesta painostuksesta. Tutkimuksen keskeinen tutkimusongelma oli se, mikä tekee kokijan näkökulmasta uskonnosta painostavan. Alakysymyksiä olivat: miten uskonnon negatiiviset piirteet vaikuttavat ihmisen henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen? Kuka mahdollisesti uskonnollista painostusta harjoittaa? Tutkimustuloksissa korostui uskonnollisen auktoriteettihenkilön valta määrittää uskonnollisen yhteisön oppiin tai moraaliin vetoamalla, mikä tekee uskonnosta ahdistavan ja elämää rajoittavan. Uskonnollinen auktoriteettihenkilö on voinut olla uskonnollisen yhteisön johtaja, sen työntekijä, tavallinen riviseurakuntalainen, perheenjäsen, muu sukulainen, opettaja tai ystävä. Auktoriteettihenkilön vallankäyttö on kohdistunut niin aikuisiin kuin lapsiin ja nuoriinkin. Painostus on voinut olla tiedostettua tai tiedostamatonta. Auktoriteettihenkilö on käyttänyt valtansa oikeuttamiseen uskonnollista kirjallisuutta, kyseenalaistamisen kieltämistä, henkimaailmalla tai maailmanlopulla pelottelemista, eristämistä, käännyttämistä sekä yksilön oman persoonallisuuden kieltämistä mm. loputtomien sääntöjen noudattamiseen pakottamisena sekä syyllistämällä ja riittämättömyyden tunteita herättämällä. Tutkimustulosten perusteella uskonnollista painostusta tarkasteltaessa pitäisi keskittyä tulevaisuudessa erityisesti niihin auktoriteettihenkilöihin, jotka painostusta harjoittavat sekä yhteisön toimintaa oikeuttavat ja sen oppeja ja sääntöjä tulkitsevat.

I stället för äktenskap : Åldrande och nya intimitetsformer

Summary: Instead of marriage