Mitä musiikkiopistojen pääsykokeissa testataan? : tutkimus Helsingissä sijaitsevien SML:n liittoon kuuluvien musiikkiopistojen pääsykokeista

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä musiikkiopistoissa käytössä olevat pääsykoetestit mittaavat sekä mitataanko niissä varsinaisesti musikaalisuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin lahjakkuuden ja musikaalisuuden teorioita sekä niiden suhdetta käytössä oleviin pääsykoetesteihin. Tutkimus kohdistui Helsingissä sijaitsevien Suomen musiikkioppilaitosten liittoon (SML) kuuluvien musiikkiopistojen 4-7-vuotiaille pyrkijöille suunnattuihin pääsykokeisiin. Tutkimusaineisto koostui pääsykoekäytäntöjen osalta musiikkiopistojen rehtoreiden teemahaastattelusta sekä analysoitavaksi saaduista kirjallisista yksilö- tai ryhmätesteistä. Helsingissä sijaitsevista yhdestätoista musiikkiopistosta kymmenen osallistui teemahaastatteluun (10/11), ja ensimmäisessä vaiheessa mukana olleista kymmenestä opistosta seitsemällä oli tarjota myös pyydetty kirjallinen materiaali tutkimuksen toista vaihetta, kirjallisen testiaineiston analyysia varten (7/10). Haastattelujen ja testien analyysin perusteella saatiin selville musiikillisia ja ei-musiikillisia osatekijöitä, joiden mittaamisesta pääsykoe muodostui. Tutkimusmenetelmänä oli sisällönanalyysi. Johtopäätösten kannalta oli olennaista analysoida saatuja tuloksia suhteessa teoriataustassa esiteltyihin lahjakkuus- ja musikaalisuuskäsityksiin. Tulosten valossa on ilmeistä, että musikaalisuuden määrittelyn ongelmallisuudesta johtuen ei voida yksiselitteisesti vastata kysymykseen siitä, mitataanko pääsykoetesteissä juuri musikaalisuutta. Käytetyt testit mittaavat sekä musiikillisia että ei-musiikillisia tekijöitä ja erityisesti niihin harjaantumista. Testien kehittämisessä tulisi selkeämmin huomioida lapsen ikäkauden asettamat haasteet sekä lapsen yleiseen kehitykseen että erityiseen musiikilliseen kehitykseen kohdistuva tutkimus.

Raamatut ja konkordanssit

Raamatunkäännöksiä eri kielillä sekä Raamatun konkordansseja niin alkuteksteihin kuin käännöksiin. Koko Raamattua koskevat esitykset, raamattuteologia ja kommentaarit. Kirjastossa on lisäksi käytettävissä elektroniset julkaisut Bittipiplia ja PC-Biblia. Kokoelmiin hankitaan Raamattuja, niiden käyttöön liittyviä apuneuvoja sekä koko Raamattua koskevaa tutkimusta. Hankintapolitiikkaa uudistetaan seuraamalla sekä kansainvälisen että kotimaisen teologisen tutkimuksen kehittymistä. Erityistä huomiota kohdistetaan elektronisten aineistojen hankintaan ja käyttöön.

Vanhan testamentin eksegetiikka

Osasto kattaa VT:n hepreankieliset laitokset, VT:n apokryfien käännökset, Septuaginta-editiot sekä VT:n paralleelitekstit muista Lähi-Idän kulttuureista, sekä sisältää heprean kieliopit ja apuneuvot, filologista tutkimusta sekä muiden muinaiskansojen kieliin (esim. akkadiin) liittyviä kirjoja. Osasto sisältää myös VT:n kommentaarit. Tutkimusosiossa VT:n kanonisten kirjojen tutkimuksen lisäksi tässä osastossa on muinaiskansoja ja varsinkin niiden uskonnonhistoriaa sekä VT:n ajan arkeologiaa koskevia teoksia.

Uuden testamentin eksegetiikka

Osastoon kuuluvat UT:n editiot ja sen käsikirjoituksia koskevat julkaisut, UT:n apokryfikirjojen käännökset, Nag Hammadin tekstit, ajanhistorialliset tekstit, evankeliumisynopsikset sekä nk. apostolisten isien tekstit, kreikan kieliopit ja apuneuvot. Lisäksi kommentaarit jakautuvat kommentaarisarjoihin ja yksittäisiin kommentaareihin. Tutkimusosiossa sijaitsee UT:n kanonisia kirjoja koskevan tutkimuksen lisäksi myös UT:n ajan- ja uskonnonhistoriaa, gnostilaisuutta sekä apostolisia isiä koskevaa tutkimusta.

Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria

Osasto sisältää lähdekokoelman, jonka keskeisen osan muodostavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousten, hiippakuntakokousten, piispainkokousten ja pappeinkokousten pöytäkirjat, sekä suppean kokoelman lähinnä Ruotsin kirkkohistoriaan liittyviä lähteitä. Varsinaisen kirkkohistoriallisen tutkimuksen lisäksi osastossa on Suomen sekä sen instituutioiden ja julkisen elämän alueiden tutkimusta, sekä Pohjoismaiden ja niiden kirkkojen historioita ja aihepiirin monografioita. Osasto sisältää myös kokoelman Suomen paikallishistorioita.

Globalisaation harhat : suomalaisen yhteiskuntatieteen 1990-luvun umpikuja

Erkki Berndtson

Kohti post-absoluuttista valtiota? : EU-tutkimus haasteena politiikan tutkimukselle

Niilo Kauppi

Kirkko-oikeus

Kirkkolakikokoelmien, niihin liittyvän tutkimuksen ja kirkon hallintoa koskevan kirjallisuuden lisäksi osastossa on kirkon ja valtion suhdetta eri maissa käsittelevää tutkimusta.