”Ikkunat auki helvettiin”: Postmoderni vieraantuminen ja mediakulttuuri Hectorin albumilla Eurooppa (1981)

Tutkimuksen kohteena on suomalaisen laulaja-lauluntekijä Hectorin albumi Eurooppa (1981), joka on tekijänsä kymmenes pitkäsoittoalbumi. Tutkimusaineiston muodostaa Eurooppa-albumi kokonaisuutena eli analyysin piiriin kuuluvat kaikki albumin kahdeksan laulua ja kansien kuvitus. Kyseessä on kulttuurisen musiikintutkimuksen lähtökohdista laadittu aineistolähtöinen analyysi, jossa tarkastellaan Eurooppa-albumin sisältämiä kulttuurisia merkityksiä erityisesti mediakulttuurin ja vieraantumisen tematiikan kannalta. Tärkeimmät käytetyt tutkimussuuntaukset ovat kramerilainen hermeneutiikka ja musiikin kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimuksen näkökulmana toimii käsitys postmodernista estetiikasta. Tarkoituksena on selvittää, millaisia postmodernin taiteen piirteitä Hectorin Eurooppa-albumi sisältää ja miten albumi heijastelee suomalaista yhteiskuntaa, mediakulttuuria, Eurooppaa ja ajan henkistä ilmapiiriä niin ilmestymisaikansa 1970–1980-luvun taitteen kuin 2010-luvunkin kontekstissa. Tutkimuksen tarkoitus on nostaa esiin suomirockin kentällä pitkään vaikuttanutta Hectoria ja Eurooppa-albumia sekä herättää keskustelua postmodernista ajasta ja estetiikasta. Lisäksi pyrkimyksenä on edistää suomirockin musiikkitieteellistä tutkimusta. Analyysi paljastaa, että Hectorin Eurooppa-albumia voidaan pitää postmodernina musiikkina. Postmoderneja piirteitä albumilla ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen kantaaottavuus, korostunut teknologisuus, katkelmallisuus, toisto, monitulkintaisuus ja korostunut intertekstuaalisuus. Tyylillisesti albumi sijoittuu uuden aallon rockiksi, mutta se sisältää runsaasti myös progressiivisen rockin tyylipiirteitä. Hectorin Eurooppa-albumin tärkeimmiksi teemoiksi nousevat ihmisen vieraantumisen kokemus ja yhteiskunnasta syrjäytyminen, arvojen koveneminen, viihdemedian turruttava valta ja kylmän sodan uhka, joista kolme ensin mainittua ovat ajankohtaisia vielä 2010- luvullakin.

Health in early adulthood: the contribution of the 1978/79 Ribeirão Preto birth cohort

The increase in non-communicable chronic diseases of adults is due to demographic changes and changes in the risk factors related to physical activity, smoking habits and nutrition. We describe the methodology for the evaluation of persons at 23/25 years of age of a cohort of individuals born in Ribeirão Preto in 1978/79. We present their socioeconomic characteristics and the profile of some risk factors for chronic diseases. A total of 2063 participants were evaluated by means of blood collection, standardized questionnaires, anthropometric and blood pressure measurements, and methacholine bronchoprovocation tests. The sexes were compared by the chi-square test, with alpha = 0.05. Obesity was similar among men and women (12.8 and 11.1%); overweight was almost double in men (30.3 vs 17.7%). Weight deficit was higher among women than among men (8.6 and 2.6%). Women were more sedentary and consumed less alcohol and tobacco. Dietary fat consumption was similar between sexes, with 63% consuming large amounts (30 to 39.9 g/day). Metabolic syndrome was twice more frequent among men than women (10.7 vs 4.8%), hypertension was six times more frequent (40.9 vs 6.4%); altered triglyceride (16.1 vs 9.8%) and LDL proportions (5.4 vs 2.7%) were also higher in men, while women had a higher percentage of low HDL (44.7 vs 39.5%). Asthma and bronchial hyper-responsiveness were 1.7 and 1.5 times more frequent, respectively, among women. The high prevalence of some risk factors for chronic diseases among young adults supports the need for investments in their prevention.

Early life, current socioeconomic position and serum lipids in young adulthood of participants in a cohort study initiated in 1978/1979

The association between socioeconomic position (SEP) and serum lipids has been little studied and the results have been controversial. A total of 2063 young adults born in 1978/79 were evaluated at 23-25 years of age in the fourth follow-up of a cohort study carried out in Ribeirão Preto, SP, Brazil, corresponding to 31.8% of the original sample. Total serum cholesterol (TC), triglycerides, high-density cholesterol (HDL cholesterol) and low-density cholesterol (LDL cholesterol) were analyzed according to SEP at birth and during young adulthood. SEP was classified into tertiles of family income and a cumulative score of socioeconomic disadvantage was created. TC was 11.85 mg/100 mL lower among men of lower SEP in childhood (P < 0.01) but no difference was found in women, whereas it was 8.46 lower among men (P < 0.01) and 8.21 lower among women of lower SEP in adulthood (P < 0.05). Individuals of lower SEP had lower LDL and HDL cholesterol, with small differences between sexes and between the two times in life. There was no association between SEP and triglyceride levels. After adjustment of income at one time point in relation to the other, some associations lost significance. The greater the socioeconomic disadvantage accumulated along life, the lower the levels of TC, LDL and HDL cholesterol (P < 0.05). The socioeconomic gradient of TC and LDL cholesterol was inverse, representing a lower cardiovascular risk for individuals of lower SEP, while the socioeconomic gradient of HDL cholesterol indicated a lower cardiovascular risk for individuals of higher SEP.