Osavaltion on suojeltava kansalaisiaan laittomalta maahanmuutolta — The New York Times ja Kalifornian lakialoite 187 vuonna 1994

Tämän tutkielman aiheena on vuoden 1994 Kalifornian lakialoitteen 187 representaatio The New York Timesissa julkaistuissa teksteissä. Tutkimusmetodina on käytetty diskurssianalyysia. Tutkimus on keskittyy syyskuusta 1994 tammikuuhun 1995 julkaistuihin teksteihin. Tutkimuksessa selvitettiin esitettiinkö lakialoite 187 The New York Timesissa myönteisessä vai kielteisessä valossa, millaisina ilmiöinä siirtolaisuus ja dokumentoimaton maahanmuutto on kuvattu lehdessä sekä miten julkaisussa on uutisoitu lakialoitteen vaikutuksista osa- ja liittovaltiotasolla. The New York Timesin toimittajat sitoivat lakialoitteen 187 käsittelyn osaksi laajempaa poliittista kokonaisuutta, johon kuuluivat samaan aikaan käydyt henkilövaalit. He seurasivat myös lakialoitteen konfliktia liittovaltiotason lainsäädännön kanssa sekä lakialoitteen jäädyttämiseen liittyneitä oikeuskäsittelyitä. Tutkimuksen perusteella The New York Timesin julkaisemien tekstien perusteella Kalifornian lakialoite 187 ei ollut kannatettava hanke. Siirtolaisuus kuvattiin mahdollisena yhteisöllisenä voimavarana ja siirtolaiset potentiaalisina amerikkalaisina. Lain ulkopuolisiin siirtolaisuuden ilmiöihin suhtauduttiin kielteisesti.

Käännössuomen 20 vuotta - Katsaus tutkimusparadigmaan

Tässä tutkimuksessa keskitytään käännössuomeen omanlaisena kielivarianttinaan. Käännössuomen tutkimuksessa tutkitaan korpuslingvistiikan avulla niitä piirteitä, jotka erottavat sen alun perin suomeksi kirjoitetusta kielestä eli alkuperäissuomesta. Korpuslingsvistinen käännöstutkimus pohjautuu Gideon Touryn alulle panemaan deskriptiiviseen käännöstutkimukseen ja Mona Bakerin ehdotukseen tutkia käännösten yleisiä piirteitä, käännösuniversaaleja, korpusavusteisesti. Suomessa käännössuomen merkittävin hanke oli Joensuun yliopiston tutkimushanke, jonka yhteydessä koottiin myös Käännössuomen korpus. Tämä korpus sisältää sekä käännössuomen että alkuperäissuomen tekstejä ja mahdollistaa näiden kahden kielimuodon vertailun. Tutkimushanke on innoittanut myös useita pro gradu -töitä Suomen yliopistoissa. Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa tähänastisen käännössuomen tutkimuksen kenttää ja tutkimustrendejä. Työn primäärimateriaalina olevat tutkimukset luokitellaan teorialähtöisten tutkimuskysymysten mukaan. Kyseessä on metatutkimuksellinen sisällönanalyysi eli kirjallisuuskatsaus. Aineistona tutkimuksessa on käännössuomesta laaditut väitöskirjat, pro gradu -työt ja joukko muita tutkimuksia. Aineistosta selvitettiin tutkitut käännösuniversaalit, käytettyjen korpusten piirteitä, korpusten lähdekielet sekä tukea saaneet käännösuniversaalit. Tutkimustulokset osoittivat, että käännösuniversaalien luokat ovat päällekkäisiä ja epäselviä. Tutkimushypoteesien ja -tulosten luokitteleminen niihin on erittäin haastavaa. Universaaleja tutkittiin aineistossa suhteellisen tasaisesti. Epätyypillisten frekvenssien universaali sai eniten tukea, ja vähiten tukea sai yksinkertaistumisen universaali. Tutkimuksissa käytetyissä korpuksissa oli suuria eroja, ja lähdekielistä englanti oli selkeästi suosituin. Myös venäjä oli lähdekielenä paljon tutkittu. Suurista indoeurooppalaisista kielistä ruotsi, ranska ja espanja puuttuivat lähdekielistä kokonaan. Pro gradu -tutkimukset erosivat väitöskirja tutkimuksista ja muista tutkimuksista sekä tutkimusasetelmiltaan että korpuksiltaan. Niissä oli tutkittu kieltä laajemmin eri tekstilajeissa sekä koottu useammin omia korpuksia. Tutkimuksen pohjalta pystyttiin rakentamaan suppeahko kaunokirjallisen sekä institutionaalisen käännössuomen kuvaus.

Otolith shape variation provides a marker of stock origin for north Atlantic bluefin tuna (Thunnus thynnus)

Two stocks of bluefin tuna (Thunnus thynnus) inhabit the north Atlantic; the western and eastern stocks spawn in the Gulf of Mexico and the Mediterranean Sea respectively. Trans-Atlantic movements occur outside spawning time whereas natal homing maintains stock structure. Commercial fisheries may exploit a mixed assemblage of both stocks. The incorporation of mixing rates into stock assessment is precluded by uncertainties surrounding stock discrimination. Otolith shape descriptors were used to characterise western and eastern stocks of Atlantic bluefin tuna in the present study and to estimate stock composition in catches of unknown origin. Otolith shape varied with length and between locations and years. Within a restricted size range (200-297-cm fork length (FL)) the two stocks were distinguished with an accuracy of 83%. Bayesian stock mixture analysis indicated that samples from the east Atlantic and Mediterranean were predominantly of eastern origin. The proportion assigned to the eastern stock showed slight spatial variation; however, overlapping 95% credible intervals indicated no significant difference (200-297 cm FL: central Atlantic, 73-100%; Straits of Gibraltar, 73-100%; Morocco, 50-99%; Portugal 64-100%). Otolith shape could be used in combination with other population markers to improve the accuracy of mixing rate estimates for Atlantic bluefin tuna.