Dictionnaire universel françois & latin : contenant la signification et la definition tant des mots de l'une & de l'autre langue, avec leurs differens usages ..., la description de toutes les choses naturelles & artificielles ..., l'explication de tout ce que renferment les sciences & les arts ... : avec des remarques d'erudition et de critique ... : Tome quatriéme [N-S]

Mode of access: Internet.

Beza's Icones; contemporary portraits of reformers of religion and letters, being facsimile reproductions of the portraits in Beza's "Icones" (1580), and in Goulard's edition (1851), with introduction and biographies

Mode of access: Internet.

Data compilation on the biological response to ocean acidification: environmental and experimental context of data sets and related literature

The exponential growth of studies on the biological response to ocean acidification over the last few decades has generated a large amount of data. To facilitate data comparison, a data compilation hosted at the data publisher PANGAEA was initiated in 2008 and is updated on a regular basis (doi:10.1594/PANGAEA.149999). By January 2015, a total of 581 data sets (over 4 000 000 data points) from 539 papers had been archived. Here we present the developments of this data compilation five years since its first description by Nisumaa et al. (2010). Most of study sites from which data archived are still in the Northern Hemisphere and the number of archived data from studies from the Southern Hemisphere and polar oceans are still relatively low. Data from 60 studies that investigated the response of a mix of organisms or natural communities were all added after 2010, indicating a welcomed shift from the study of individual organisms to communities and ecosystems. The initial imbalance of considerably more data archived on calcification and primary production than on other processes has improved. There is also a clear tendency towards more data archived from multifactorial studies after 2010. For easier and more effective access to ocean acidification data, the ocean acidification community is strongly encouraged to contribute to the data archiving effort, and help develop standard vocabularies describing the variables and define best practices for archiving ocean acidification data.

Stripping Sight Bare : Alison Jones’ ‘Portraits by Proxy’

In this paper I analyse UK artist Alison Jones’ sonic interventions Portrait of the Artist by Proxy (2008), Voyeurism by Proxy (2008) and Art, Lies and Audio Tapes (2009). In Portrait of the Artist by Proxy, Jones – who, due to deteriorating vision, has not seen her reflection in a mirror in years – asks and trusts participants to audio-describe her own image back to her. In Voyeurism by Proxy, Jones asks participants to audio-describe erotic drawings by Gustav Klimt. In Art, Lies and Audio Tapes, Jones asks participants to audio-describe other artworks, such as W.F. Yeames’ And When Did You Last see Your Father?. In these portraits by proxy, Jones opens her image, and other images, to interpretation. In doing so, Jones draws attention to the way sight is privileged as a mode of access to fixed, fundamental truths in Western culture – a mode assumed to be untainted by filters that skew perception of the object. “In a culture where vision is by far the dominant sense,” Jones says, “and as a visual artist with a visual impairment, I am reliant on audio-description …Inevitably, there are limitations imposed by language, time and the interpreter’s background knowledge of the subject viewed, as well as their personal bias of what is deemed important to impart in their description” . In these works, Jones strips these background knowledges, biases and assumptions bare. She reveals different perceptions, as well as tendencies or censor, edit or exaggerate descriptions. In this paper, I investigate how, by revealing unconscious biases, Jones’ works renders herself and her participants vulnerable to a change of perception. I also examine how Jones’ later editing of the audio-descriptions allows her to show the instabilities of sight, and, in Portrait of the Artist by Proxy, to reclaim authorship of her own image.

Collective equipments of power: The road and the city

A year ago, I became aware of the historical existence of the group CERFI— Le centre d’etudes, de recherches, et de formation institutionelles, or The Study Center for Institutional Research and Formation. CERFI emerged in 1967 under the hand of Lacanian psychiatrist and Trotskyite activist Félix Guattari, whose antonymous journal Recherches chronicled the group’s subversive experiences, experiments, and government-sponsored urban projects. It was a singularly bizarre meeting of the French bureaucracy with militant activist groups, the French intelligentsia, and architectural and planning practitioners at the close of the ‘60s. Nevertheless, CERFI’s analysis of the problems of society was undertaken precisely from the perspective of the state, and the Institute acknowledged a “deep complicity between the intellectual and statesman ... because the first critics of the State, are officials themselves!”1 CERFI developed out of FGERI (The Federation of Groups for Institutional Study and Research), started by Guattari two years earlier. While FGERI was created for the analysis of mental institutions stemming from Guattari’s work at La Borde, an experimental psychiatric clinic, CERFI marks the group’s shift toward urbanism—to the interrogation of the city itself. Not only a platform for radical debate on architecture and the city, CERFI was a direct agent in the development of urban planning schemata for new towns in France. 2 CERFI’s founding members were Guattari, the economist and urban theorist François Fourquet, feminist philosopher Liane Mozère, and urban planner and editor of Multitides Anne Querrien—Guattari’s close friend and collaborator. The architects Antoine Grumback, Alain Fabre, Macary, and Janine Joutel were also members, as well as urbanists Bruno Fortier, Rainier Hoddé, and Christian de Portzamparc. 3 CERFI was the quintessential social project of post-‘68 French urbanism. Located on the Far Left and openly opposed to the Communist Party, this Trotskyist cooperative was able to achieve what other institutions, according to Fourquet, with their “customary devices—the politburo, central committee, and the basic cells—had failed to do.”4 The decentralized institute recognized that any formal integration of the group was to “sign its own death warrant; so it embraced a skein of directors, entangled, forming knots, liquidating all at once, and spinning in an unknown direction, stopping short and returning back to another node.” Allergic to the very idea of “party,” CERFI was a creative project of free, hybrid-aesthetic blocs talking and acting together, whose goal was none other than the “transformation of the libidinal economy of the militant revolutionary.” The group believed that by recognizing and affirming a “group unconscious,” as well as their individual unconscious desires, they would be able to avoid the political stalemates and splinter groups of the traditional Left. CERFI thus situated itself “on the side of psychosis”—its confessed goal was to serve rather than repress the utter madness of the urban malaise, because it was only from this mad perspective on the ground that a properly social discourse on the city could be forged.

Ulkomaisen kirjallisuuden tuonti Suomeen 1800-luvun alkupuolella : Waseniuksen kirjakaupan kansainväliset yhteydet 1823-1836

Opinnäytetyöni tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin kannalta keskeistä kommunikaatiovälinettä, painettua kirjaa, ja sen kansainvälistä luonnetta ja liikkumista. Teemaan perehdytään helsinkiläisen Gustaf Otto Waseniuksen (1789-1852) kirjakaupan toiminnan avulla keskittyen tarkastelemaan ulkomaisen kirjallisuuden tuomista Suomeen 1800-luvun alkupuolella. Tutkielma käsittelee ensisijaisesti itse kauppiastoimintaa: mitä kirjakauppayhteyksiä Waseniuksella oli sekä miten ja keiden ehdoilla ne toimivat. Näiden kysymysten ohessa pohdin myös itse kirjojen välityksellä tapahtunutta tiedonvälitystä. Työn tavoitteena on paljastaa, minkälaisia suomalaisten kirjakauppiaiden ja lukijoiden kirjallisuudenhankinnan sekä lukemisen kontekstit ja resurssit olivat 1800-luvun alkupuolella. Tutkielman lähteinä on käytetty Waseniuksen kirjakaupan kirjeitä ja kuitteja sekä sensuuriviranomaisten arkistoja. Tutkielmani jakautuu kolmeen osaan. Ensiksi paneudun Waseniuksen kauppaverkoston syntyyn ja sen esittelyyn: Waseniuksen kansainväliset yhteydet keskittyivät kolmelle kulttuurialueelle. Ruotsista hän sai kirjoja kaikilta merkittäviltä kustantajilta, kauppiailta sekä itsenäisesti toimivilta kirjailijoilta. Saksankielisen kulttuurin tarjontaa Wasenius pystyi hankkimaan Leipzigin kansainvälisten kirjakauppiaiden avulla. Ranskalaisen kirjallisuuden osalta Wasenius omasi toimivat yhteydet Pariisin kirjakauppiaisiin. Sen sijaan Brittein saaret jäivät vielä Waseniuksen kontaktiverkoston ulkopuolelle, samoin myös Pietarin huomattava kulttuurikeskus. Tämän jälkeen keskityn yhteyksien toimintaan. Wasenius solmi kauppakumppaniensa kanssa yleiseurooppalaisen komissionääri-sopimuksen, jonka valtuuttamana hän sai myydä kunkin ulkomaisen kauppiaan tuotteita liikkeessään. Ensiksi tarkastelen kauppiaiden välisten etäisyyksien ylittämistä. Aikakauden kuljetustavat huomioonottaen suuret etäisyydet eivät Waseniuksen kirjojen hankintaa juuri haitanneet, vaan suurkauppiaana hän pystyi käyttämään aikansa parhaat resurssit lähetystensä kuljettamiseen. Toiseksi pohdin aikakauden kauppiastoimintojen ja kulttuuripiirteiden vaikutusta kirjakauppaan. Waseniuksen toiminta kirjakauppiaana perustui taloudellisen voiton tavoittelulle, mikä tarkoitti mm. sitä, että lähetysten sisältö määrättiin etukäteen hyvin tarkasti. Ennen Suomeen saapumistaan kirjoilla piti olla varma ostaja, minkä Wasenius useimmiten varmisti ennakkotilausluetteloin ja etumaksuin. Kolmanneksi esiin nousevat 1800-luvun alun poliittiset tapahtumat, jotka osaltaan, kauppiaan silmiin kaikkein näkyvimmin, vaikuttivat kirjojen tuontiin. Sensuurin piti periaatteessa estää useiden satojen vaarallisena pidetyn kirjan levittäminen ja lukeminen Suomessa, mutta Wasenius ei suinkaan lopettanut kiellettyjen kirjojen tuontia, vaan salakuljetti sensuroitavia teoksia jatkuvasti liikkeeseensä myytäväksi. Suomalaiset viranomaiset hyväksyivät usein tämänkaltaisen toiminnan, joten venäläistä sensuuriasetusta tai hallintoa ei juuri kunnioitettu. Vertailu eurooppalaiseen kirjakauppatoimintaan osoittaa Waseniuksen omanneen erittäin hyvät kansainväliset suhteet. Tämä kuitenkin johtui niin kirjakauppatoiminnan keskittymisestä harvojen kauppiaiden käsiin kuin myös oman kustannustoiminnan vähyydestä. Tiedonvälityksen kehityksen ja kulttuurihistorian kannalta Waseniuksen kansainvälinen toiminta osoittautuu noudattelevan vielä vanhan eliittikulttuurin muotoja, mutta kirjakauppainstituution kehittyminen aivan uudenlaiseen kukoistukseen valmisteli jo kansallisen kulttuurin nousemista lähivuosikymmeninä.

Outdoor portrait of Jenny Gutman (left) and Erna Strasburger with unidentified young boy Portraits Groups

Digital Image

Unidentified nurses and injured World War I soldiers celebrating with champagne and flowers Portraits Groups

Handwritten correspondence on verso covered over with pasted black paper

Studio portrait of Frau Muelde Portraits Women

Digital Image

Studio portrait of Werner and Hans Rath; Mannheim Portraits Family

Digital Image

Henny? Beitman with a bicycle; Dielkirchen, Falkenstein, Germany Portraits Women

Digital Image

Studio portrait of Uncle Loeb Portraits Men

Digital Image

Portrait of young Hans Frankenbach seated at a desk Portraits Men

Digital Image

Portrait of Surgeon Major Dr. Meyer of Dueren (Rhineland) in military uniform Portraits Men

Digital Image