Estudo comparativo entre os inventários da cavidade abdominal pelos métodos videolaparoscópico e laparotômico no trauma abdominal

OBJETIVO: Comparar os inventários da cavidade abdominal, quanto à visibilização das estruturas anatômicas, realizadas pelos métodos videolaparoscópico e laparotômico, no trauma abdominal. MÉTODO: De novembro de 2001 a fevereiro de 2002, 25 pacientes foram submetidos ao protocolo de pesquisa, sendo 21 do sexo masculino e quatro do feminino. A idade média foi de 30,88 anos, variando de 18 a 63. O inventário videolaparoscópico foi realizado de forma padronizada e seqüencial. Em seguida, todos os pacientes foram laparotomizados e o inventário refeito com os mesmos critérios. As estruturas e vísceras abdominais foram classificadas em visualizadas, parcialmente visualizadas e não visualizadas. RESULTADOS: No inventário videolaparoscópico, o lobo esquerdo do fígado, as cúpulas diafragmáticas, a vesícula biliar, a parede posterior da bexiga, o fundo de saco anterior e a face interna da parede abdominal foram completamente visualizadas em todos os casos. As demais estruturas e vísceras intra-abdominais foram completamente visualizadas em percentuais que variaram de 25% a 76%. O inventário videolaparoscópico apresentou sensibilidade de 45,45%, especificidade de 100%, valor preditivo positivo de 100% e valor preditivo negativo de 20%. O inventário laparotômico identificou 78 injúrias e o videolaparoscópico 56. CONCLUSÕES: O inventário videolaparoscópico no trauma abdominal não é eficiente para a visualização e diagnóstico das lesões intra-abdominais. Entretanto é confiável nas dúvidas de penetração para a cavidade abdominal, no diagnóstico das lesões diafragmáticas e tóraco-abdominais, e para excluir lesões da parede anterior do esôfago, estômago e duodeno, parede posterior da bexiga e da vesícula biliar.

Valor da ultra-sonografia e da tomografia computadorizada no tratamento cirúrgico das neoplasias da glândula parótida

OBJETIVO: Avaliar o valor da ultra-sonografia (US) e tomografia computadorizada (TC) no planejamento cirúrgico das neoplasias da glândula parótida. MÉTODO: Estudo retrospectivo de 56 pacientes portadores de neoplasias da glândula parótida (43 benignas e 13 malignas), tratados nos Departamentos de Cirurgia de Cabeça e Pescoço/Otorrinolaringologia e Diagnóstico por Imagem do Hospital Heliópolis, Hosphel, São Paulo (1991 a 1999). Comparamos os achados por US (45) e TC (15) com os histopatológicos pós-cirúrgicos empregando-se o teste diagnóstico de sensibilidade e especificidade. RESULTADOS: Dos 45 exames de US, a consistência sólida foi diagnosticada em 33 casos (sensibilidade de 89% e especificidade de 50%) e a cística em quatro casos (sensibilidade e especificidade de 50%). Quanto à localização no lobo superficial, houve coincidência em 31 casos (sensibilidade de 91,2% e especificidade em 36,5%), e para o lobo profundo em quatro casos (sensibilidade de 40% e especificidade de 88,6%). Quanto aos 15 exames de TC, a consistência sólida foi demonstrada em 13 casos (sensibilidade de 86,7% e especificidade de 0%) e a cística em nenhum caso (sensibilidade de 0% e especificidade de 86,7%). Quanto à localização no lobo superficial, houve coincidência em um caso (sensibilidade de 20% e especificidade em 90%), e para o lobo profundo em nove casos (sensibilidade de 90% e especificidade de 20%). CONCLUSÕES: 1. A US foi o método de escolha para lesões sólidas no lobo superficial e falha no lobo profundo. 2. A TC foi o método de escolha para as lesões do lobo profundo, e falhou nas lesões císticas no lobo superficial.

Anomalia anatômica da veia porta: uma causa rara de impossibilidade de doação do lobo direito em transplante hepático intervivos

Living related liver transplantation is being increasingly used for patients that can not wait for a cadaveric organ. We describe a case of a right lobe donor who had a type III portal vein anomaly. On this anomaly the portal vein gives branches first to the right posterior vein and then to the right anterior vein and the left portal vein. The recipient had portal vein thrombosis that was recognized only during the surgery. The Doppler examination performed before the operation did not detect this thrombosis. The transplant was not accomplished. Anatomical anomaly of the portal vein may be a rare cause impossibility to organ donation in living related liver transplantation.

Yhdysvaltojen meri-ilmavoimien käyttöperiaatteet Midwayn taistelussa 1942 ja Leytenlahden taistelussa 1944

Tämä tutkimus käsittelee Yhdysvaltojen meri-ilmavoimien käyttöperiaatteita ja niiden muuttumista toisessa maailmansodassa keskittyen Midwayn ja Leytenlahden taisteluihin, jotka käytiin vuosina 1942 ja 1944. Tutkimuksessa perehdytään Yhdysvaltojen meri-ilmavoimien käyttämään kalustoon, meri-ilmavoimien kokoonpanoihin ja meri-ilmavoimien johtamiseen. Tutkimuksessa perehdytään myös teknologisen ja Yhdysvaltojen taloudellisen kehityksen tuomiin muutoksiin, jotka muovasivat meri-ilmavoimien käyttöperiaatteita. Tarkastelu perustuu kahteen eri meritaisteluun, joista on selkeästi erotettavissa meri-ilmavoimissa kahden vuoden aikana tapahtunut kehitys ja sitä kautta käyttöperiaatteiden muutos. Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraavaan pääkysymykseen: Miten Yhdysvaltojen meri-ilmavoiminen käyttöperiaatteet muuttuivat Midwayn ja Leytenlahden taistelujen välillä? Pääkysymystä tukemaan on valittu kolme alatutkimuskysymystä, jotka ovat: Oliko kaluston kehittymisellä merkitystä käyttöperiaatteiden muuttumiseen?, Miten meri-ilmavoimien kokoonpanot muuttuivat kahta eri taistelua tarkastellen? ja miten meri-ilmavoimien johtosuhteet vaikuttivat käyttöperiaatteiden muuttumiseen? Tutkimuksen johdantoluvussa esitellään tutkimuksen tutkimuskysymykset, rajaus, tutkimuksen viitekehys, sekä meri-ilmavoimien kehitys aselajina ennen toista maailmansotaa. Toisessa pääluvussa esitellään Midwayn ja Leytenlahden taistelut meri-ilmavoimien näkökulmasta. Kolmas pääluku tässä tutkimuksessa käsittelee meri-ilmavoimien käytössä ollutta kalustoa. Kolmannessa pääluvussa esitellään myös teknologisen kehityksen vaikutus meri-ilmavoimienkäyttöperiaatteisiin. Neljäs pääluku käsittelee meri-ilmavoimien kokoonpanoja ja niissä tapahtunutta muutosta kahden tutkittavan meritaistelun välillä. Viides pääluku käsittelee meriilmavoimien johtamisjärjestelmiä ja meri-ilmavoimien johtosuhteita. Kuudennessa pääluvussa esitetään tutkimuksessa saavutetut tutkimustulokset, sekä tehdään johtopäätökset, joilla vastataan tutkimuksen alussa esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tämä tutkimus on laadullinen sotahistorian tutkimus, jossa lähdemateriaalina on käytetty julkaistua aikalaiskirjallisuutta, sekä aihealueeseen liittyviä artikkeleita. Lähdeaineistona ei ole käytetty haastatteluja, koska niiden saaminen tutkimukseen varatussa aikaraamissa oli mahdotonta. Riittävän asiantuntemuksen omaavan haastateltavan löytyminen todettiin myös haasteelliseksi, koska kotimaista asiantuntijaa aihealueeseen ei ole.

Luettelo lihan säännöstelystä 21 päivänä elokuuta 1941 annetun valtioneuvoston päätöksen 9 §:n edellyttämistä keskusliikkeistä (A) ja 10 §:n, sellaisena kuin se on 12 päivänä helmikuuta 1942 annetussa valtioneuvoston päätöksessä, edellyttämistä hankintaliikkeistä (B) ja ostoasiamiehistä (C)

14 x 20 cm

Luettelo vuotien säännöstelystä 11 päivänä toukokuuta 1945 annetun valtioneuvoston päätöksen 15 §:n edellyttämistä elinkeinoharjoittajista, joilla on oikeus harjoittaa vuotien valmistusta nahaksi tai turkikseksi (A) sekä luettelo turkisten säännöstelystä 22 p:nä joulukuuta 1942 annetun valtioneuvoston päätöksen edellyttämistä elinkeinonharjoittajista, joilla on oikeus harjoittaa turkisnahkain muokkausta (B)

14 x 21 cm

Siirtomaatavarat. Ylimmät vähittäismyyntihinnat voimassa 11 päivästä maaliskuuta 1942 alkaen

23 x 42 cm

Leipä- ja maitomyymälät. Ylimmät vähittäismyyntihinnat voimassa huhtikuun 8 päivästä 1942 alkaen

23 x 43 cm

leipä- ja maitomyymälät. Ylimmät vähittäismyyntihinnat voimassa elokuun 8 päivästä 1942 alkaen

23 x 46 cm

Förteckning över näringsidkare, vilka avses i § 15 i statsrådets beslut av den 11 maj 1945 om reglementering av hudar och vilka erhållit rättighet att bereda hudar till läder eller skinn (A) samt förteckning över näringsidkare, vilka avses i statsrådets beslut av den 22 december 1942 om reglementering av pälsskinn och vilka erhållit rättighet att bereda pälsskinn (B)

14 x 21 cm

Leipä- ja maitomyymälät. Ylimmät vähittäismyyntihinnat voimassa syyskuun 1 päivästä 1942 alkaen

23 x 46 cm

Luettelo lihan säännöstelystä 21 päivänä elokuuta 1941 annetun valtioneuvoston päätöksen 9 §:n edellyttämistä keskusliikkeistä (A) ja 10 §:n, sellaisena kuin se on 12 päivänä helmikuuta 1942 annetussa valtioneuvoston päätöksessä, edellyttämistä hankintaliikkeistä (B) ja ostoasiamiehistä (C)

14 x 20 cm

Förteckning över de i 9 § i statsrådets beslut om reglementering av kött utfärdat den 21 augusti 1941 förutsatta centralaffärerna (A) och 10 §, sådan den lyder i statsrådets beslut utfärdat den 12 februari 1942, beträffande uppköparaffärer (B) och uppköparombud (C)

14 x 20 cm

Luettelo lihan säännöstelystä 21 päivänä elokuuta 1941 annetun valtioneuvoston päätöksen 9 §:n edellyttämistä keskusliikkeistä (A) ja 10 §:n, sellaisena kuin se on 12 päivänä helmikuuta 1942 annetussa valtioneuvoston päätöksessä, edellyttämistä hankintaliikkeistä (B)

14 x 20 cm

Lisäys luetteloon lihan säännöstelystä 21 päivänä elokuuta 1941 annetun valtioneuvoston päätöksen 9 §:n edellyttämistä keskusliikkeistä ja 10 §:n, sellaisena kuin se on 12 päivänä helmikuuta 1942 annetussa valtioneuvoston päätöksessä, edellyttämistä hankintaliikkeistä ja ostoasiamiehistä

14 x 20 cm