Site of the action of a synthetic atrial natriuretic peptide evaluated in humans.

The renal site of the natriuretic effect of human, atrial natriuretic peptide (hANP) was studied using clearance techniques in eight salt-loaded normal volunteers undergoing maximal water diuresis. Lithium was used as a marker of proximal sodium reabsorption. According to a two-way, single blind, crossover design, hANP (Met12-(3-28)-eicosahexapeptide, (2 micrograms/min) or its vehicle (Ve) were infused for two hours, followed by a two-hour recovery period. Blood pressure, heart rate and insulin clearance remained unchanged. During hANP infusion, the filtration fraction increased slightly from 19.6 to 24.3% (P less than 0.001), fractional water excretion rose transiently at the beginning of the infusion. Fractional excretion of sodium increased markedly from 2.2% to 7.4% (P less than 0.001) but remained unchanged with Ve. ANP increased fractional excretion of lithium slightly from 46 to 58% (P less than 0.01), while it remained stable at 47% during Ve. The distal tubular rejection fraction of sodium calculated from sodium and lithium clearances rose markedly from 4.7 to 13% (P less than 0.001) and returned to 6.2% at the end of the recovery period. Thus, under salt loading and water diuresis conditions, hANP infusion did not alter GFR, but reduced proximal reabsorption of sodium, and markedly enhanced the fraction of sodium escaping distal tubular reabsorption, suggesting that hANP-induced natriuresis is due, for an important part, to inhibition of sodium reabsorption in the distal nephron.

Issue review : narrowband mandate and state agency communications systems.

The federal government mandated that all non-federal public safety license holders on the frequencies ranging from 150 to 512 megahertz reduce their operating bandwidth from 25 kilohertz to 12.5 kilohertz. Narrowband channels must update their operating licenses by January 1, 2013. Failure to do so will result in the loss of communication capabilities and fines. This issue review analyzes the impact to state agencies of the federal mandate requiring all two-way radio systems and some paging networks, including those used by public-safety agencies, to meet the new narrowband requirements by January 1, 2013. This issue review does not address the impact to local communications systems.

Proof of Concept: Examining Characteristics of Roadway Infrastructure in Various 3D Visualization Modes, 2015

Utilizing enhanced visualization in transportation planning and design gained popularity in the last decade. This work aimed at demonstrating the concept of utilizing a highly immersive, virtual reality simulation engine for creating dynamic, interactive, full-scale, three-dimensional (3D) models of highway infrastructure. For this project, the highway infrastructure element chosen was a two-way, stop-controlled intersection (TWSCI). VirtuTrace, a virtual reality simulation engine developed by the principal investigator, was used to construct the dynamic 3D model of the TWSCI. The model was implemented in C6, which is Iowa State University’s Cave Automatic Virtual Environment (CAVE). Representatives from the Institute of Transportation at Iowa State University, as well as representatives from the Iowa Department of Transportation, experienced the simulated TWSCI. The two teams identified verbally the significant potential that the approach introduces for the application of next-generation simulated environments to road design and safety evaluation.

Blunting the response to endotoxin in healthy sujects : effects of various dose of intravenous fish oil

Enjeux et contexte La recherche de cette dernière décennie sur les acides gras n-3 PUFA contenus dans l'huile de poisson a montré que ceux-ci, et particulièrement l'ΕΡΑ et le DHA, avaient des propriétés anti¬inflammatoires et anti arythmiques puissantes, potentiellement utiles chez les septiques et « cardiaques ». Les mécanismes sous-jacents sont nombreux, incluant l'incorporation des acides gras dans les membranes de phopholipides, la réduction de la production de médiateurs pro-inflammatoires (prostaglandines, leukotrienes, thromboxane), l'augmentation de la production de résolvines et protectines dérivées du DHA, et la régulation de voies de signalisation cellulaire. Cependant, les doses de n-3 PUFA utilisées dans les études cliniques et chez le sujet sain avant le travail de Yann-Karim Pittet étaient nettement supérieures aux doses nutritionnelles de l'ordre de 5-8 g/j par voie orale ou 1 g/kg par voie intraveineuse. De plus, la voie entérale avait la réputation de nécessiter plusieurs jours à semaines de traitement avant d'aboutir à une incorporation d'acides gras membranaire suffisante pour avoir un impact clinique; quant au temps minimal requis pour obtenir cet effet par voie IV, il était inconnu. Depuis, le développement d'émulsions lipidiques intraveineuses destinées à la nutrition parentérale a permis d'imaginer l'administration de prétraitements IV rapides. Pour les étudier, notre laboratoire a développé un modèle d'endotoxine (LPS d'E.Coli) qui mime les réponses physiologique, endocrinienne et biologique du sepsis chez le sujet sain, utilisant des doses de 2 ng/kg IV. Les réponses sont totalement réversibles en 8 heures. Dans le but de réduire à la fois la dose de lipides et le temps de perfusion, ce travail a étudié l'influence de 3 doses dégressives de n-3 PUFA sur les réponses à l'endotoxine, et sur l'incorporation membranaire de ces acides gras. Méthodes Etude prospective chez 3 groupes consécutifs de sujets sains soumis à un challenge d'endotoxine. Intervention : perfusions d'huile de poisson (0.5 et 0.2 g/kg de n-3 PUFA, Omegaven® 10%) ou placebo, administrées en 3 heures ou en 1 heure, soit le jour avant ou le jour-même du test d'endotoxine. Mesures : variables physiologiques (T°, fc, tension artérielle, calorimétrie indirecte) Laboratoire - prises de sang à T0, 60, 120 et 360 min après l'injection de LPS: TNF-α, hs-CRP, hormones de stress, composition en acides gras des membranes plaquettaires. Statistiques Les résultats ont été rapportés en moyennes et écarts types. Des aires sous la courbe (AUC) ont été calculées avec la méthode des parallélépipèdes pour toutes les variables déterminées de manière répétée. L'effet du temps a été exploré par des two-way ANOVA pour mesures répétées. Les comparaisons post-hoc ont été réalisées avec des tests de Dunnett's ou de Scheffe. Les modifications de composition membranaires ainsi que les AUC ont été analysées par des tests non-paramétriques (Kruskal-Wallis). Résultats Après LPS, la température, les concentrations d'ACTH et TNF-α ont augmenté dans les 3 groupes. Ces réponse ont été significativement atténuées (p<0.0001) par l'huile de poisson comparé à ce que nous avions observé dans le groupe contrôle de Pluess et al (ICM 2007). Les concentrations les plus faibles d'ACTH, de TNF-α, et les AUC les plus basses des températures, ont été observées après une dose unique de 0.2 g/kg de n-3 PUFA administrée 1 heure avant le LPS. Par contre, l'incorporation membranaire d'EPA est dose-dépendante. Conclusions Sachant que la réponse à l'endotoxine est reproductible, cette étude montre que 3 doses différentes d'huile de poisson atténuent de manière différente cette réponse. La perfusion de 0.2 g/kg administrée juste avant l'endotoxine s'est avérée la plus efficace à atténuer la réponse fébrile, les cytokines et les hormones de stress, suggérant une capture de l'endotoxine par l'émulsion lipidique qui se surajoute aux effets systémiques et membranaires.

Guidelines for Removal of Traffic Control Devices in Rural Areas, TR-527, 2005

It is commonly regarded that the overuse of traffic control devices desensitizes drivers and leads to disrespect, especially for low-volume secondary roads with limited enforcement. The maintenance of traffic signs is also a tort liability concern, exacerbated by unnecessary signs. The Federal Highway Administration’s (FHWA) Manual on Uniform Traffic Control Devices (MUTCD) and the Institute of Transportation Engineer’s (ITE) Traffic Control Devices Handbook provide guidance for the implementation of STOP signs based on expected compliance with right-of-way rules, provision of through traffic flow, context (proximity to other controlled intersections), speed, sight distance, and crash history. The approach(es) to stop is left to engineering judgment and is usually dependent on traffic volume or functional class/continuity of system. Although presently being considered by the National Committee on Traffic Control Devices, traffic volume itself is not given as a criterion for implementation in the MUTCD. STOP signs have been installed at many locations for various reasons which no longer (or perhaps never) met engineering needs. If in fact the presence of STOP signs does not increase safety, removal should be considered. To date, however, no guidance exists for the removal of STOP signs at two-way stop-controlled intersections. The scope of this research is ultra-low-volume (< 150 daily entering vehicles) unpaved intersections in rural agricultural areas of Iowa, where each of the 99 counties may have as many as 300 or more STOP sign pairs. Overall safety performance is examined as a function of a county excessive use factor, developed specifically for this study and based on various volume ranges and terrain as a proxy for sight distance. Four conclusions are supported: (1) there is no statistical difference in the safety performance of ultra-low-volume stop-controlled and uncontrolled intersections for all drivers or for younger and older drivers (although interestingly, older drivers are underrepresented at both types of intersections); (2) compliance with stop control (as indicated by crash performance) does not appear to be affected by the use or excessive use of STOP signs, even when adjusted for volume and a sight distance proxy; (3) crash performance does not appear to be improved by the liberal use of stop control; (4) safety performance of uncontrolled intersections appears to decline relative to stop-controlled intersections above about 150 daily entering vehicles. Subject to adequate sight distance, traffic professionals may wish to consider removal of control below this threshold. The report concludes with a section on methods and legal considerations for safe removal of stop control.

Rural Expressway Intersection Synthesis of Practice and Crash Analysis, 2004

This report presents a national synthesis of rural expressway, two-way stop -controlled (TWSC) intersection safety strategies and intersection designs and an analysis of Iowa expressway TWSC intersection crash characteristics. A rural expressway is a multi-lane highway with a divided median and with mostly at -grade intersections, although some intersections may be grade separated. The synthesis of intersection strategies is conducted in two parts. The first is a literature review and the second part is a national survey of strategies currently being applied by state transportation agencies. The characterization of crash patterns at TWSC expressway intersections is examined through the analysis of 5 years of crash data at 644 intersections.

Road Safety Audit for the US 61/Harrison Street and West Locust Street Intersection in Davenport-Scott County, Iowa, 2008

On the October 7 and 8, 2008, a road safety audit was conducted for the intersection of US 61/Harrison Street and West Locust Street in Davenport, Iowa. US 61/Harrison Street is a one-way street and a principal arterial route through Davenport, with three southbound lanes. Locust Street is a four-lane, two-way minor arterial running across the city from west to east. The last major improvement at this intersection was implemented approximately 20 years ago. The Iowa Department of Transportation requested a safety audit of this intersection in response to a high incidence of crashes at the location over the past several years, in view of the fact that no major improvements are anticipated for this intersection in the immediate future. The road safety audit team discussed current conditions at the intersection and reviewed the last seven years of crash data. The team also made daytime and nighttime field visits to the intersection to examine field conditions and observe traffic flow and crossing guard operations with younger pedestrians. After discussing key issues, the road safety audit team drew conclusions and suggested possible enforcement, engineering, public information, and educational strategies for mitigation.

JXTAnonym: An anonymity layer for JXTA services messaging

With the evolution of the P2P research eld, new problems, such as those related with information security, have arisen. It is important to provide security mechanisms to P2P systems, since it has already become one of the key issues when evaluating them. However, even though many P2P systems have been adapted to provide a security baseline to their underlying applications, more advanced capabilities are becoming necessary. Speci cally, privacy preservation and anonymity are deemed essential to make the information society sustainable. Unfortunately, sometimes, it may be di cult to attain anonymity unless it is included into the system's initial design. The JXTA open protocols speci cation is a good example of this kind of scenario. This work studies how to provide anonymity to JXTA's architecture in a feasible manner and proposes an extension which allows deployed services to process two-way messaging without disclosing the endpoints'identities to third parties.

Kaatopaikkakaasun hyötykäyttömahdollisuudet Anjalankosken Ekoparkissa

Kaatopaikalle sijoitetut biohajoavat orgaaniset jätteet muodostavat jätetäytön hapettomissa olosuhteissa kaatopaikkakaasua, joka koostuu pääasiassa metaanista ja hiilidioksidista. Kaatopaikkakaasun sisältämän metaanin takia, kaasusisältää merkittävästi energiaa, joka on hyödynnettävissä eri tavoin. Tämän diplomityön tavoitteena oli tarkastella vaihtoehtoja Anjalankosken Keltakankaan kaatopaikoilla muodostuvan kaatopaikkakaasun hyödyntämiseksi. Tarkastellut vaihtoehdot tarjoavat ympäristöllisten hyötyjen lisäksi liiketoiminnallista hyötyä Ekoparkissa toimiville yrityksille. Tutkimuksessa tehdyt laskelmatosoittivat, että työssä tarkastellut kaatopaikkakaasun hyötykäyttövaihtoehdot ovat sekä taloudellisesti että kaasun riittävyyden kannalta hyödynnettävissä. Esimerkiksi kaatopaikkakaasun hyödyntämisellä kaukolämmön tuotannossa voidaan kattaa noin kolmannes Anjalankosken vuotuisesta kaukolämmön tarpeesta. Kaatopaikkakaasun lietteen kuivauskapasiteetti kattaa Pohjois-Kymenlaaksossa muodostuvan jätevesilietteen käsittelytarpeen. Biopolttoaineen kuivauskapasiteetti on riittävä olemassa oleviin valmistuslaitosten tuotantokapasiteetteihin verrattuna. Myös perinteisillä sähkön- ja lämmöntuotantotekniikoilla voidaan kattaa Ekoparkin oma sähkön- ja lämmöntarve. Kaatopaikkavesien haihdutus ei tulosten perusteella ole sekä taloudellisesti että kaasun riittävyyden kannalta hyödynnettävissä. Tuhkan vitrifioinnissa haasteen muodostaa investointikustannuksen suuruus. Anjalankosken Ekoparkin yritykset voivat hyödyntää työn tuloksia uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää soveltaen eri kokoluokan kaatopaikkojen kaatopaikkakaasujen hyötykäyttöä suunniteltaessa.

Jäähdytysjärjestelmän vaikutus kiinteistön elinkaaren aikaisiin tuottoihin

Ilmastoinnin jäähdytys yleistyy toimisto- ja hotellikiinteistöissä jatkuvasti. Perinteinen tapa tuottaa jäähdytysenergia on kiinteistökohtainen vedenjäähdytysjärjestelmä. Helsingissä on ollut vuodesta 2000 lähtien mahdollista liittyä Helsingin energian kaukojäähdytysverkostoon. Jäähdytysjärjestelmien ominaisuudet poikkeavat toisistaan ja niistä aiheutuu kiinteistönomistajalle erilaisia kustannuksia. Kiinteistöstä saataviin tuottoihin vaikuttaa kustannusten lisäksi vuokralaisen tyytyväisyys. Tämän vuoksi työssä selvitettiin vuokralaisen tarpeet jäähdytysjärjestelmälle haastattelemalla vuokralaisen edustajia. Tässä diplomityössä vertaillaan kaukojäähdytyksen ja kiinteistökohtaisen jäähdytysjärjestelmän kustannuksia, sekä vaikutuksia kiinteistön elinkaarituottoihin kiinteistönomistajan näkökulmasta. Kerättyjen kustannusten perusteella suoritetaan elinkaarikustannuslaskenta GaBi-ohjelmalla. Vuokralaisen tarpeista jäähdytysjärjestelmälle tunnistetaan olennaisiksi toimintavarmuus, ympäristöystävällisyys sekä hiljainen äänitaso. Nämä ovat lisäarvotekijöitä, joille työssä määritetään painoarvo ja jotka huomioidaan laskennassa. Diplomityö osoitti kaukojäähdytyksen kannattavaksi vaihtoehdoksi kiinteistökohtaiselle järjestelmälle, kun huomioidaan hankinta- ja käyttökustannusten lisäksi asennustöiden, käyttöönoton, huollon ja kunnossapidon sekä loppusijoituksen kustannukset. Myös valikoituneet lisäarvotekijät puoltavat kaukojäähdytystä ja niiden kompensointi lisää kiinteistökohtaisen järjestelmän kustannuksia.

Maakaasulla tuotetun aluelämmön tekniset edellytykset ja kilpailukyvyn arviointi

Tässä diplomityössä tutkitaan maakaasulla tuotetun aluelämmön teknisiä edellytyksiä sekä tuotetun lämmön kilpailukykyä. Työon tehty Helsinkikaasu Oy:n tilauksesta käyttäen tutkimuskohteina heidän olemassa olevia lämpökeskuksia. Helsinkikaasu Oy:n lämpökeskukset ovat tehoiltaan alle10 MW, joka on myös työssä tarkasteltavien lämpökeskuksien maksimiteho. Diplomityössä määritellään kyseisen teholuokkaan suunnittelu- ja mitoitusperusteet, tarkastellaan lämpöliiketoimintamalleja sekä arvioidaan liiketoiminnan kasvupotentiaali. Diplomityön on tarkoitus toimia työkaluna HelsinkikaasuOy:n laajentaessa lämpöliiketoimintaansa.

Voimalaitoksen tuotannon optimointijärjestelmän suunnittelu

Tässä diplomityössä on suunniteltu ja toteutettu tuotannon optimointijärjestelmä Kotkan Energia Oy:n tuotantolaitoksille sekä osto- ja myyntisopimuksille. Työssä on kerätty ja laskettu Kotkan Energian tuotantolaitosten teknisiä ja suunnittelutietoja, sekä esitelty eri laitteiden ja tuotantolaitosten toimintaa. Lisäksi on käyty läpi kaukolämmön ja prosessihöyryn kulutusta, kulutuksien ennustamista ja tuotantojärjestelmiä, sekä sähkökauppaa ja laitoksilla käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia ja hintoja. Voimalaitoksen laitteille on laskettu hyötysuhteet ja tuotteiden hinnat erilaisilla kuormilla. Laskelmien avulla on tehty polynomisovitteet laitteiden hyötysuhteille. Polynomisovitteet ja muu laitosten toiminnasta kerätty ja laskettu tieto on siirretty Kotkan Energian tietohallintopäällikön kanssa yhteistyössä kehitettyyn tietokonepohjaiseen optimointiohjelmaan. Myös optimoinnin teoriaa ja menetelmiä on käyty lyhyesti läpi. Optimointiohjelman avulla pystytään nyt laskemaan erilaisten kaukolämmön, prosessihöyryn ja sähkön hintojen ja kulutusten mukaisia optimaalisia ajotapoja Hovinsaaren voimalaitoksen tuotannolle ja hankintasopimuksille. Optimointiohjelmalla pyritään maksimoimaan energiantuotannon kokonaistuottoa tai minimoimaan tuotantokustannuksia annettujen ja ennustettujen alkuarvojen mukaisesti. Ohjelman antamia tuloksia voidaan käyttää apuna esimerkiksi tuotannon suunnittelussa ja budjetoinnissa. Laskelmat ja ohjelman kehittäminen ovat onnistuneet hyvin ja ohjelman käyttämisestä ja testaamisesta saadut tulokset vaikuttavat oikeanlaisilta ja luotettavilta. Optimointiohjelma on nyt käytössä ja jatkokehittely jatkuu myös diplomityön valmistumisen jälkeen.

Kaukolämpöliiketoiminnan kustannusanalyysi

Diplomityössä selvitettiin Kuopion Energian kaukolämpöliiketoiminnan kustannusten muodostumista. Tilikartan toimivuutta ja kustannusvastaavuuden toteutumista tarkasteltiin kaukolämpöosaston näkökulmasta. Työssä laaditussa raportointisovelluksessa kustannukset jaoteltiin lämmön hankinnan, jakelun ja myyntitoiminnan kesken. Lisäksi tehtiin jako kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. Tällä tarkastelulla selvitettiin, vastaavatko perusmaksujen tulot kiinteitä kustannuksia ja energiamaksujen tulot muuttuvia kustannuksia. Energiamarkkinoiden vapautumista tarkasteltiin kaukolämpöliiketoiminnan näkökulmasta. Energiamarkkinavirasto on kehittänyt valvontamallin sähköverkkoliiketoiminnan kohtuullisen tuoton mittaamiseksi. Diplomityössä tarkasteltiin mallin soveltamismahdollisuuksia kaukolämpötoimintaan ja selvitettiin Kuopion Energian kaukolämpöliiketoiminnan tuoton kohtuullisuutta.

Kestävän kehityksen näkökulmien huomioiminen kunnan energiaratkaisussa

Diplomityön tavoitteena on tuottaa informaatiota kunnalliseen päätöksentekoon, jonka avulla kestävän kehityksen näkökulmia voidaan huomioida kunnan energiaratkaisusta päätettäessä. Yhtenä työn lähtökohtana on ollut myös uusi EU-direktiivi, jonka mukaan ympäristönäkökohtia voidaan huomioida julkisten hankintojen tarjouspyyntömenettelyssä valintaperusteena. Tarkastelun kohteena oli kokoluokaltaan 0,5–3 MW:n aluelämpölaitokset sekä polttoaineiden tuotantoketjut. Työssä vertailtavat polttoaineet olivat metsähake, raskas polttoöljy, kevyt polttoöljy ja turve. Diplomityössä on perehdytty kestävän kehityksen käsitteeseen ja muodostettu sen mukaan ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle näkökulmalle kunnallisen energiaratkaisun indikaattoreita. Empiirisessä osassa käsitellään kestävän kehityksen näkökulmien muodostumista Enon energiaosuuskunnan toimintaan perustuen. Käytettävät kestävän kehityksen näkökulmien mukaiset indikaattorit ovat polttoaineen tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, polttoaineen tuotannon työllisyysvaikutukset sekä energian hinnan muodostuminen osuuskunnan asiakkaille. Tässä diplomityössä tarkastelluilla kestävän kehityksen indikaattoreilla mitattuna, metsähakkeen käytöllä energiantuotannossa on positiivinen vaikutus niin kunnan kasvihuonekaasutaseessa, työllisyystilanteessa sekä myös enemmän kuluttajaystävällinen asema, lämmön hinnan vakauden ansiosta, kuin muilla työssä käsiteltävillä polttoaineilla. Polttoaineen tuotantoketjun osalta metsähakkeelle saatiin tuotannon ja käytön aiheuttamaksi kasvihuonekaasupäästöksi 2,9–4,2 g CO2-ekv/MJ. Tulos perustuu Enon energiaosuuskunnan polttoaineen hankinnassa käytössä oleviin keskimääräisiin etäisyyksiin metsäkuljetuksessa (250 m) ja kaukokuljetuksessa (15 km). Tuotannon ja käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat raskaalla polttoöljyllä 88,2 g CO2-ekv/MJ, kevyellä polttoöljyllä 85,0 g CO2-ekv/MJ ja turpeella 104,0–108,1 g CO2-ekv/MJ. Metsähakkeen osalta polttoaineen tuotannon osuus koko tarkastellun energiaketjun kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 43–57 %. Enon energiaosuuskunnan tapauksessa vuoden 2005 odotetulla toiminta-asteella metsähakkeella tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 160 t CO2-ekv. Kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 3700 t CO2-ekv sekä turpeen (50 %) ja metsähakkeen (50 %) seoskäyttöön perustuvalla ketjulla noin 2300–2400 t CO2-ekv. Samaisella toiminta-asteella työllisyysvaikutukset ovat käytettäessä metsähaketta 2,2–8,6 htv, raakaöljyä 0,12 htv ja turvetta 1,4–1,6 htv. Metsähakkeen käyttö aluelämpölaitosten pääpolttoaineena takaa myös vakaan hintakehityksen osuuskunnan asiakkaille.

Kaukolämpöjärjestelmän suunnittelu Liljendalin kunnassa

Tämän työn tavoitteena on löytää suositeltavat mitoitusarvot Liljendalin kunnan kaukolämpöjärjestelmään. Kirjallisuuden perusteella tarkastellaan kaukolämpö-järjestelmän suunnittelua ja mitoitusta sekä lämmön hinnoittelua ja niistä annettuja määräyksiä, suosituksia ja ohjeita. Työssä käsitellään mahdollisuuksia ja keinoja kaukolämmityksen siirtolämpötilojen pienentämiseen. Lisäksi vertaillaan nykyarvomenetelmällä laskemalla kaukolämpöjärjestelmän siirtokustannuksia eri mitoituslämpötiloilla, putkikoolla ja eristyspaksuuksilla. Lämmön myyntihinnalle on tehty tariffiehdotus. Lopuksi on esitetty lämpökeskuksen hankintaa koskevia tietoja. Laskennan tuloksena havaittiin, että siirtolämpötilojen, putkikoon ja eristyspaksuuden oikealla valinnalla voidaan säästää lämmönsiirron kustannuksissa. Laskelmien perusteella suositellaan Liljendalin kunnan kaukolämpöjärjestelmän mitoituslämpötiloiksi 100/50°C ja eristyspaksuudeksi III-luokan eriste. Putkikoon oikealla valinnalla voidaan säästää merkittävästi varsinkin, kun kyseessä on lyhyt siirtoetäisyys. Putkikoon valinnassa on kuitenkin huomioitava mahdolliset tulevaisuuden laajennukset verkossa ja kulutuksen kasvu.