Tavallisia tarinoita : rivikansalaiset television uutisjutuissa

Tässä opinnäytetyössä käsittelen tavallisia ihmisiä televisiouutisten jutuissa käyttäen esimerkkeinä uutisjuttuja Nelosen ja MTV3:n kotimaan uutisista. Tavoitteeni on tutkia tavallisen ihmisen rooleja ja tehtäviä television uutisjutuissa, sekä tarkastella ”rivikansalaisten” käyttämistä uutisjutuissa toimittajantyön kannalta. Valotan sitä, mitä MTV3 ja Nelonen uutisillaan tavoittelevat, millaisista lähtökohdista kanavat toimivat ja miten kanavien arvot vaikuttavat tavallisten ihmisen esiintymiseen uutisjutuissa. Esittelen ja analysoin erilaisia juttutyyppejä, joissa tavallisia ihmisiä uutisissa esiintyy, pohdin millaisia tarinoita ja sisältöjä heidän kannaltaan kerrotaan ja millaisissa rooleissa he esiintyvät. Pohdin myös sitä, mitä lisäarvoa tavallisilla ihmisillä uutisjuttuihin haetaan ja sitä, voisiko arjen näkökulmaa laajentaa niistä juttutyypeistä, joissa se nyt jo esiintyy. Tarkastelen omien kokemuksieni pohjalta myös, millaisia käytännöllisiä, moraalisia ja journalistisia pulmia ja mahdollisuuksia tavallisten ihmisten käyttämiseen television uutisjutuissa liittyy. Käsittelen myös sitä, mihin tavalliset ihmiset asettuvat uutisten hierarkiassa, ja miten heidän esiintymisensä uutisjutuissa vaikuttaa uutisen objektiivisuuteen. Tavallinen ihminen on uutisjutussa elävöittävä kokija, toimija tai passiivinen toiminnan kohde. Hän voi esiintyä lähes minkä tahansa tyyppisessä uutisjutussa kuvittajana, kommentoijana, uutiskuorman keventäjänä tai jutulle rakenteen antavana tapauksena. Tavalliset ihmiset esiintyvät televisiouutisten gallupeissa tai avaamassa keskustelunaiheita elämäntilanteellaan. Usein he esiintyvät toimittajan tai toimituksen alter egoina, ottavat kantaa asioihin vapaina uutishuoneen objektiivisen totuuden oletusarvosta. Televisio on arkinen, perhekeskeinen ja tasa-arvoinen väline, joka joutuu taistelemaan huomiosta kodin muiden tapahtumien kanssa. Viihtymisen kannalta on olennaista kuvata ihmiskasvoja, tehdä uutisista tarinoita ja tarjota samaistuttavia elementtejä katsojalle. Vaikka monet tutkijat sijoittavat tavallisen ihmisen uutishierarkian alimmalle portaalle, heillä on uutisjutuissa viihdyttäjän osan ohella tärkeä tehtävä totuudenpuhujina.

Syvä ajatus : YleQ-radiokanavan ääni-imago Yleisradion brändin rakentajana

Tarkastelen opinnäytetyössäni Yleisradion brändin rakentamista YleQ-radiokanavalle tekemieni imagopuffien kautta. Brändin käsite ymmärretään monella eri tavalla. Opinnäytetyössäni olen kilpailevien määritelmien pohjalta rajannut brändin tarkoittamaan Yleisradion pyrkimystä vaikuttaa kuluttajien tunteisiin ja mielikuviin. Pyrin työssäni alan kirjallisuuden, YLEn itsensä laatimien brändi-, arvo- ja visiokirjelmien, julkisen mediakeskustelun sekä haastattelujen pohjalta hahmottelemaan hyvään brändiin vaikuttavat arvot ja tekijät. Tutkimuksessani tarkennan brändin tarkastelun YleQ-radiokanavaan ja arvioin, onnistuivatko tekemäni imagopuffit niille asetetuissa tavoitteissa. Tarkastelen Yleisradion brändityön komentotietä ja pohdin yksilön merkitystä yhtiön brändäyksen onnistumisessa. Pohdin myös brändityön suunnittelun merkitystä YleQ-kanavan lopettamispäätöksessä. YLEn itselleen laatimat arvot eivät tutkimukseni mukaan toteudu käytännössä ja siksi yhtiön brändi on haasteen edessä. Yhtiöllä olisi mielestäni kaksi tärkeää kehittämiskohtaa. Ensinnäkin yhtiön tulisi luottaa työntekijöihinsä ja ottaa rohkeasti vastaan heidän ajatuksiaan, jotta Yleisradion toiminnassa saataisiin esille kaikki mahdollinen luovuus ja intohimo. Yleisradion pitäisi myös rajata markkinointinsa viestit tarkemmin. Tämä parantaisi kuluttajan tiedonsaantia Yleisradion tarjoamista palveluista ja helpottaisi yhtiön yhtenäisen brändin rakentamista.

Strengthening the Reporting of Observational Studies in Epidemiology (STROBE): explanation and elaboration.

Much medical research is observational. The reporting of observational studies is often of insufficient quality. Poor reporting hampers the assessment of the strengths and weaknesses of a study and the generalisability of its results. Taking into account empirical evidence and theoretical considerations, a group of methodologists, researchers, and editors developed the Strengthening the Reporting of Observational Studies in Epidemiology (STROBE) recommendations to improve the quality of reporting of observational studies. The STROBE Statement consists of a checklist of 22 items, which relate to the title, abstract, introduction, methods, results and discussion sections of articles. Eighteen items are common to cohort studies, case-control studies and cross-sectional studies and four are specific to each of the three study designs. The STROBE Statement provides guidance to authors about how to improve the reporting of observational studies and facilitates critical appraisal and interpretation of studies by reviewers, journal editors and readers. This explanatory and elaboration document is intended to enhance the use, understanding, and dissemination of the STROBE Statement. The meaning and rationale for each checklist item are presented. For each item, one or several published examples and, where possible, references to relevant empirical studies and methodological literature are provided. Examples of useful flow diagrams are also included. The STROBE Statement, this document, and the associated Web site (http://www.strobe-statement.org/) should be helpful resources to improve reporting of observational research.

Myocardial infarct size and mortality depend on the time of day-a large multicenter study.

BACKGROUND: Different studies have shown circadian variation of ischemic burden among patients with ST-Elevation Myocardial Infarction (STEMI), but with controversial results. The aim of this study was to analyze circadian variation of myocardial infarction size and in-hospital mortality in a large multicenter registry. METHODS: This retrospective, registry-based study was based on data from AMIS Plus, a large multicenter Swiss registry of patients who suffered myocardial infarction between 1999 and 2013. Peak creatine kinase (CK) was used as a proxy measure for myocardial infarction size. Associations between peak CK, in-hospital mortality, and the time of day at symptom onset were modelled using polynomial-harmonic regression methods. RESULTS: 6,223 STEMI patients were admitted to 82 acute-care hospitals in Switzerland and treated with primary angioplasty within six hours of symptom onset. Only the 24-hour harmonic was significantly associated with peak CK (p = 0.0001). The maximum average peak CK value (2,315 U/L) was for patients with symptom onset at 23:00, whereas the minimum average (2,017 U/L) was for onset at 11:00. The amplitude of variation was 298 U/L. In addition, no correlation was observed between ischemic time and circadian peak CK variation. Of the 6,223 patients, 223 (3.58%) died during index hospitalization. Remarkably, only the 24-hour harmonic was significantly associated with in-hospital mortality. The risk of death from STEMI was highest for patients with symptom onset at 00:00 and lowest for those with onset at 12:00. DISCUSSION: As a part of this first large study of STEMI patients treated with primary angioplasty in Swiss hospitals, investigations confirmed a circadian pattern to both peak CK and in-hospital mortality which were independent of total ischemic time. Accordingly, this study proposes that symptom onset time be incorporated as a prognosis factor in patients with myocardial infarction.

Delayed diagnosis of acute ischemic stroke in children - a registry-based study in Switzerland.

QUESTIONS UNDER STUDY/PRINCIPLES: After arterial ischemic stroke (AIS) an early diagnosis helps preserve treatment options that are no longer available later. Paediatric AIS is difficult to diagnose and often the time to diagnosis exceeds the time window of 6 hours defined for thrombolysis in adults. We investigated the delay from the onset of symptoms to AIS diagnosis in children and potential contributing factors. METHODS: We included children with AIS below 16 years from the population-based Swiss Neuropaediatric Stroke Registry (2000-2006). We evaluated the time between initial medical evaluation for stroke signs/symptoms and diagnosis, risk factors, co-morbidities and imaging findings. RESULTS: A total of 91 children (61 boys), with a median age of 5.3 years (range: 0.2-16.2), were included. The time to diagnosis (by neuro-imaging) was <6 hours in 32 (35%), 6-12 hours in 23 (25%), 12-24 hours in 15 (16%) and >24 hours in 21 (23%) children. Of 74 children not hospitalised when the stroke occurred, 42% had adequate outpatient management. Delays in diagnosis were attributed to: parents/caregivers (n = 20), physicians of first referral (n = 5) and tertiary care hospitals (n = 8). A co-morbidity hindered timely diagnosis in eight children. No other factors were associated with delay to diagnosis. A total of 17 children were inpatients at AIS onset. CONCLUSIONS: One-third of children with AIS were diagnosed within six hours. Diagnostic delay was predominately caused by insufficient recognition of stroke symptoms. Increased public and expert awareness and immediate access to diagnostic imaging are essential. The ability of parents/caregivers and health professionals to recognise stroke symptoms in a child needs to be improved.

Cohort study of trials submitted to ethics committee identified discrepant reporting of outcomes in publications.

OBJECTIVES: To identify factors associated with discrepant outcome reporting in randomized drug trials. STUDY DESIGN AND SETTING: Cohort study of protocols submitted to a Swiss ethics committee 1988-1998: 227 protocols and amendments were compared with 333 matching articles published during 1990-2008. Discrepant reporting was defined as addition, omission, or reclassification of outcomes. RESULTS: Overall, 870 of 2,966 unique outcomes were reported discrepantly (29.3%). Among protocol-defined primary outcomes, 6.9% were not reported (19 of 274), whereas 10.4% of reported outcomes (30 of 288) were not defined in the protocol. Corresponding percentages for secondary outcomes were 19.0% (284 of 1,495) and 14.1% (334 of 2,375). Discrepant reporting was more likely if P values were <0.05 compared with P ≥ 0.05 [adjusted odds ratio (aOR): 1.38; 95% confidence interval (CI): 1.07, 1.78], more likely for efficacy compared with harm outcomes (aOR: 2.99; 95% CI: 2.08, 4.30) and more likely for composite than for single outcomes (aOR: 1.48; 95% CI: 1.00, 2.20). Cardiology (aOR: 2.34; 95% CI: 1.44, 3.79) and infectious diseases (aOR: 1.77; 95% CI: 1.01, 3.13) had more discrepancies compared with all specialties combined. CONCLUSION: Discrepant reporting was associated with statistical significance of results, type of outcome, and specialty area. Trial protocols should be made freely available, and the publications should describe and justify any changes made to protocol-defined outcomes.

Muukalaisuuden kohtaaminen peruskoulun päättöluokalla: moraalikasvatus peruskoulussa ja päättöluokan oppilaiden kansalliset muukalaisuuskokemukset sekä ennakkoluulot sosio-kognitiivisena rakenteena

Lectio praecursoria