Onnittelut, rouva presidentti!

Haastateltavana Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja ja IFLA:n presidentti Sinikka Sipilä.

Pitkä odotus

Kirjallisuusarvostelu

Arvostelut / Recensioner

Mika Hallila: Puolikuvassa suomalainen romaani (Vesa Haapala & Juhani Sipilä (toim.): Kiviaholinna. Suomalainen romaani.) - Outi Oja: Uusi perusjohdatus kirjallisuuden analyysiin (Aino Mäkikalli ja Liisa Steinby (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin.) - Siru Kainulainen: Modernismin runsaudensarvi (Tuula Hökkä: Tuoksuville vuorille. Naisrunoilijoiden poetiikkaa, modernismeja.) - Åsa Arping: Spännande metaberättelse om seglivade myter inom Södergran-forskningen (Agneta Rahikainen: Poeten och hennes apostlar. En biomytografisk analys av Edith Södergranbilden.) - Elina Arminen: Maanaisen tanssi (Toni Lahtinen: Maan höyryävässä sylissä. Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa.) - Anne-Marie Londen: Litterär flerspråkighet i fokus (Julia Tidigs: Att skriva sig över språkgränserna. Flerspråkighet i Jac. Ahrenbergs och Elmer Diktonius prosa.) - Sanna Karkulehto: Miten olla queer? (Mikko Carlson: Paikantuneita haluja. Seksuaalisuus ja tila Christer Kihlmanin tuotannossa.)

Unconventional integrin-ligand interactions

Integrins are cell surface adhesion and signaling receptors. Cells use integrins to attach to the extracellular matrix and to other cells, as well as for sensing their environment. In addition to adhesion and migration, integrins have been shown to be important for many biological processes including apoptosis, cell proliferation, and differentiation into specific tissues. Many important next generation biological drugs inhibit integrin functions. Thus, research into interactions between integrins and their ligands under different physiological and pathological conditions is not only of academic interest, but is also important for the field of drug discovery. In this Ph.D. project, the functions of integrin-ligand interactions were studied under different physiologically interesting conditions including 1) human echovirus 1 binding to integrin α2β1, 2) integrin α2β1 binding to collagen under flow conditions, 3) integrin α2β1 binding to a ligand in the presence of the angiogenesis inhibitor histidine rich glycoprotein (HRG) and 4) integrin binding to posttranslationally citrullinated ligands. As a result of the project, we could show that for each condition the integrin-ligand interaction is somewhat unconventional. 1) Echovirus 1 binds only to non-activated conformations of integrin α2β1. 2) Surprisingly, the non-activated conformation is also the primary conformation of integrin α2β1 when it binds to collagen under flow conditions, like when platelets adhere to subendothelial collagen in vascular injuries. In addition, the pre-activation of integrin α2β1 does not increase adhesion under flow. 3) HRG binds to integrin α2β1 through a low-affinity interaction that inhibits integrin binding to collagen. This shows that low affinity interactions could be biologically relevant and possibly regulate angiogenesis. 4) The citrullination of collagen, a posttranslational modification reported to occur in rheumatoid arthritis, specifically inhibits the binding of integrin α10β1 and α11β1, but does not affect the binding of α1β1 ja α2β1. On the other hand, the citrullination of isoDGR in fibronectin and RGD in pro-TGF- β:n inhibit integrin binding completely. Citrullination seems to be an inflammation related process and integrin ligands become citrullinated frequently in vivo. This Ph.D. thesis suggests that unconventional interaction mechanisms between integrins and their ligands, such as posttranslational modifications, low affinity interactions, and non-activated integrin conformations, can have an important role in pathological processes. The study of these kinds of integrin-ligand interactions is important for understanding biological phenomena more deeply. The research might also be beneficial for the development of integrin based therapies for treating diseases.

Kontaktien ja kulttuuri-ilmiöiden näkyminen saamen germaanisissa lainasanoissa – vertailukohtana arkeologinen aineisto

Tässä tutkimuksessa selvitän kielitieteellisin keinoin saamelaisten yhteyksiä Pohjois-Euroopan germaaniseen väestöön varhaisella metallikaudella (noin 500 eaa.–200 jaa.) ja vertailen saamiani tuloksia arkeologisen tutkimuksen tuloksiin. Tarkastelemalla saameen lainautuneita germaanisia sanoja ja niiden edustamia aihepiirejä selvitän, millaisia kontakteja saamenkielisen väestön ja germaanien välillä on sanojen lainautumisaikana voinut olla. Lopuksi vertailen, miten sanasto ja varhaismetallikautinen arkeologinen aineisto korreloivat toistensa kanssa. Aineistoni, saamesta nykyään tunnetut germaaniset lainasanat etymologioineen, olen kerännyt tutkimuskirjallisuudesta. Keskeisimmät germaanisia lainasanoja tutkineet ja etymologioineet tutkijat ovat Ante Aikio (2006); Jorma Koivulehto (1976; 1984; 1988; 1989; 1999a; 2002; 2003) ja Pekka Sammallahti (1984; 1993; 1998; 1999; 2001; 2012). Heidän julkaisunsa ovat myös tutkimukseni keskeistä lähdekirjallisuutta. Mukana on kaikki tähän mennessä julkaistut saamen germaaniset lainasanat, yhteensä 97 sanaa. Aineistoni luokittelussa olen pitänyt lähtökohtana niitä aihepiirejä, joita Kaisa Häkkinen (1999; 2001) on käyttänyt luokitellessaan uralilaisten kielten vanhinta yhteistä sanastoa aihepiireittäin. Tarpeeni mukaan olen luonut itse aihepiirejä tai jättänyt käyttämättä joitain Häkkisen aihepiirejä. Sanojen aihepiireihin luokittelu paljastaa saamen germaanisten lainasanojen keskeisimpien aihepiirien kuvaavan erityisesti talveen ja kylmään liittyviä luonnonilmiöitä, maastoa ja maisemaa, vesistöjä, eläinten teurastamiseen liittyviä ruumiinosia, työntekoa, työkaluja ja työaineksia sekä talvisiin sääoloihin liittyvää vaatetusta. Yksittäisistä sanoista erityisen kiinnostavia ovat rautaa, kotieläimenä pidettävää pässiä sekä purjetta merkitsevät sanat. Tutkimukseni perusteella näyttää siltä, että saamea puhuneen väestön kontaktit germaanien kanssa sijoittuivat luonnonolosuhteiltaan kylmään ja talviseen aikaan ja paikkaan, eikä kaupankäynti välttämättä ollut yhteyksien keskeinen syy. On mahdollista, että germaanit olivat hallitsevassa asemassa saamenkieliseen väestöön nähden ja yhteydet perustuivat jonkinlaiseen panttivankijärjestelmään. Tästä huolimatta saamea puhunut väestö tutustui germaanien avulla merkittäviin kulttuuri-ilmiöihin: raudan käyttöön, kotieläinten pitoon ja purjehtimiseen.

Mies kun tulee tiettyyn ikään

Kirjallisuusarvostelu

Yleistajuisesti kolmikymmenvuotisesta sodasta

Kirjallisuusarvostelu