Trends in mortality from urologic cancers in Europe, 1970-2008.

BACKGROUND: In recent decades, there have been substantial changes in mortality from urologic cancers in Europe. OBJECTIVE: To provide updated information, we analyzed trends in mortality from cancer of the prostate, testis, bladder, and kidney in Europe from 1970 to 2008. DESIGN, SETTING, AND PARTICIPANTS: We derived data for 33 European countries from the World Health Organization database. MEASUREMENTS: We computed world-standardized mortality rates and used joinpoint regression to identify significant changes in trends. RESULTS AND LIMITATIONS: Mortality from prostate cancer has leveled off since the 1990s in countries of western and northern Europe, particularly over the last few years while it was still rising in Bulgaria, Romania, and Russia. In the European Union (EU), it reached a peak in 1995 at 15.0 per 100 000 men and declined to 12.5 per 100 000 in 2006. Mortality from testicular cancer has steadily declined in most countries in western and northern Europe since the 1970s. The declines were later and appreciably lower in central/eastern Europe. In EU, rates declined from 0.75 in 1980 to 0.32 per 100 000 men in 2006, with stronger declines up to the late 1990s and an apparent leveling off in rates thereafter. Over the last 15 years, mortality from bladder cancer has declined in most European countries in both sexes. The major exceptions were Bulgaria, Poland, and Romania. In the EU, bladder cancer mortality was stable until 1992 and declined thereafter from 7.3 to 5.5 per 100 000 men and from 1.5 to 1.2 per 100 000 women in 2006. Mortality from kidney cancer increased throughout Europe until the early 1990s and leveled off thereafter in many countries, except in a few central and eastern ones. Between 1994 and 2006, rates declined from 4.9 to 4.3 per 100 000 in EU men and from 2.1 to 1.8 per 100 000 in EU women. CONCLUSIONS: Over the last two decades, trends in urologic cancer mortality were favorable in Europe, with the exception of a few central and eastern countries.

The work of Spanish men. A quantitative analysis based on census data, 1900-1970

This paper presents a historical examination of employment in old age in Spain, in order to characterize this labour segment and identify and analyse its specific problems. One of these problems is the life-cycle deskilling process, already shown for certain national cases. This study explores whether this hypothesis also holds in Spain. The perspective used is essentially quantitative, as our analysis is based on the age-profession tables in Spanish population censuses from 1900 to 1970.

[13 phot. de l'expédition suédoise au Spitzberg, 1872-1873, don E. Reclus]

Donateur : Reclus, Élisée (1830-1905)

[9 phot. de Madagascar entre 1867 et 1900, 2 phot. par A. et G. Grandidier. Enregistré en 1970]

Comprend : Andakama sur le Mangoro, à 60 km à l'est de Tananarive. ; Femme Sakalava, vers Tulear. ; Sakalave. ; Forêt dans l'est de Madagascar. ; Sakalava from W.coast. ; VillageVangaindrano (sur le bord du Mananara) ; fort Merina (hova), côte sud-est. ; Campement du commandant Lyautey et le mien, aux environs de Fort Dauphin, en 1900. ; Madagascar : Imerina, charrue.

Discours de M. Rousset prononcé à l'Académie française le jour de sa réception, 2 mai 1872. Discours de M. d'Haussonville,... en réponse au discours prononcé par M. Rousset...

Comprend : Discours de M. d'Haussonville,... en réponse au discours prononcé par M. Rousset...

Catalogue des livres composant la bibliothèque de feu M. L. J. S. E., marquis de Laborde,... : Rue des Bons-Enfants, 28, 8 janvier 1872, Me Sibire : Rue des Bons-Enfants, 28, 19 février 1872, Me Sibire

[Vente. Livres. 1872-01-08. Paris]

Childhood cancer mortality in America, Asia, and Oceania, 1970 through 2007.

BACKGROUND: Over the last 4 decades, childhood cancer mortality declined in most developed areas of the world. However, scant information is available from middle-income and developing countries. The authors analyzed and compared patterns in childhood cancer mortality in 24 developed and middle-income countries in America, Asia, and Oceania between 1970 and 2007. METHODS: Childhood age-standardized annual mortality rates were derived from the World Health Organization (WHO) database for all neoplasms, bone and kidney cancer, non-Hodgkin lymphoma (NHL), and leukemias. RESULTS: Since 1970, rates for all childhood cancers dropped from approximately 8 per 100,000 boys to 3 per 100,000 boys and from 6 per 100,000 girls to 2 per 100,000 girls in North America and Japan. Latin American countries registered rates of approximately 5 per 100,000 boys and 4 per 100,000 girls for 2005 through 2007, similar to the rates registered in more developed areas in the early 1980s. Similar patterns were observed for leukemias, for which the mortality rates were 0.81 per 100,000 boys and 0.55 per 100,000 girls in North America, 0.86 per 100,000 boys and 0.68 per 100,000 girls in Japan, and 1.98 per 100,000 boys and 1.65 per 100,000 girls in Latin America for 2005 through 2007. Bone cancer rates for 2005 through 2007 were approximately 2-fold higher in Argentina than in the United States. During the same period, Mexico registered the highest rate for kidney cancer and Colombia registered the highest rate for NHL, whereas the lowest rates were registered by Japan for kidney and by Japan and the United States for NHL. CONCLUSIONS: Improvements in the adoption of current integrated treatment protocols in Latin American and other lower- and middle-income countries worldwide would avoid a substantial proportion of childhood cancer deaths.

"Lapsista lukeminen alkaa". Lastenkirjallisuuskritiikkien lapsuuskäsitykset 1960-1970-luvun vaihteessa

Analysoin tutkielmassani lapsuuskäsityksiä 1960-1970-luvun vaihteen lastenkirjakritiikeissä. Lähdeaineistona ovat pääasiassa Helsingin Sanomien, Arvostelevan kirjaluettelon ja Lapsi ja nuoriso -lehden arviot. Suhteutan kritiikkiaineiston myös lehdistössä käytyyn keskusteluun. Koska tutkin lehdistössä käytyä keskustelua, metodini on lähellä diskurssianalyysia. Käytän Michel Foucault’n diskurssianalyysiä tutkielman lähtökohtana, mutta en pyri kuitenkaan selvittämään syvällisesti diskurssien välisiä valtasuhteita tai diskurssiin pääsemättömiä näkökulmia. Diskurssi on tutkielmassani lehdistökeskustelun tai -kritiikin synonyymi. Tutkin, miten kriitikot merkityksellistävät lapsuutta 1960-1970-luvun vaihteen lastenkirjakritiikeissä. Pohdin myös ketkä toimivat lastenkirjakriitikkoina, mutta en lähde selvittämään tarkasti arvioijien taustoja. Suomalainen yhteiskunta oli 1960-1970-luvun vaihteessa erityisessä murrosvaiheessa. Hyvinvointivaltiota kehitettiin, väestö kaupungistui ja palkkatason kohotessa kulutus lisääntyi. Kulttuuripoliittinen keskustelu oli vireää ja vasemmistolaissävyiset ajatukset olivat konkreettisesti esillä. Lisäksi tarkastelen tutkielmassani sitä, näkyykö kritiikeissä kulttuurinen muutos. Suuri osa kirjoittajista oli kirjastoalan toimijoita, mutta Helsingin Sanomissa kriitikoina toimivat esimerkiksi myös taiteenalan asiantuntijat. Erityisenä kirjoittajaryhmänä toimivat myös lapset, jotka saivat tasa-arvon nimissä tuoda 1970-luvun alussa mielipiteensä esille omissa kirja-arvioinneissaan. Lastenkirjakritiikkien lapsuuskäsitykset ovat selkeässä yhteydessä muuhun yhteiskunnassa käytyyn keskusteluun. Lapset nähtiin kritiikeissä modernin kaupunkiyhteiskunnan rakentajina ja hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina. Uuden sukupolven lapsen tuli sopeutua kriitikoiden näkökulmasta tulevaisuudessa heterogeeniseen kaupunkiyhteiskuntaan, hänen toivottiin ymmärtävän erilaisuutta ja osallistuvan kansainväliseen yhteistyöhön. Lapsen piti varautua tulevaisuuden ennustamattomuuteen, ristiriitaisuuksien kohtaamiseen, jatkuvaan kouluttautumiseen ja lisääntyneen informaation vastaanottamiseen. Kriitikoiden mielestä realistiset ja tietopohjaiset lastenkirjat olivat sopeuttamassa lasta jo nuorena yhteiskunnan jatkuvaan muutokseen. Lapsi nähtiin kritiikeissä myös ajattelevana ja vapaana yksilönä, jolla on oikeus ja mahdollisuudet tulla kuuluksi, tehdä valintoja ja itsenäisiä päätöksiä. Useat kriitikot huomioivat toisaalta myös uuteen kaupunkilaiseen yhteiskuntaan liittyvät vapaa-ajan ja populaarin viihteen leviämisen ongelmat. Lapsilta toivottiin jopa vasemmistokriittisiä kannanottoja kirja-arvioinneissaan ja muissa kirjoituksissaan. Pelkästä viihteen kulutuksesta intoutuneet lapset tuli kriitikoiden taholta ohjata heitä sivistävän ja heidän ajatuksiaan kehittävän kirjallisuuden pariin.