837 resultados para Liike-elämää : vastakulttuurinen radikalismi vuosituhannen vaihteessa
Resumo:
Vastine Susanna Nouko-Juvosen Sosiologia-lehden numerossa 1/98 ilmestyneeseen arvioon Jouko Lehtiön väitöskirjasta: Suomalaiset vammaiset varsinaisessa elämänkerta- ja vammaisten elämää keskeisesti käsittelevässä kaunokirjallisuudessa
Resumo:
BACKGROUND: We reviewed the current evidence on the benefit and harm of pre-hospital tracheal intubation and mechanical ventilation after traumatic brain injury (TBI). METHODS: We conducted a systematic literature search up to December 2007 without language restriction to identify interventional and observational studies comparing pre-hospital intubation with other airway management (e.g. bag-valve-mask or oxygen administration) in patients with TBI. Information on study design, population, interventions, and outcomes was abstracted by two investigators and cross-checked by two others. Seventeen studies were included with data for 15,335 patients collected from 1985 to 2004. There were 12 retrospective analyses of trauma registries or hospital databases, three cohort studies, one case-control study, and one controlled trial. Using Brain Trauma Foundation classification of evidence, there were 14 class 3 studies, three class 2 studies, and no class 1 study. Six studies were of adults, five of children, and three of both; age groups were unclear in three studies. Maximum follow-up was up to 6 months or hospital discharge. RESULTS: In 13 studies, the unadjusted odds ratios (ORs) for an effect of pre-hospital intubation on in-hospital mortality ranged from 0.17 (favouring control interventions) to 2.43 (favouring pre-hospital intubation); adjusted ORs ranged from 0.24 to 1.42. Estimates for functional outcomes after TBI were equivocal. Three studies indicated higher risk of pneumonia associated with pre-hospital (when compared with in-hospital) intubation. CONCLUSIONS: Overall, the available evidence did not support any benefit from pre-hospital intubation and mechanical ventilation after TBI. Additional arguments need to be taken into account, including medical and procedural aspects.
Resumo:
Lyhennelmä professori Satu Pyörälän esitelmästä "Suomalainen maito uuden vuosituhannen alussa - mahdollisuuksia ja haasteita"
Resumo:
Tutkimuksen lähtökohtana oli tarkastella uskonnollista painostusta kokijan näkökulmasta. Tutkimus oli luonteeltaan tapaustutkimus. Aineisto perustui 84 ihmisen kokemuksiin uskonnollisesta painostuksesta. Aineisto koostui 81 kirjeestä sekä 16 haastattelusta. Haastattelut on tehty teemahaastattelumetodia käyttäen. Aineisto on kerättä eri lehdissä ja internet-sivuilla olleiden kirjoituspyyntö –ilmoitusten avulla. Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty kriittistä diskurssianalyysia. Tutkimuksessa on käsitelty mielenterveyden ja uskonnollisuuden suhdetta mielenterveyttä kuormittavasta näkökulmasta sekä uskonnollisen yhteisön sosiaalisen rakenteen vaikutusta ihmisen kokemuksiin uskonnollisesta painostuksesta. Tutkimuksen keskeinen tutkimusongelma oli se, mikä tekee kokijan näkökulmasta uskonnosta painostavan. Alakysymyksiä olivat: miten uskonnon negatiiviset piirteet vaikuttavat ihmisen henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen? Kuka mahdollisesti uskonnollista painostusta harjoittaa? Tutkimustuloksissa korostui uskonnollisen auktoriteettihenkilön valta määrittää uskonnollisen yhteisön oppiin tai moraaliin vetoamalla, mikä tekee uskonnosta ahdistavan ja elämää rajoittavan. Uskonnollinen auktoriteettihenkilö on voinut olla uskonnollisen yhteisön johtaja, sen työntekijä, tavallinen riviseurakuntalainen, perheenjäsen, muu sukulainen, opettaja tai ystävä. Auktoriteettihenkilön vallankäyttö on kohdistunut niin aikuisiin kuin lapsiin ja nuoriinkin. Painostus on voinut olla tiedostettua tai tiedostamatonta. Auktoriteettihenkilö on käyttänyt valtansa oikeuttamiseen uskonnollista kirjallisuutta, kyseenalaistamisen kieltämistä, henkimaailmalla tai maailmanlopulla pelottelemista, eristämistä, käännyttämistä sekä yksilön oman persoonallisuuden kieltämistä mm. loputtomien sääntöjen noudattamiseen pakottamisena sekä syyllistämällä ja riittämättömyyden tunteita herättämällä. Tutkimustulosten perusteella uskonnollista painostusta tarkasteltaessa pitäisi keskittyä tulevaisuudessa erityisesti niihin auktoriteettihenkilöihin, jotka painostusta harjoittavat sekä yhteisön toimintaa oikeuttavat ja sen oppeja ja sääntöjä tulkitsevat.
Resumo:
Summary: Instead of marriage