Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategiassa 2009–2015 sovittiin, että strategian välitarkastelu suoritetaan vuoden 2012 aikana. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoiman Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen –hankkeen avulla aikuiskoulutusstrategia päivitettiin ja laajennettiin Varsinais-Suomen koulutusstrategiaksi. Strategiatyö toteutettiin kymmenen teemaryhmien avulla ohjausryhmän koordinoimana ja Varsinais-Suomen MYR:n koulutusjaoston valvonnassa. Strategisesti tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi Varsinais-Suomessa valittiin ennakointi, hanketoiminta sekä koulutuksen työelämä- ja yritysyhteistyö. Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+:n painopisteet ovat osaamisen vahvistaminen, koulutuksen laadun varmistaminen sekä alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen. Painopisteet on konkretisoitu tavoitteiksi, jotka ovat (1.) alueen koulutusmahdollisuudet tunnetaan ja työllistävien alojen vetovoima kasvaa, (2.) koulutus vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin, (3.) koulutuspalvelut lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa, (4.) koulutus- ja ohjauspalvelut ovat asiakaslähtöisiä, (5.) elinikäinen oppiminen on kaikille mahdollista, (6.) opettajuutta ja ohjausta kehitetään yhdessä (7.) uusia oppimis- ja ohjausympäristöjä kehitetään ja otetaan käyttöön, (8.) oppilaitokset ja yritykset tekevät pitkäjänteistä, strategista ennakointiyhteistyötä, (9.) oppilaitokset profiloituvat ja parantavat keskinäistä työnjakoa, (10.) oppilaitokset toimivat monialaisissa verkostoissa, sekä (11.) osaamisen ja verkostojen johtamista kehitetään, vaikutetaan oppilaitoskulttuuriin. Kaikki tavoitteet on strategiassa purettu käytännön toimenpiteiksi ja vastuutettu maakunnan toimijoille.

Egentliga Finlands utbildningsstrategi 2015+

I Egentliga Finlands vuxenutbildningsstrategi 2009-2015 framgår det att mellangranskningen av strategin ska genomföras under 2012. Med hjälp av projektet Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen (Utbildning och samarbete i Egentliga Finland), som administrerats av ELY-centralen i Egentliga Finland, kunde man uppdatera och utvidga vuxenutbildningsstrategin till Egentliga Finlands utbildningstrategi. Det strategiska arbetet genomfördes med hjälp av tio temagrupper som koordinerades av en styrgrupp och övervakades av utbildningssektionen vid Landskapets samarbetsgrupp (MYR) i Egentliga Finland. Till det som strategiskt sett är viktigast att utveckla valde man föregripande, projektverksamhet och utbildningens samarbete med arbetsliv och företag. Tyngdpunkterna i Egentliga Finlands utbildningsstrategi 2015+ är att stärka kunnandet, säkerställa utbildningens kvalitet och att påverka regionalt och på riksplanet. Tyngdpunkterna har konkretiserats som mål som är (1) att regionens utbildningsmöjligheter är kända och att de branscher som erbjuder sysselsättning får ökad dragningskraft, (2) att utbildningen motsvarar de föränderliga behoven i arbetslivet, (3) att utbildningstjänsterna ökar invånarnas välmående och livskompetens, (4) att utbildnings- och handledningstjänsterna är kundinriktade, (5) att alla har möjlighet till livslångt lärande, (6) att man utvecklar lärarskapet och handledningen gemensamt, (7) att nya lär- och handledningsmiljöer utvecklas och tas i användning, (8) att läroanstalter och företag gör långsiktigt och strategiskt föregripande samarbete, (9) att läroanstalterna profilerar sig och förbättrar den inbördes arbetsfördelningen, (10) att läroanstalterna verkar i branschövergripande nätverk och (11) att ledningen för kunnande och nätverk utvecklas och inverkar på läroanstaltskulturen. I strategin har alla mål brutits ner till praktiska åtgärder och ansvaret har lagts över på landskapets aktörer.

Kognitiivinen radio sotilaallisessa käyttöympäristössä

Tutkielmassa arvioidaan kognitiivisen radion sotilaalliseen ympäristöön tuomia mahdollisuuksia. Radion kognitiivisuutta käsitellään kongitiivisten ominaisuuksien, kuten adaptiivisuuden tai tilannetietoisuuden, kautta. Painopisteenä on kognitiivisten ominaisuuksien tuomien vaikutusten tarkastelu operatiivisessa viitekehyksessä. Operatiivisia vaikutuksia tutkitaan uhkalähtöisesti eli arvioimalla, miten tietty kognitiivinen ominaisuus vaikuttaa yleisimpiin tiedonsiirtoverkon uhkiin. Tutkimus on kirjallisuustutkimus, jota on täydennetty asiantuntijahaastatteluin sekä -arvioin. Operatiiviset vaikutukset on tiivistetty taulukoimalla eri kognitiivisten ominaisuuksien ja yleisimpien tiedonsiirtojärjestelmien uhkat. Kognitiiviselle radiolle on useita erilaisia määritelmiä. Tutkielman perusteella ITU-R:n määritelmää voidaan pitää kattavana. Kaikkia kriteerejä täyttävää kognitiivista radiota ei ole vielä olemassa, vaikka kognitiivisia ominaisuuksia radioissa on ollut pitkään. Kognitiivinen radio, tai jo pelkästään ohjelmistoradio kehittyneillä kognitiivisilla ominaisuuksilla, tuo huomattavia mahdollisuuksia parantaa langattoman tiedonsiirron toimintakykyä sotilaallisessa käyttöympäristössä. Kognitiiviset ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi niin viestitaktiikkaan kuin uhkaankin. Tiedonsiirtojärjestelmien ylläpito ja rakentaminen vaativat aiempaa enemmän suunnittelua ja ammattitaitoa, mutta toisaalta loppukäyttäjän osaamistasovaatimuksia voidaan laskea sitä mukaan, kun lähestytään 0- konfiguraatiojärjestelmiä. Radioiden kognitiivisuuden myötä voidaan myös passiivisiin uhkiin, esimerkiksi elektroniseen tiedusteluun, varautua aiempaa tehokkaammin. Aktiivisiin uhkiin, kuten häirintään, kognitiiviset ominaisuudet vaikuttavat jopa toiminnan fundamentteja muuttavasti: perinteiset häirintätehtävät voivat vaihtua esimerkiksi tiedustelua tukeviksi tehtäviksi. Kognitiivisia ominaisuuksia voi olla myös häirintäjärjestelmissä, mikä toisaalta tasapainottaa mutta toisaalta vaikeuttaa häirinnän vaikutuksen ennakointia ja arviointia. Tiedonsiirtojärjestelmien ohjelmistopohjaisuus nostaa kyberuhkan merkitystä arvioitaessa eri uhkien kokonaismerkityksiä. Onnistunut kyberoperaatio voi tarkoittaa koko järjestelmän lamautumista tai vakavaa tietovuotoa. Merkittävimpänä esteenä kognitiivisen radion kehittymiselle on taajuusregulaation jäykkyys. Paine taajuushallinnan muutokselle nousee erityisesti siviilipuolen kehittyvien mobiililaitteiden datansiirtomäärien kasvaessa. Lainsäädäntö antaa viranomaisille suuret valtuudet säädellä spektrin käyttöä poikkeusoloissa. Tämä mahdollistaa sotilaallisten järjestelmien suunnittelun ja kehittämisen taajuusriippumattomasti ja toisaalta myös edellyttää sitä.

Influência de Adjuvantes e Pontas de Pulverização na Deriva de Aplicação do Glyphosate

Além do impacto ambiental, a deriva de glyphosate pode causar danos sobre culturas sensíveis a esse herbicida. O objetivo deste estudo foi avaliar a influência de adjuvantes e pontas de pulverização na deriva de glyphosate aplicado via terrestre. O estudo foi conduzido em campo, arranjado em esquema fatorial (3 x 9), sendo o primeiro fator constituído por três pontas de pulverização: uma de jato plano (Teejet XR 110.015) e duas de jato plano com indução de ar (Teejet AIXR 110.015 e Teejet TTI 110.015). O segundo fator foi composto por sete adjuvantes: Break Thru(r) (0,1% v.v.), Grap' Oil(r) (0,5% v.v.), Grap Super Gun(r) (0,03% v.v.), Iharol(r) (1% v.v.), NP-10(r) (0,075 L ha-1), Dash HC(r) (0,5% v.v.) e Emultec R(r) (0,05 L ha-1). Os adjuvantes foram adicionados à calda de aplicação juntamente com o herbicida Roundup Transorb R(r) na dose de 2,16 kg e.a. ha-1. Além desses, foram incluídos dois tratamentos testemunha: um sem aplicação e outro com aplicação de glyphosate sem adjuvante. As variáveis avaliadas foram a distância percorrida pelas gotas para fora do alvo, a fitotoxicidade causada pela deriva, o diâmetro mediano volumétrico, a densidade de gotas e o volume recuperado pela utilização de papéis hidrossensíveis. As pontas de pulverização TTI 110.015 e AIXR 110.015 proporcionaram menor deriva que a ponta XR 110.015. As pontas TTI e AIXR apresentaram menor densidade de gotas e maior diâmetro mediano volumétrico, quando comparadas à ponta XR. A utilização dos adjuvantes NP-10(r) e Emultec R(r) com a ponta de pulverização XR 110.015 aumentou a deriva quando comparada com a aplicação de glyphosate sem adjuvante, porém não diferiram dos demais adjuvantes. O adjuvante Emultec R(r) aumentou o DMV das gotas, quando geradas pela ponta XR 110.015. A utilização dos adjuvantes Grap' Oil(r), Grap Super Gun(r), Iharol(r) e Dash HC(r) diminuiu a densidade de gotas derivadas, quando geradas pela ponta XR 110.015.

Dietary fiber intake, stool frequency and colonic transit time in chronic functional constipation in children

The objective of the present study was to evaluate associations between fiber intake, colonic transit time and stool frequency. Thirty-eight patients aged 4 to 14 years were submitted to alimentary evaluation and to measurement of colonic transit time. The median fiber intake of the total sample was age + 10.3 g/day. Only 18.4% of the subjects presented a daily dietary fiber intake below the levels recommended by the American Health Foundation. In this group, the median left colonic transit time was shorter than in the group with higher dietary fiber intake (11 vs 17 h, P = 0.067). The correlation between stool frequency and colonic transit time was negative and weak for left colon (r = -0.3, P = 0.04), and negative and moderate for rectosigmoid and total colon (r = -0.5, P<0.001 and r = -0.5, P<0.001, respectively). The stool frequency was lower in the group with slow transit time (0.8 vs 2.3 per week, P = 0.014). In conclusion, most patients with chronic functional constipation had adequate dietary fiber intake. The negative correlation between stool frequency and colonic transit time increased progressively from proximal segments to distal segments of the colon. Patients with normal and prolonged colonic transit time differ in terms of stool frequency.

Biochemical profile of amniotic fluid for the assessment of fetal and renal development

Creatinine plays a key role in the function and maturation of fetal kidneys throughout pregnancy. It is important to identify other markers that may help in the diagnosis of renal dysfunction. Our aim was to determine the profile of and the correlation between biochemical markers to be used to assess renal function and maturation of the fetus in the amniotic fluid during pregnancy and to determine the distribution of normal values for creatinine, N-acetyl-ß-D-glucosaminidase (NAG), ß2-microglobulin, glucose, urea, sodium, potassium, phosphorus, calcium, uric acid, albumin, and osmolality in three gestational age groups. This was a cross-section study that assessed 115 samples of amniotic fluid during three different periods of pregnancy, i.e., 13 to 20, 27 to 34, and 36 to 42 weeks. Concentrations of creatinine, NAG, urea, potassium and uric acid increased during pregnancy (P<0.05). ß2-Microglobulin, glucose, sodium, phosphorus, calcium, and albumin concentration and osmolality decreased (P<0.05), whereas ß2-microglobulin, glucose and uric acid presented significant correlations with gestational age and creatinine, respectively (r>0.6, P<0.05). Urea, potassium and phosphorus showed mild correlations with both (r>0.5, P<0.05). NAG, sodium, albumin and osmolality did not show significant correlations (r<0.5, P<0.05). These tests confirmed the important role of creatinine in terms of correlation with gestational age. ß2-Microglobulin, glucose and uric acid were significant as markers of function and maturation of fetal kidneys, whereas NAG did not demonstrate a useful role for the assessment of renal maturation.

Contrast-induced nephropathy after computed tomography

Introduction: Contrast induced nephropathy is the third most prevalent preventable cause of acute kidney injury in hospitalized patients. It defined as an absolute increase in serum creatinine ≥ 0.5 mg/dL and relative ≥ 25% increase. Objective: We studied the risk factors to intravenous injection contrast nephropathy after computed tomography. Methods: We studied 400 patients prospectively. Results: The incidence of contrast induced nephropathy, with an absolute or a relative increase were 4.0% and 13.9%, respectively. Diabetes and cardiac failure were independent risk factors for CIN a relative increase de serum creatinine (O.R.: 3.5 [95% CI: 1.92-6.36], p < 0.01, 2.61 [95% CI: 1.14-6.03%], p < 0.05, respectively). Conclusions: We showed association between uses of intravenous injection contrast after computed tomography with acute injury renal, notably with diabetes and heart failure.

Erikoissairaanhoidon vuodeosastolla työskentelevien hoitajien käsitykset valmiuksistaan hoitaa kehitysvammaista potilasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata erikoissairaanhoidon vuodeosastolla työskentelevien hoitajien käsityksiä valmiuksistaan hoitaa kehitysvammaista potilasta. Tavoitteena oli saada tietoa hoitajien käsityksistä kehitysvammaisen potilaan hoitamiseen liittyvistä valmiuksistaan ja mahdollisista kehittämiskohteista, joita koulutuksen ja hoitotyön kehittämisen keinoin voidaan edistää. Tutkimuksen kohderyhmänä oli yhden sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon vuodeosastolla työskentelevät hoitajat, joiden hoitotyön koulutustausta vaihteli toisen asteen ammatillisesta tutkinnosta ylempään korkeakoulututkintoon. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2015 tätä tutkimusta varten laaditulla sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake koostui 8 taustakysymyksestä ja 47 väittämästä, joihin vastattiin Likert-asteikolla 1─5. Tutkimukseen osallistui 121 hoitajaa ja vastausprosentti oli 17 %. Tutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tulosten mukaan hoitajat arvioivat omaavansa hyvät valmiudet tehdä yhteistyötä kehitysvammaisen hoitoon osallistuvien tahojen kanssa (ka 4,6). Sen sijaan kehitysvammaisuuteen liittyvän tiedon he arvioivat hallitsevansa heikosti (ka 2,6). Kehitysvammaisiin hoitajat ilmoittivat suhtautuvansa melko positiivisesti (ka 3,7) ja valmiutensa kehitysvammaisen kliinisessä hoitotyössä (ka 3,4), kommunikoida kehitysvammaisen kanssa (ka 3,3) ja huomioida hänen kognitiivinen tasonsa he arvioivat tyydyttäviksi (ka 3,4). Positiivisella suhtautumisella kehitysvammaisiin ja kokemuksella kehitysvammaisuuteen liittyvän tiedon hallinnasta todettiin olevan voimakas tilastollisesti merkitsevä yhteys hoitajien käsityksiin valmiuksistaan kehitysvammaisen kliinisessä hoitotyössä ja kommunikoida kehitysvammaisen kanssa (r>0,5, p<0,001). Hoitajista 14 % koki hoitotyön koulutuksensa tarjonneen riittävät valmiudet hoitaa kehitysvammaista potilasta ja heistä 3 % ilmoitti saaneensa täydennyskoulutusta kehitysvammaisten hoitotyöstä. Tarkasteltaessa hoitajien arviointeja valmiuksistaan hoitaa kehitysvammaista potilasta kaikilla osa-alueilla yhteensä todettiin niiden olevan vain tyydyttävällä tasolla (ka 3,5). Erityisen huolestuttavaa on heidän heikko tietämyksensä kehitysvammaisuudesta. Tutkimuksessa tuotettiin uutta tietoa hoitajien valmiuksista hoitaa kehitysvammaisia potilaita. Sen perusteella hoitotyön koulutusohjelmissa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, miten hoitajien osaaminen kehitysvammaisten hoitotyössä voitaisiin varmistaa. Lisäksi täydennyskoulutusta kehitysvammaisten hoitotyöstä tulisi tarjota enemmän.

[Illustrations de Mémoires et instructions pour l'establissement des meuriers et art de faire la soye en France] / [Non identifié] ; Jean-Baptiste Le Tellier, aut. du texte

Comprend : [Page de titre : branches de murier avec vers à soie. XVIIè siècle.] [cote : microfilm m 1902/R 49699] ; [Fig. p.14 : claies permettant de faire sècher les feuilles de murier pour nourrir les vers à soie. XVIIè siècle.] [cote : microfilm m 1902/R 49699] ; [Fig. p.21 : moment où les vers à soie commencent à tisser leurs cocons. Quatrième et dernière mue. Rameaux de murier. XVIIè siècle. ] [cote : microfilm m 1902/R 49699] ; [Fig. p.24 : manière de tirer le fil de soie des cocons. XVIIè siècle.] [cote : microfilm m 1902/R 49699] ; [Fig. p.26 : manière d'obtenir la semance des vers à soie. XVIIè siècle.] [cote : microfilm m 1902/R 49699]

COMPENDIVM // MVSICES DESCRIPTVM // AB ADRIANO PETIT COCLICO, // DISCIPVLO IOSQVINI DE PRES. // In quo praeter caetera tractantur haec : // De Modo ornate canendi. // De Regula Contrapuncti. // De compositione. // [4 vers latins adressés :] AD LECTOREM. // Impressum Norimbergae in officina Ioan- // nis Montani, & Vlrici Neuberi. // Cum priuilegio ad quinquennium. // M.D.LII.

Comprend : Fol. Diijr° - Sit nomen Domini benedictum in seculum (Fuga, à 4 v.) - Fol. Ej r° - Morior ego, si non habuero (Fuga, à 5 v.) - Fol. Ej r° - Fuga à 5 v. - Fol. Ej v° - Fuga à 2 v. - Fol. Ej v° - Fuga à 5 v. - Fol. Eij r° - Fuga à 5 v. - Fol. Eij v° - Fuga à 2 v. - Fol. Eiij v° - Fuga à 2 v. - Fol. Eiv r° - Fuga à 5 v. - Fol. Eiv v° - Fuga à 2 v. - Fol. F j r° - Canon à 3 v. - Fol. I j v° - Elegantia super Languir me fault (à 2 v.) - Fol. I ij v° - C'est à grant tort (Aliud exemplum, à 2 v.) - Fol. iiij v° - Fuga à 4 v. - Fol. Kiij r° - In omnibus requiem (à 1 v.) - Fol. Kiij v° - Salve sancta parens (à 1 v. (le début d'une autre voix sur la même portée en ms.)) - Fol. Liij r° - Vanitas vanitatum (à 4 v.) - Fol. Liij v° - Dixit Dominus (à 4 v.) - Fol. Liiij r° - Dixit Dominus (à 5 v. et faux-bourdon) - Fol. Liiij v° - O vos omnes (à 4 v.) - Fol. N j r° - Omnis arbor (à 2 v.) - Fol. N j v° - Pleni sunt coeli (à 2 v.) - Fol. Nij v° - Pleni sunt coeli (à 2 v.) - Fol. Niij r° - Christus spes mea (à 3 v.) - Fol. Niij r° - Et expecto resurectionem mortuorum (à 3 v.) - Fol. Niij v° - Pleni sunt coeli (à 3 v.) - Fol. Niiij v° - A solis ortu cardine ([Hymne], à 4 v.) - Fol. O j v° - [Canon] à 4 v. - Fol. O j v° - Revertere (à 4 v.) - Fol. O j v° - Adolescens graditur (à 5 v.) - Fol. Oij r° - Dominus mihi adiutor (Fuga, à 5 v.) - Fol. Oij v° - Surrexit Christus hodie (à 5 v.) - Fol. Oiij v° - Christus pro nobis passus est (à 5 v.) - Fol. Oiiij v° - Agnus Dei (à 6 v.) - Fol. Pj v° - [Pièce sans texte] (à 6 v.) - Fol. Pij v° - Sumite psalmum (Fuga, à 6 v.) - Fol. Pij v° - Nobilis est (Fuga, à 6 v.) - Fol. Piij r° - Ambulate dum lucem habetis (Fuga, à 7 v.) - Fol. Piij r° - Sancta Trinitas (Fuga, à 7 v.) - Fol. Piij v° - Omnis consummationis vidi finem (Canon, à 8 v. dont 4 notées)

La réforme de l'inspection du travail en France : compte rendu des discussions, voeux adoptés / rapport de M. Eugène Petit,...

Collection : Association pour la protection légale des travailleurs, section française ; 4

Métodos de planificación, evaluación y control de los proyectos de Ingeniería.

Esta obra consta de trece capítulos a lo largo de los cuales se describe al detalle el proceso de planificación, evaluación y control en proyectos de ingeniería, para lo cual todos han de precisar: a) Las características especiales de cada caso. b) El ámbito espacial en el que se desarrolla. c) La complejidad y duración. d) La experiencia en proyectos similares y conocimientos de los mismos. Los contenidos de los capítulos son, los siguientes: 1. Estudios de planificación y programación. 2. Actuaciones previas a la concesión del proyecto. 3. Gráfica de barras. 4. Métodos del camino crítico y P.E.R.T. 5. Aplicaciones prácticas de los métodos de planificación. 6. Técnica de la Línea de Balance (LOB). 7. Programación lineal. 8. Teoría de colas. 9. Modelos de inventarios. Demanda Determinista. 10. Análisis económico básico. 11. Análisis financiero de proyectos. 12. Evaluación económico financiera de inversiones. 13. Decisiones técnico-económicas. Aplicaciones en la ingeniería de la construcción. Ejemplos resueltos.

Física y Química : nuevos enfoques II.

Este trabajo no está publicado