Estudo descritivo dos casos de câncer de mama em Goiânia, entre 1989 e 2003

OBJETIVO: Descrever os casos de câncer de mama nas mulheres residentes em Goiânia no período 1989-2003. MÉTODOS: Estudo retrospectivo, descritivo, que incluiu todos os casos de câncer de mama ocorridos nas moradoras de Goiânia, identificados pelo Registro de Câncer de Base Populacional de Goiânia (RCBPGO), no período de 1989 a 2003. As variáveis estudadas foram: idade, método de diagnóstico, localização topográfica, morfologia e extensão do câncer de mama. Foram utilizadas frequências e taxas percentuais, além da regressão de Poisson para determinação da mudança percentual anual (MPA). RESULTADOS: Foram identificados 3204 casos de câncer de mama. A localização topográfica mais frequente foi o quadrante superior lateral (53,7%). O carcinoma ductal infiltrante (CDI) foi o mais freqüente, com 2582 casos (80,6%), seguido pelo carcinoma lobular infiltrante (CLI), com 155 casos (4,8%). Houve aumento significante tanto do CDI quanto do CLI, sendo a MPA de 11,0 % e de 15,4%, respectivamente. A proporção entre CDI e CLI não foi influenciada pela idade (p=0,98). Quanto à extensão do tumor ao diagnóstico, 45,6% dos casos eram localizados na mama, sendo que a MPA foi de 16,1% (IC= 12,4 a 20,0; p<0,001). Houve tendência de redução da MPA dos casos metastáticos (-3,8; IC= -8,6 a 1,2; p=0,12). CONCLUSÃO: A localização topográfica e o tipo histológico do câncer de mama, na cidade de Goiânia, seguem o padrão de outros países. Os principais tipos morfológicos não foram influenciados pela idade. Houve grande aumento de casos iniciais.

Finsk Kvinnoförenings årsberättelse för år 1895

12 x 19 cm

Koulutuspolitiikan punahilkka : Demko ry opettajan mallitarinan haastajana 1973-1989

Artikkelissa tarkastellaan yleissivistävän koulutuksen opettajan koulutuspoliittista toimijuutta sellaisena, jollaiseksi se rakentuu Demokraattiset koulutyöntekijät -yhdistyksen järjestöpuheessa.

Neuvostoliiton liikkeen edistäminen Afganistanin sodassa 1979-1989

Joulupäivänä 1979 syttyneessä Afganistanin sodassa vuosina Neuvostoliitto toteutti historiansa viimeisen strategisen iskun. Iskun tavoitteena oli keskeisten kohteiden miehittäminen, myötämielisen hallituksen aseman vakiinnuttaminen ja sotilaallisen vastuun luovuttaminen. Operaation pituudeksi oli suunniteltu 3 – 6 kuukautta. Alkumenestyksestä huolimatta strateginen isku muuttui kymmenen vuotta kestäneeksi veriseksi kulutussodaksi, jonka lopputulos oli Neuvostoliiton osalta kuitenkin häpeällinen vetäytyminen alkuvuodesta 1989. Sissien kokonaistulenkäytössä miina-ase oli keskeisessä asemassa. Maan ankarat olosuhteet vaikeuttivat neuvostojoukkojen toimintaa. Tutkimuksen aineisto on kerätty julkisista lähteistä. Analysointikeinona käytettiin aineistolähteistä analyysia. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään miten neuvostoliittolaiset joukot pyrkivät vastaamaan kumouksellisen osapuolen miinasotaan Afganistanin sodassa vuosina 1979 - 1989? Afganistanin sotaan lähteneet neuvostojoukot päätyivät olosuhteisiin, mitkä poikkesi-vat suuresti siitä mihin joukkojen taktiikka ja kalusto oli suunniteltu. Tämä ilmiö korostui pioneerijoukkojen toiminnassa, sillä ainoastaan pioneeriaselaji kykenee parantamaan taistelukentän olosuhteita. Miinasodankäynti on aina riippuvainen kolmesta eri tekijästä: olosuhteista, vastustajasta ja omasta toiminnasta. Tutkimuksen keskeistä antia on afgaanisissien suluttamisen ja neuvostopioneerien raivaamisen välinen vuorovaikutusketju seuraaminen. Ketju on suorastaan klassinen esimerkki aseen ja vasta-aseen välisessä kilpajuoksussa vaadittavasta reaktiivisuudesta ja adaptoitumisesta

Karta öfver Björneborgs stad upprättad år 1895 af F. J. Lindström

Liittyy julkaisuun Björneborgs stads historia / J. W. Ruuth

Lohjan pitäjän taloudellinen tila vuosina 1876 ja 1895 karjatilaston valaisemana

Erip. kirjasta: Uudenmaan- ja Hämeenläänin maanviljelysseura asiakirjat v. 1901.

Natal : nach: map of the Colony of the Cape of Good Hope and neighbouring territories 1895

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Trends in drug use among students in Brazil: analysis of four surveys in 1987, 1989, 1993 and 1997

The consumption of psychotropic drugs among Brazilian secondary school students was examined by comparing data from four surveys using a questionnaire adapted from the WHO's Program on Research and Reporting on the Epidemiology of Drug Dependence. Students filled out the form in their classrooms without the presence of teachers. The target population consisted of 10-18-year-old students (on average, 15,000 students responded to each survey) in Brazil's ten largest state capitals: Belém, Belo Horizonte, Brasília, Curitiba, Fortaleza, Porto Alegre, Recife, Rio de Janeiro, Salvador, and São Paulo. Among the legal drugs, lifetime use (use at least once during life) of tobacco was increased in seven cities (the exceptions were Brasília, Porto Alegre and Rio de Janeiro). There was also a significant increase in frequent use of alcohol (six times or more per month) in 6 of the cities, from an average of 9.2% in 1987 to 15.0% in 1997. With respect to illegal drugs, there was a significant increase in lifetime use of marijuana (a 3-fold increase from 2.8% in 1987 to 7.6% in 1997). Cocaine use increased 4-fold over the survey period (0.5% in 1987 to 2.0% in 1997). Lifetime use of cocaine significantly increased in eight capitals (except Recife and Rio de Janeiro). However, frequent cocaine use increased in only three capitals (Belém, Fortaleza and Porto Alegre), from an average of 1.0% in 1987 to 3.6% in 1997. Lifetime use of medications such as anxiolytics and amphetamines increased 2-fold on average over the survey period. Comparing the four studies, the main conclusion is that there were significant increases in the frequencies for lifetime use, frequent use and heavy use of many drugs.