HLA-C cell surface expression and control of HIV/AIDS correlate with a variant upstream of HLA-C.

A variant 35 kb upstream of the HLA-C gene (-35C/T) was previously shown to associate with HLA-C mRNA expression level and steady-state plasma HIV RNA levels. We genotyped this variant in 1,698 patients of European ancestry with HIV. Individuals with known seroconversion dates were used for disease progression analysis and those with longitudinal viral load data were used for viral load analysis. We further tested cell surface expression of HLA-C in normal donors using an HLA-C-specific antibody. We show that the -35C allele is a proxy for high HLA-C cell surface expression, and that individuals with high-expressing HLA-C alleles progress more slowly to AIDS and control viremia significantly better than individuals with low HLA-C expressing alleles. These data strongly implicate high HLA-C expression levels in more effective control of HIV-1, potentially through better antigen presentation to cytotoxic T lymphocytes or recognition and killing of infected cells by natural killer cells.

Variabilidade espacial de atributos físicos de solo usada na identificação de classes pedológicas de microbacias na Amazônia meridional

A região noroeste do Estado de Mato Grosso compreende paisagens de grande complexidade para amostragem de solo. Isso ocorre devido à contínua atividade geomorfológica, que contribuiu para a existência de diferentes classes pedológicas em pequenas distâncias. O trabalho foi desenvolvido em Juruena (MT), com o objetivo de identificar as classes pedológicas em microbacias sob floresta não-perturbada, por meio do estudo da variabilidade espacial da textura (relação textural) e cor (índice de avermelhamento) do solo, considerando-se ainda a altitude da paisagem. A variabilidade espacial da textura e da cor do solo foi determinada em amostras de 185 pontos georreferenciados em malha sistemática regular com espaçamento de 20 x 20 m, abrangendo quatro microbacias. Usando profundidades de 0-20 e 40-60 cm, foi possível distinguir e mapear as principais classes de solo ocorrentes na área de estudo até o segundo nível categórico do Sistema Brasileiro de Classificação de Solos, associadas ao fator relevo da paisagem. Também foi estabelecida uma correspondência bastante satisfatória entre os intervalos do índice de avermelhamento do horizonte diagnóstico e as cores das classes de solo. As microbacias apresentaram as classes Plintossolos e Argissolos (com caráter plíntico) em altitudes inferiores a 280 m e Latossolos nas cotas superiores. Dessa forma, ficou evidenciada a possibilidade do uso da geoestatística para separar classes homogêneas de solo, além de estimar a precisão de mapeamento. Contudo, são indispensáveis o conhecimento pedológico e o trabalho posterior de campo para a aplicação e o ajuste dessa modelagem.

Oppiminen ja koulutus - huomautuksia ja keskustelun aiheita

Artikkeli on vastine Aikuiskasvatus-lehden numerossa 4/95 julkaistuihin arviointeihin kirjoittajien Oppiminen ja koulutus -teoksesta

Patient-perceived health-related quality of life during recovery after total hip arthroplasty – a 6-month follow-up study

Potilaiden käsitys terveyteen liittyvästä elämänlaadusta lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisenä toipumisaikana – kuuden kuukauden seurantatutkimus Tässä kaksivaiheisessa seurantatutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden käsitystä terveyteen liittyvästä elämänlaadusta lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisenä toipumisaikana. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkoituksena oli sekä kuvailla potilaiden kokemuksia potilaana olosta, saamastaan hoidosta ja terveyspalveluorganisaatiosta että analysoida aikaisempien tutkimusten perusteella leikkauksen tuloksia potilaan kannalta. Toisessa vaiheessa tarkoituksena oli arvioida potilaiden kokemaa elämänlaatua leikkauksen jälkeen, ja sitä vaikuttivatko primaaritulokset (fyysinen toimintakyky, kipu, ahdistus) tai taloudelliset seuraukset (potilaiden itsensämaksamat kustannukset, palvelujen käyttö) terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdolliset kriittiset ajankohdat tai tekijät, jotka saattavat hidastaa toipumista ja siten huonontaa potilaiden elämänlaatua. Tätä tietoa voidaan käyttää hoitotyössä kun suunnitellaan sopivaa hoitoa ja tukea toipumisajalle. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa primaarileikkaukseen tulevat potilaat (n = 17) kuvailivat teemahaastatteluissa kokemuksiaan kahdesti leikkauksen jälkeen. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Lisäksi 17 tutkimusartikkelista analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla leikkauksen tuloksia potilaalle, tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ja käytetyt tutkimusmetodit. Toisessa vaiheessa primaari- tai revisioleikkaukseen tulevat potilaat (n = 100) arvioivat leikkauksen tuloksia kuuden kuukauden ajan leikkauksen jälkeen: terveyteen liittyvää elämänlaatua, primaarituloksia ja taloudellisia seurauksia. Aineisto kerättiin erilaisilla mittareilla: Sickness Impact Profile, Finnish Version, Stait-Trait Anxiety Inventory, ja Numeric Rating Scale. Lisäksi käytettiin tätä tutkimusta varten tehtyjä kyselylomakkeita: Fyysinen toimintakyky-mittari, Palvelujen käyttö-mittari ja Kustannusmittari. Tutkimuksen toiseen vaiheen tulokset analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu parani ja kipu lievittyi leikkauksen jälkeen ja fyysinen toimintakyky lisääntyi toipumisaikana. Positiivisista muutoksista huolimatta potilaat kokivat ahdistusta samassa määrin kuin ennen leikkaustakin. Palvelujen käyttö vaihteli toipumisajan kuluessa ja potilaiden maksamissa kustannuksissa oli suuria vaihteluita. Fyysisen toimintakyvyn lisääntyminen ja kivun lieveneminen paransivat terveyteen liittyvää elämänlaatua. Sen sijaan huonompi elämänlaatu toipumisaikana oli yhteydessä suurempaan palvelujen käyttöön, kun taas kustannuksilla ei ollut yhteyttä elämänlaatuun. Potilaiden ominaispiirteet tulisi ottaa enemmän huomioon suunniteltaessa sopivaa leikkauksenjälkeistä hoitoa ja tukea. Potilaat tarvitsevat yksilöllisiä ohjeita, sillä monet taustatekijät (esim. ikä, sukupuoli, preoperatiivinen kipu, siviilisääty, ja leikkaustyyppi) vaikuttavat toipumiseen.

Keskustelua

Yrjö Heinosen vastine Janne Mäkelän kirja-arvosteluun teoksesta Beatlestudies 1 (Musiikin suunta 1/99)[

Planificación educativa en cuatro municipios chilenos

El artículo presenta una experiencia inédita de planificación educativa municipal participativa y deliberativa en cuatro municipios chilenos de la Región de Los Ríos y Los Lagos. Lo que presentamos es una práctica diferente a la centralizada, no inclusiva y tradicional, que hace hincapié en tres ámbitos, por lo general controvertidos y olvidados en la planificación local: la inclusión de otros actores (aparte de los municipales), la corresponsabilidad en las tareas propuestas y el monitoreo y evaluación compartidos de lo planificado; pilares para la generación de confianzas, una planificación aterrizada y la conformación compartida de un horizonte educacional comunal. Queremos, de fondo, enfatizar que en la toma de decisiones locales "muchos es mejor que pocos" y que estos espacios potencian una planificación austera, pero no menos compleja, de acuerdos colaborativos, que pueda permanecer en el tiempo y generar inclusión y decisiones compartidas en la educación municipal.

Actitudes del profesorado de chile y costa rica hacia la inclusión educativa

El estudio analiza las actitudes de profesores de Chile (N = 92) y Costa Rica (N = 126) hacia la educación inclusiva. Para ello, plantea como objetivos: a. identificar las medidas que favorecen la educación inclusiva en ambos colectivos de profesorado; b. conocer los recursos y apoyos con que cuenta el profesorado para favorecer la educación inclusiva; y c. valorar los principios de la educación inclusiva que subyacen a sus prácticas docentes. Adoptamos un enfoque cuantitativo a través de un diseño descriptivo de tipo encuesta. Los resultados indican que, en general, los profesores participantes presentan una actitud positiva hacia la inclusión, incorporando diferentes medidas para atender las necesidades educativas especiales del alumnado. Los recursos materiales y el tiempo continúan siendo percibidos por el profesorado como una limitante para el desarrollo de prácticas inclusivas.

Looking Back: Historical Hall, 1899-1904; State Historical, Memorial and Art Building, 1905-1999; Ola Babcock Miller Building, 1999-Present, June 2013

For more than 80 years, visitors to the Iowa State Historical, Memorial, and Art Building were treated to the state’s collection of historic documents, literature, portraits, and historical, geological, and archeological artifacts. Those who visited might have memories of the spectacular sand paintings by Iowan Andrew Clemens, the variety of taxidermy Iowa animals, the pioneer Conestoga wagon in the basement, the biplane hanging from the dome ceiling, the odd display by the medical library of things removed from stomachs, or the Native American display on the third floor. This booklet is a look back at the origins of the museum. It includes some of the Historical Department reports, legislation passed by the general assembly, newspaper and magazine articles, and photographs pertaining to the museum and library. It is not intended to be an exhaustive review and documentation of displays and exhibits. It is a brief overview of the building’s history and some photographs that may bring back memories, for some, of a field trip as a student. This booklet has been created from a variety of source materials: photographs, newspaper articles, and various reports. The following have contributed: State Library of Iowa, Iowa State Historical Society, the Iowa Judicial Branch, Susan Wallace, Helen Dagley, Barb Corson, Jerome Thompson, Pam Rees, Georgiann Fischer, and Jason Mrachina.

Mitä metaforat suovat?

Kommentti Antti Honkasen kirja-arvosteluun teoksesta Touring cultures

Leniniä ei unohdettu: kommentti Jukka Paastelalle

Kommentti Politiikka 3/2001 olleeseen Jukka Paastelan kirja-arvioon Arto Luukkasen teoksesta Hajoaako Venäjä?

Potential of kite aerial photography for peatland investigations with examples from Estonia

Tiivistelmä: Leijailmakuvausmenetelmän käyttömahdollisuudet soiden kartoituksessa - esimerkkejä Viron soilta