Smörjningsföreskrifter Chevrolet lastvagnar 1937

kuv., 15 x 11 cm

Chevrolet ostetuin - suosituin kuormavaunut 1937

kuv., 19 x 19 cm

”JAAKKIMAN SOTA” : armeijakunnan talvisotaharjoitus maaliskuussa 1937

Suomen armeijan koulutusjärjestelmä keskittyi 1930-luvulla järjestelmälliseen joukkojen kertausharjoittamiseen. Kertausharjoitukset nostivatkin yksittäisten taistelijoiden ja pienempien osastojen koulutustasoa merkittävästi. Ylin sodanjohto oli kuitenkin huolissaan johtajiemme operaatiotaidosta sekä kyvystä käsitellä suurempia joukkoja. Rahoituksen puute esti lähes kymmeneksi vuodeksi suurempien sotaharjoitusten järjestämisen. Vuodeksi 1937 rahoitus saatiin kuitenkin järjestymään, ja Armeijakunnan esikunta sai tehtäväkseen pitää suuren n. 15 000 hengen kaksipuolisen taisteluharjoituksen Laatokan Karjalassa. Harjoitusperusteita laadittiin Armeijakunnan esikunnassa todella kireällä aikataululla. Suunnittelu pohjautui vuonna 1928 Kymenlaaksossa järjestetyn suuren harjoituksen kokemuksiin sekä Ruotsissa vuonna 1935 järjestetyn n. 20 000 hengen sotaharjoituksen havaintoihin. Ruotsissa tehdyt havainnot toivat mukanaan moderneja ajatuksia harjoituskehykseen ja harjoitusdokumenttien laadintaan. Harjoituksen järjestämisajankohtana Laatokan Karjalan puolustussuunnitelmia kehitettiin aktiivisesti. Harjoitus tarjosi hyvän tilaisuuden uudenlaisten, aikaisempaa puolustuksellisempien suunnitelmien operaatioajatuksen testaamiseen. Harjoitus järjestettiin erittäin haastavissa sääolosuhteissa maaliskuussa 1937. Ankarat olosuhteet osoittivat konkreettisesti epäilyt operaatiokyvystämme aiheellisiksi. Johtajat eivät ymmärtäneet tiestön käytön sekä huollon suunnittelun merkitystä, vaan keskittyivät liiaksi pelkkään joukkojen käytön suunnitteluun. Tämä laski joukkojen taistelukykyä dramaattisesti ja aiheutti vakavia paleltumisongelmia. Jälkipyykki esitutkintoineen kesti pitkään harjoituksen jälkeen. Harjoitus toimi hyvänä puolustuskykymme mittarina ja toi esille siinä vallitsevat puutteet. Ongelmista huolimatta harjoitus toi mahdollisimman sodanmukaista kokemusta laajalle joukolle suomalaista upseeristoa. Harjoituskokemusten analysointiin käytettiin erittäin paljon aikaa. Kokemuksilla olikin vaikutusta talvitaisteluun ja sotaharjoituksiin liittyvän ohjesäännöstön kehityksessä.

Molecular epidemiology of type 1 and 2 dengue viruses in Brazil from 1988 to 2001

Dengue is a mosquito-borne viral infection that in recent decades has become a major international public health concern. Epidemic dengue fever reemerged in Brazil in 1981. Since 1990 more than one dengue virus serotype has been circulating in this tropical country and increasing rates of dengue hemorrhagic fever and dengue shock syndrome have been detected every year. Some evidence supports the association between the introduction of a new serotype and/or genotype in a region and the appearance of dengue hemorrhagic fever. In order to study the evolutionary relationships and possible detection of the introduction of new dengue virus genotypes in Brazil in the last years, we analyzed partial nucleotide sequences of 52 Brazilian samples of both dengue type 1 and dengue type 2 isolated from 1988 to 2001 from highly endemic regions. A 240-nucleotide-long sequence from the envelope/nonstructural protein 1 gene junction was used for phylogenetic analysis. After comparing the nucleotide sequences originally obtained in this study to those previously studied by others, and analyzing the phylogenetic trees, we conclude that, after the initial introduction of the currently circulating dengue-1 and dengue-2 genotypes in Brazil, there has been no evidence of introduction of new genotypes since 1988. The increasing number of dengue hemorrhagic fever cases seen in Brazil in the last years is probably associated with secondary infections or with the introduction of new serotypes but not with the introduction of new genotypes.