The British freshwater Rhizopoda and Heliozoa / by James Cash, assisted by John Hopkinson.

3

The British freshwater Rhizopoda and Heliozoa / by James Cash, assisted by John Hopkinson.

4

The British freshwater Rhizopoda and Heliozoa / by James Cash, assisted by John Hopkinson.

2

The British freshwater Rhizopoda and Heliozoa / by James Cash, assisted by John Hopkinson.

5

Permanent pacemaker implantation after transcatheter aortic valve implantation: impact on late clinical outcomes and left ventricular function.

BACKGROUND Very few data exist on the clinical impact of permanent pacemaker implantation (PPI) after transcatheter aortic valve implantation. The objective of this study was to assess the impact of PPI after transcatheter aortic valve implantation on late outcomes in a large cohort of patients. METHODS AND RESULTS A total of 1556 consecutive patients without prior PPI undergoing transcatheter aortic valve implantation were included. Of them, 239 patients (15.4%) required a PPI within the first 30 days after transcatheter aortic valve implantation. At a mean follow-up of 22±17 months, no association was observed between the need for 30-day PPI and all-cause mortality (hazard ratio, 0.98; 95% confidence interval, 0.74-1.30; P=0.871), cardiovascular mortality (hazard ratio, 0.81; 95% confidence interval, 0.56-1.17; P=0.270), and all-cause mortality or rehospitalization for heart failure (hazard ratio, 1.00; 95% confidence interval, 0.77-1.30; P=0.980). A lower rate of unexpected (sudden or unknown) death was observed in patients with PPI (hazard ratio, 0.31; 95% confidence interval, 0.11-0.85; P=0.023). Patients with new PPI showed a poorer evolution of left ventricular ejection fraction over time (P=0.017), and new PPI was an independent predictor of left ventricular ejection fraction decrease at the 6- to 12-month follow-up (estimated coefficient, -2.26; 95% confidence interval, -4.07 to -0.44; P=0.013; R(2)=0.121). CONCLUSIONS The need for PPI was a frequent complication of transcatheter aortic valve implantation, but it was not associated with any increase in overall or cardiovascular death or rehospitalization for heart failure after a mean follow-up of ≈2 years. Indeed, 30-day PPI was a protective factor for the occurrence of unexpected (sudden or unknown) death. However, new PPI did have a negative effect on left ventricular function over time.

Sotilaiden epäviralliset ryhmänormit kolmessa jalkaväkikomppaniaa koskevassa empiirisessä tutkimuksessa (Knut Pipping, Roger Little, John Hockey)

Tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää, millaisia sotilaiden epävirallisia ryhmänormeja tutkijat ovat havainneet eräissä sotilasyksiköissä jotka ovat toimineet sodassa tai sodan olosuhteita osittain vastanneissa tilanteissa. Keskeisinä lähteinä käytetään seuraavia kolmea sotilasyksikköön kohdistunutta tutkimusta: - Knut Pipping: "Kompaniet som samhälle Iakttagelser i ett finskt frontförband 1941-1944" (1947), suomenkielinen laitos ”Komppania pienoisyhteiskuntana” (1978), englanninkielinen laitos ”Infantry Company as a Society” (2008) - Roger W. Little: “Buddy Relations and Combat Performance” (1964) ja sen perustana ollut Littlen väitöskirja “A Study of the relationship between collective solidarity and combat role performance” (1955) - John Hockey: "Squaddies Portrait of a Subculture" (1986). Tutkimusongelmat olivat seuraavat: 1) Millaisia sotilaiden epävirallisia ryhmänormeja tai virallisista normeista poikkeavia käyttäytymismuotoja esiintyi kolmessa sodan ajan tai poikkeusolojen sotilasyksikössä Knut Pippingin, Roger Littlen ja John Hockeyn komppanioita koskeneiden tutkimusten mukaan? 2) Esiintyikö ao. tutkimuksissa (sotilasyksiköissä) samansisältöisiä tai edes suunnilleen samansisältöisiä normeja tai virallisista normeista poikkeavia käyttäytymismuotoja? Tutkimusmenetelmänä on Pippingin, Littlen ja Hockeyn tutkimusten ja tutkimustulosten systemaattinen läpikäynti ja vertailu sen selvittämiseksi, millaisia epävirallisia normeja kohteena olleissa sotilasyksiköissä on havaittu. Kohteina olevat tutkimukset käytiin läpi seuraavan skeeman mukaisesti: - sotilasyksikön virallinen organisaatio ml. viralliset johtajat - sotilasyksikön henkilöstö - sotilasyksikön toimintaympäristö ja tehtävät tutkimusajankohtana - sotilasyksikön sosiaaliset ryhmät - sotilasyksikössä havaittuja epävirallisia normeja. Tutkimuksessa tuli ilmi, että tutkituissa sotilasyksiköissä esiintyi joitakin samantyyppisiä epävirallisia normeja siitä huolimatta, että sotilasyksiköt olivat eri maista ja toimivat eri vuosikymmeninä ja erilaisissa sodissa ja tilanteissa. Sotilasyksiköissä havaittiin mm., että: - miehistöön kuuluvat sotilaat katsoivat, että heille annetut vaarallisetkin tehtävät, ainakin järkeviksi katsotut, piti hoitaa ainakin jollakin minimitasolla ja kaikkien piti osallistua tähän - miehistötasolla sotilaiden piti ainakin tietynlaisissa tilanteissa olla lojaaleja toisille samanarvoisille tai ainakin lähipiirissä oleville - lähipiirin sotilaihin kohdistuva lojaalisuus saattoi ohittaa viralliseen organisaatioon kohdistuvat velvoitteet - kaikissa yksiköissä esiintyi taistelussa käyttäytymistä koskevia epävirallisia normeja; esimerkiksi "liiallista rohkeutta" ei hyväksytty - joissakin tilanteissa vaaralliseen tilanteeseen liittyvän normin noudattaminen lisäsi yksittäiseen sotilaaseen kohdistuvaa välitöntä hengenvaaraa - lähipiirissä olevien sotilaiden henkilökohtaiseen omaisuuteen tai varusesineisiin ei saanut kajota - sen sijaan suhtautuminen muuhun valtion omaisuuteen oli liberaalimpaa.