[Niin Amerikassa]

Soitinnus: lauluääni, piano.

[Pilanlaskija]

Soitinnus: lauluääni, piano.

[Tytöt ja pojat samasta kylästä]

Soitinnus: lauluääni, piano.

[Aika poika]

Soitinnus: lauluääni, piano.

[Kalle Aaltonen]

Soitinnus: lauluääni, piano.

[Laulu on iloni ja työni]

Soitinnus: lauluääni, piano.

[Tytön huivi]

Soitinnus: lauluääni, piano.

Luova talous ja alueellinen toimintaympäristö : luovien toimijoiden kokemuksia Fiskarsin ruukissa.

Luovan talouden merkitys talouden uutena resurssina on vahvistunut viime vuosina varsinkin kehittyneissä maissa. Sen tutkimisen ongelmana on kuitenkin, ettei alan kirjallisuus tunne yhteistä sääntöä siitä, mitä termi tarkoittaa ja mitkä ammattikunnat se pitää sisällään. Tässä tutkimuksessa luovuudella tarkoitetaan uutta ideaa, joka on samalla arvokasta ja hyödyllistä. Luovasta taloudesta puhuttaessa luova panos on voitu laittaa myytävään muotoon. Luovia toimijoita on luokiteltu tässä tutkimuksessa suunnittelijoihin ja muotoilijoihin, käsityöläisiin ja taiteilijoihin. Luovat toimijat ovat yleensä yksityis- tai mikroyrittäjiä ja alan toimintaa varjostaa epävarmuus. Luovat toimijat ovat heterogeeninen joukko ja yksilöt eroavat toisistaan esimeriksi suhtautumisellaan liiketoimintaan, asiakkaisiin, kasvuun ja kilpailuun. Tutkimus on tehty, koska on haluttu selvittää, millainen on hyvä luova toimintaympäristö. Tätä on pohdittu selvittämällä toimijoiden kohtaamia haasteita, jotka voivat liittyä alueellisen toimintaympäristön lisäksi myös alan kansallisen tai kansainvälisen tilaan. Tutkimuksessa on käytetty teoriana luovan talouden kirjallisuutta. Koska luovaa taloutta on vaikea mitata sellaisenaan, on rinnalle otettu luovista kaupungeista ja keskittymistä kertova kirjallisuus, jonka taustalla ovat vaikuttaneet perinteiset klusteriteoriat. Luovasta maaseudusta on kirjoitettu toistaiseksi melko vähän, vaikka luova keskittymä voi kaupungin sijaan sijaita myös syrjäisemmällä alueella, kuten myös tutkimuksen kohteessa. Tutkimus on laadullinen ja siinä on käytetty metodologiana haastattelua. Tutkimusta varten on haastateltu kymmentä luovan alan toimijaa Fiskarsin ruukissa. Kaikki haastattelut yhtä lukuun ottamatta on nauhoitettu ja litteroitu. Haastateltavien puhetta on vertailtu alan kirjallisuuden teemoihin. Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat, että luovien toimijoiden työtä varjostaa epävarmuus sekä liiketoiminnallisen ja rahallisen tuen vähyys. Luoville toimijoille viralliset ja epäviralliset verkostot ovat elinehto toiminnan kannattavuuden säilymiselle. Myös edulliset työtilat ja asumiskustannukset, inspiroiva ympäristö ja mahdollisuus erakoitumiseen ovat tärkeässä roolissa hyvää toimintaympäristöä etsiessä. Suurin osa haastatelluista toimijoista suhtautuu maltillisesti kasvuun ja vientiin. Kasvua haetaan yleensä vientiä tai digitaalisia kanavia hyödyntämällä. Useat luovat toimijat luottavat kestävän kulutuksen trendin lisääntymiseen, mutta osa on pessimistinen tulevaisuuden suhteen. Tutkimuksen perusteella on positiivista, että luovia aloja on alettu ymmärtää taloudellisena toimintana. Luovat alat vaativat jatkossa kuitenkin selkeämmät termit ja mittariston, jotta eri toimintoja voidaan mitata, vertailla ja seurata. Lisäksi luovien toimijoiden kannalta olisi hyödyllistä lisätä liiketaloudellista koulutusta ja vuoropuhelua erilaisten kumppanuuksien välillä.

Tulospalkkauksen haasteet ja mahdollisuudet pk-sektorilla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia tulospalkkauksen haasteita ja mahdollisuuksia pk-sektorissa sekä vertailla pk-sektorin tulospalkkausta suurten yritysten tulospalkkaukseen. Tutkimuksen alaongelmana ovat pk-sektorin erityispiirteet tulospalkkauksen näkökulmasta. Tutkimuksessa vertaillaan ryhmätason palkkiojärjestelmää ja yksilösuoritukseen perustuvaa järjestelmää.

Vaihtoehtoja etnisyyden ja diasporan käsitteille

Kirjallisuusarvostelu

Sienten biologia : suomenkielinen kirja sienten perusbiologiasta

Kirjallisuusarvostelu

Yritysten väliset erot liikearvon arvonalentumistestauksen raportoinnissa

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia, minkälaisia eroja suomalaisten listayhtiöiden välillä on liikearvon arvonalentumistestausta koskevassa raportoinnissa. Huomiota kiinnitettiin erityisesti arvonalentumistestissä käytettyjen menetelmien ja oletusten eroihin, sekä siihen, heijastuvatko taloudelliset tekijät arvonalentumistestauksen tilinpäätösraportointiin. Teoriaperusta muodostettiin aihepiirin kansainvälisten laskentasäännösten ja aiempien tieteellisten julkaisujen avulla. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja empiirisenä aineistona käytettiin 20:n teknologia- ja kulutuspalveluiden toimialoilla toimivan yrityksen tilinpäätöksiä. Tutkimustulosten mukaan yritykset eivät raportoi liikearvoon liittyviä asioita yhdenmukaisesti, vaan vaihtelua liittyy niin käytettyihin taustaoletuksiin kuin ylipäätään raportoinnin avoimuuteen. Arvonalentumistestauksen raportointiin liittyvän herkkyysanalyysin katsottiin kuitenkin heijastavan yritysten aiempien tilikausien tai raportointikauden taloudellista menestystä.