Calonius-Naumannska samlingen i Helsingfors universitetsbibliotek: redogörelse för samlingen även som katalog över en del av densamma

XXXII, 552 s. ; 23 cm.

Luottoluokitusinformaation vaikutus yrityksen arvoon : tapahtumatutkimus pohjoismaisella aineistolla vuosilta 2005-2013

Luottoluokitusinformaation vaikutuksia osakkeiden ja velkakirjojen hintoihin on tutkittu laajasti 1970-luvun lopulta lähtien. Aikaisempien tutkimuksien tulokset osoittavat pääsääntöisesti luottoluokituksen laskun sisältävän merkityksellistä informaatiota osakemarkkinoille, kun luottoluokituksen nostolla ei ole havaittu olevan vaikutusta osakemarkkinoilla. Kuitenkin pienemmillä osakemarkkinoilla toteutetuissa tutkimuksissa saadut tulokset ovat poikkenneet aikaisemmasta, yhdysvaltalaisesta tutkimusaineistosta. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella luottoluokittajan julkaiseman, yrityksen luottokelpoisuutta heijastavan informaation vaikutusta yrityksen osakkeen arvoon. Tutkimusaineisto koostui luottoluokitusyhtiö Moody’sin ja Standard & Poor’sin Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan arvopaperipörsseihin listatuille yhtiöille julkaisemista luottoluokituksen ja luottonäkymän muutoksista sekä yhtiöiden asettamisesta luottoluokittajien tarkkailulistalle. Tutkimusperiodin vuosien 2005−2013 aikaväliltä havaittiin 60 pörssiyhtiöllä yhteensä 540 eri luottoluokitusilmoitusta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapahtumatutkimusta. Tapahtumatutkimuksessa analysoidaan tilastollisin menetelmin, poikkeaako kohdeyhtiöiden kurssikehitys merkittävästi osakemarkkinoiden normaalista hintakehityksestä luottoluokitusinformaation julkaisupäivän ympärillä. Tutkielman empiiriset tulokset olivat pääosin johdonmukaiset sekä Yhdysvaltojen että pienemmillä osakemarkkinoilla toteutettujen tutkimuksien kanssa. Kielteinen luottoluokitusinformaatio aiheutti negatiivisen hintareaktion, mutta epänormaalit tuotot olivat tilastollisesti merkitseviä ainoastaan yhtiön luottonäkymän heikentyessä. Myönteinen luottoluokitusinformaatio aiheutti negatiivisen kurssireaktion, mutta luottoluokituksen noustessa havaittiin positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä epänormaali tuotto. Saadut tulokset luottoluokituksen noston osalta olivat ristiriitaiset Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla toteutettujen tutkimuksien kanssa.

Nervander, Johan Jakob

Johan Jakob Nervander f. 23.2.1805 i Nystad d. 15.3.1848 i Helsingfors Johan Jakob Nervander var finländsk diktare, fysiker och meteorolog, samt en nyckelfigur i Lördagssällskapet. Hans inflytande inom den finländska kultureliten var som störst på 1820-40-talen. Fast den vetenskapliga forskningen krävde största delen av Nervanders uppmärksamhet, drogs han också till diktandet. Nervanders viktigaste verk som poet är Jephtas Bok, En Minnes-Sång i Israel, som belönades med Svenska Akademiens andra pris år 1832 och trycktes åtta år senare. Nervanders lyrik var formmässigt slipad. Till innehåll och stämning varierade dikterna kraftig, från starka känslouttryck och fritt flygande fantasi till melankoli och inbundenhet. http://www.blf.fi/artikel.php?id=3567 http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3567/

Skosmos-ontologiaselaimen käytettävyystestaus: kolmas testikierros

Kansalliskirjaston ylläpitämä Finto-palvelu käyttää projektissa kehitettävää Skosmos- ohjelmaa. Skosmos on työkalu kontrolloitujen sanastojen, kuten asiasanastojen ja asiasanastotyyppisesti käytettävien ontologioiden julkaisuun. Työkalu tarjoaa selailu- ja hakukäyttöliittymän sanastoille sekä avoimet rajapinnat koneellista käyttöä varten. Käyttöliittymä on monikielinen sisältäen tällä hetkellä suomen-, ruotsin-, norjan-, saksan- ja englanninkieliset käyttöliittymäversiot. - Skosmokselle ja sen edeltäjälle ONKI Lightille on tehty Finto-projektissa jos aikaisempia käytettävyystestejä, joiden raportit ovat luettavissa Doriassa12. Tämä raportti noudattelee aikaisempien testikierrosten raporttien sisältöä.

Nouvelle carte de Scandinavie, ou, des etats du Nord dressée sur les observations les plus nouvelles des meilleurs geographes avec les armes des provinces de la Suede et des tables tres instructives.

[N. 1:4000000].

Viipuri : kartta ja opas = plankarta och vägledning = map of the town = Plan der Stadt.

1:4000.

Uppsalan käsikirjan messun piirteitä ja suhde muihin reformaatioajan messuteksteihin

Vanhan kirjasuomen tutkimusalaan kuuluvassa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Uppsalan koodeksiin B 28 sisältyvää suomenkielistä messutekstiä, joka tunnetaan myös nimellä Uppsalan käsikirjan messu. Uppsalan käsikirjan messu ei ole aiemmin ollut kielitieteellisen tai liturgiahistoriallisen tutkimuksen pääkohteena, joten tutkielman tarkoituksena on tarkastella monipuolisesti sekä sen kielellisiä piirteitä että sisällöllisiä ominaisuuksia. Tutkimuksen vertailuaineistona ovat reformaatioajan alun suomenkieliset messutekstit – Westhin koodeksin messu, Kangasalan Missalen suomenkielinen messuteksti ja Mikael Agricolan painettu Messu (1549) – sekä ruotsalaisen Messun vuosien 1541 ja 1548 laitokset. Vertailen myös muutamia Abckirian (1543) ja Rucouskirian (1544) tekstejä Uppsalan käsikirjan messun vastaaviin teksteihin. Keskeisin tavoitteeni on selvittää, minkälaista suomen kieltä Uppsalan käsikirjan messun kirjoittaja on käyttänyt, milloin käsikirjoitus on kirjoitettu ja mikä on sen suhde muihin tunnettuihin 1500-luvun puolivälin messuteksteihin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on sekä vanhaa kirjakieltä koskeva kielitieteellinen tutkimus että teologien harjoittama liturgiahistoriallinen tutkimus. Uppsalan käsikirjan messun ortografian ja kielen tutkimisen kannalta keskeisimpiä lähdeteoksia ovat vanhan kirjasuomen – pääasiassa Agricolan teosten – äänne- ja muotopiirteitä, syntaktisia rakenteita ja sanastoa käsittelevät tutkimukset ja oppikirjat. Tutkimusmenetelmäni on vanhan kirjasuomen tutkimuksessa yleisesti käytetty tekstien synoptinen vertailu eli vertailtavien tekstien tarkastelu rinnakkain. Synoptisen vertailun avulla pienetkin tekstien väliset erot, kuten ortografiaan ja sananmuotoihin liittyvät eroavaisuudet, on helppo huomata. Havaintoja tehdessäni olen hyödyntänyt sekä kielitieteellistä että liturgiahistoriallista tutkimuskirjallisuutta. Tutkimus vahvistaa hypoteesini siitä, että Uppsalan käsikirjan messu on kirjoitettu vuosien 1544 ja 1548 välillä. Ortografialtaan ja kielellisiltä piirteiltään se muistuttaa eniten Agricolan varhaisia teoksia ja sisältää runsaasti vanhalle kirjasuomelle ominaisia lounaismurteisina pidettyjä äänne- ja muotopiirteitä. Myös ruotsin kielen syntaktisten rakenteiden vaikutus näkyy selvästi Uppsalan käsikirjan messussa. Kielitieteellisten tulosten lisäksi tutkimuksesta käy ilmi, että Uppsalan käsikirjan messu perustuu pääasiassa vuoden 1541 ruotsalaiseen Messuun. Tekstivertailut todistavat myös, että kirjoittaja on halunnut noudattaa Turun hiippakunnan omia perinteitä ja on siksi hyödyntänyt Agricolan Abckirian ja Rucouskirian tekstejä.

Historia ecclesiae Sveo-Gothicae

Invokaatio: I.N.J.

De tempore (1661)

Dedikaatio: Carolus XI, Petrus Brahe, Laurentius Kaggh, Caralus [!] Gustaf Wrangel, Magnus Gabriel de la Gardie, Gvstavus Bonde.

De gratia Dei

Invokaatio: I.N.S.S.ae T.

Politica praecepta ad statum imperii Gothico-Svetici accommodata

Painovuosi dedikaation päiväyksestä: Aboâ 22. cal. Ian. 1647. [= 11.12.1646].

Fasciculus juridicus

Dedikaatio: Christina Augusta.

Collegium ethicum (1649)

Invokaatio: In nomine s. s.ctae et individuae trinitatis.

In articulum III. Augustanae confessionis, de incarnatione filii Dei

Variantti A.

Jubilaeus Antichristi Romani, ipsius exitium

Painovuosi nimekkeestä.