”Tuurilla ne laivatkin seilaa!” : työ- ja palvelusturvallisuus osana taistelualuksen meriturvallisuutta ja sen johtamista

Turvallisuus merkitsee puolustusvoimille paljon. Turvallisuuden tavoitetilana on nolla tapaturmaa, jolloin palvelusturvallisuudesta ei voida tinkiä. Turvallisuutta ja turvallisuusjohtamista ei ole tutkittu puolustusvoimien kontekstissa juuri ollenkaan. Aihe on erityisen ajankohtainen, koska työ- ja palvelusturvallisuus on nostettu yhdeksi keskeisimmäksi kehitettäväksi kokonaisuudeksi osana puolustusvoimissa tehtävää työtä sekä harjoittelua ja koulutusta. Vuonna 2015 voimaan tuleva työ- ja palvelusturvallisuusjärjestelmä edesauttaa turvallisuuden ja turvallisuusjohtamisen kehittämistä kohti avoimempaa ja aloitteellisempaa ilmoituskulttuuria. Tutkimuksen tarkoitus on hyödyntää organisaatiota ja sen johtajia käsittelemällä työ- ja palvelusturvallisuuden kokonaisuutta ja turvallisuusjohtamista osana esimiesten vastuuta taistelualuksen meriturvallisuudessa ja sen johtamisessa. Tutkimuksessa kartoitetaan työ- ja palvelusturvallisuusjärjestelmän sekä meriturvallisuuskäsitteiden kautta näkemystä siitä, mitkä asiat vaikuttavat aluksen johtamisen kautta hyvään työ- ja palvelusturvallisuuteen taistelualuksella. Aihetta tutkitaan yksilön, eli esimiehen, turvallisuusjohtamisen näkökulmasta unohtamatta organisaation vaikutusta ja ohjausta. Tutkimus on pääosin teoreettinen tarkastelu ja katsaus meriturvallisuudesta ja sen toteuttamisesta merivoimien aluksilla osana puolustusvoimien turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Tutkimuksen tavoitteena on syventää organisaation ja sen johtajien näkemystä ja ymmärrystä työ- ja palvelusturvallisuuden roolista osana puolustusvoimien meriturvallisuutta. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimuksen perustuessa tarkoin valittujen lähteiden analysoin-tiin. Tutkimuksen lähdeaineisto perustuu asiakirjoihin, tutkimuksiin ja ohjeisiin sekä ohje-sääntöihin, jolloin tutkimusote voidaan mieltää asiakirja- ja kirjallisuustutkimukseksi. Tässä tutkimuksessa turvallisuus määritellään olotilana ja toimintana seuraavasti: ”Turvalli-suus on olotila, jossa ei ole tosiasiallista uhkaa tai tiedossa olevat uhat eivät merkitse sanotta-vaa riskiä, tunnistetut riskit ovat hallinnassa hyväksyttävällä tasolla, kohteella on riittävät edellytykset mahdollisen uhkan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja olotila koetaan turvalliseksi ja pysyväksi.” ja ”Turvallisuus on toimintaa, jolla pyritään säilyttämään arvokkaana pidetyt asiat, valmistaudutaan vaaran aiheuttajien ehkäisemiseen ja torjuntaan, vapaudutaan uhkista sekä tuotetaan levollisuutta, varmuutta ja tunne tilanteen ennustettavuudesta.”. Tutkimuksen keskeisiä osia ovat työ- ja palvelusturvallisuuden osalta sen ohjeistus, vastuulli-set henkilöt, tilannetietoisuus ja riskienhallinta. Riskit ja riskienhallinta nousevat turvallisuut-ta ja turvallisuusjohtamista tutkittaessa esiin voimakkaasti. Ne kuuluvat oleellisena osana turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen. Kysymykseen Miten hallitsemme riskejä? hyvä vastaus kuuluu ”joko ottamalla tai olemalla ottamatta riskejä”. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että työ- ja palvelusturvallisuustoiminta on jo nyt osa, vaikkakin osittain piilotetusti, taistelualuksen meriturvallisuutta ja sen johtamista. Meriturvallisuus kuuluu oleellisena osana aluksen jokapäiväiseen toimintaan ja sen johtami-seen, eikä se juurikaan eroa työ- ja palvelusturvallisuusprosessista. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on organisaation johtajien tehtävä, heidän ollessaan vastuussa alaisistaan. Tur-vallisuuskulttuuria voidaan parhaiten kehittää luomalla avoin ja aloitteellinen ilmoituskult-tuuri vaara- ja vahinkotapahtumista. Meriturvallisuutta voidaan kehittää julkaisemalla aluk-sille suunnattu Meriturvallisuuskäsikirja, vastaava kuin Ilmavoimien Lentoturvallisuuskäsi-kirja tai Rajavartiolaitoksen Meriturvallisuuskäsikirjat, jossa meriturvallisuuden kokonaisuus on kuvattu ja määritelty.

Late-acting self-incompatibility in Capparis retusa (Capparaceae), a species of Chaco woodland in NE Argentina

The reproductive biology of Capparis retusa was studied by means of controlled pollination experiments and fluorescence microscopy observations of post-pollination events. Self-pollinated flowers mostly failed to form fruits despite the fact that self-pollen tubes grew to the ovary and penetrated ovules within 24 h. Since embryo development to globular stage was observed in some self-fertilized ovules it was concluded that control of self-fertilization in this species occurs by some kind of post-zygotic mechanism.

Carte générale du globe terrestre dressée sur les mémoires les plus approuvés et les observations les plus exactes

Julkaisussa: Nouvel atlas du globe terrestre representé en une carte générale et XII cartes particulières avec une courte description

Mappe-Monde, ou, Carte générale du globe terrestre representée en deux plan-hémispheres reveiie et changée en plusieurs endroits suivant les rélations les plus récentes

Julkaisussa: Cartes générales de la géographie ancienne et nouvelle, ou les empires, monarchies, royaumes, estats, républiques, et peuples. Vol I

Carte générale de l'univers d'une sphère ovale avec le tour du monde du lieut. Cook & toutes les découverts nouvelles

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Carte générale de toutes les costes du monde et les pays nouvellement découvert

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Carte générale de l'Europe divisée en ses différens états

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Skåne och Bleking : Malmöhus, Christianstads och Blekinge län : Lunds stift på grund af topografiska och ekonomiska karteverken och offentliga handlingar

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Geologisk öfversigts-karta öfver Skåne

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Plan du mouillage d'Onondar-Fiord (Islande) : dépôt général de la Marine

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Nouvelle carte générale et détaillée de l'Europe offrant le tableau actuel, géographique, politique et commercial de tous ses états, leurs limites respectives, les fleuves, les rivières, les grandes chaînes des montaignes et les principales routes, les divisions et subdivisions de cette partie du monde, depuis le traité de Tilsit : dressées d'après les cartes particulières françaises et étrangères les plus détaillées, les plus nouvelles, les éstimées, avec des changements, des restificatios, et les positions assujéties aux observations astronomiques les plus récentes, déterminées par les académiciens et autres savants

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Influence of He-Ne laser therapy on the dynamics of wound healing in mice treated with anti-inflammatory drugs

We determined the effects of helium-neon (He-Ne) laser irradiation on wound healing dynamics in mice treated with steroidal and non-steroidal anti-inflammatory agents. Male albino mice, 28-32 g, were randomized into 6 groups of 6 animals each: control (C), He-Ne laser (L), dexamethasone (D), D + L, celecoxib (X), and X + L. D and X were injected im at doses of 5 and 22 mg/kg, respectively, 24 h before the experiment. A 1-cm long surgical wound was made with a scalpel on the abdomens of the mice. Animals from groups L, D + L and X + L were exposed to 4 J (cm²)-1 day-1 of He-Ne laser for 12 s and were sacrificed on days 1, 2, or 3 after the procedure, when skin samples were taken for histological examination. A significant increase of collagen synthesis was observed in group L compared with C (168 ± 20 vs 63 ± 8 mm²). The basal cellularity values on day 1 were: C = 763 ± 47, L = 1116 ± 85, D = 376 ± 24, D + L = 698 ± 31, X = 453 ± 29, X + L = 639 ± 32 U/mm². These data show that application of L increases while D and X decrease the inflammatory cellularity compared with C. They also show that L restores the diminished cellularity induced by the anti-inflammatory drugs. We suggest that He-Ne laser promotes collagen formation and restores the baseline cellularity after pharmacological inhibition, indicating new perspectives for laser therapy aiming to increase the healing process when anti-inflammatory drugs are used.

De controversia: an resurrectio Christi pertineat ad opus redemptionis nostrae? nec ne?

Invokaatio: I.N.D.I.R.