Establishing international networks: The internationalisation of Calleija Jewellers and their partnership with the exclusive Aston Martin

Calleija, a small to medium sized (SME) Australian and internationally recognised fine jeweller has secured a significant strategic global partnership with one of the world’s best-known luxury automobile brands, Aston Martin. Forging this international relationship to produce an elegant fine jewellery collection has given rise to a new network between the Australian jewellery industry and the European automobile industry. Calleija’s exclusive association with Aston Martin consolidates a shared passion for the finest quality and craftsmanship which was inspired by Aston Martin’s Supercar, the One-77. This inspiration lead to John Calleija being chosen by Aston Martin to design this latest high-luxury offering in which each design is limited to only 77 pieces utilising 30 unique designs (Calleija, 2012). The story behind Calleija’s internationalisation to the United Kingdom (UK) and their subsequent business-to-business strategic partnership with Aston Martin is no doubt a good sign for the Australian jewellery industry.

Holistic Spirituality in the Thinking of Ellen White

Spiritualiteetti viittaa syvälliseen, inhimilliseen ulottuvuuteen ja ominaisuuteen, jonka tarkka määritteleminen on haasteellista, ellei mahdotonta. Sitä vastaa yhtäältä uskonnollisuuden kautta toteutuva, elämän tarkoitukseen ja syvemmän olemuksen etsintään liittyvä hengellisyys, mutta toisaalta myös kaikkea muuta hengen viljelyä ja mielekkään olemisen tavoittelua tarkoittava henkisyys. John Swintonin mukaan hengen ulottuvuus on se inhimilliseen olemukseen kuuluva, dynaaminen elinvoima, joka virkistää ja elävöittää ihmistä ja motivoi häntä etsimään Jumalaa, arvoja, merkitystä, tarkoitusta ja toivoa. Tämä tutkimus nostaa tarkastelun kohteeksi kokonaisvaltaisen hengellisyyden, jolloin huomio kiinnitetään niihin sidoksiin, joiden kautta hengen ulottuvuus liittyy muihin inhimillisen elämän olennaisiin toimintoihin ja näkökulmiin. Tällaisia ovat 1) ajattelu 2) teot ja käytännön toiminta 3) suhteet ja vuorovaikutusverkostot 4) tunteet ja kanssakäymistä ohjaavat asenteet 5) olemassaolon ja olemisen ulottuvuudet. Kokemusten merkitys, arvo ja mielekkyys hahmottuvat juuri hengen alueella, toisin sanoen sisäisesti, hengellisenä ja henkisenä asiana. Tutkimusmateriaalina tässä tutkimuksessa on amerikkalaisen vuosina 1827 1915 eläneen Ellen Whiten kuusi myöhäiskauden teosta vuosilta 1892 1905 ja tutkimusmenetelmänä on käytetty systemaattista analyysiä. Olennaista Whiten tavassa käsitellä uskonnon harjoitukseen liittyviä aiheita on hänen käytännöllinen ja elämän arkeen kiinteästi niveltyvä otteensa. Tutkimus paljastaa, että Martti Lutherin käsitykset ovat merkittävästi vaikuttaneet Whiten ajatteluun. Lähteistä paljastuu samankaltaisuutta hänen näkemystensä ja uusimman suomalaisen Luther-tutkimuksen Martti Lutherin tuotannosta esiin nostaman ajattelutavan välillä. Vaikka teologisen oppineisuuden kannalta White ja Luther ovat eri tasoilla, kummankin käsitys ihmisen ja Jumalan välisen suhteen perusolemuksesta on samankaltainen: Lähtökohtana sille on Jumalan rakkaus ja hänen armostaan lähtenyt toiminta. Toiseksi, ihmisen ja Kristuksen välinen, olemuksellinen yhteys, unio , on perustana sille, että Jumala hyväksyy ihmisen ja huolehtii hänestä nyt ja ikuisesti. Kolmanneksi, tämä ihmisen ja Kristuksen liittoutuminen ja yhdistyminen ilmenee yhteistoimintana ja kumppanuutena yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi maailmassa. White korostaa ihmisen ja Kristuksen välisen hengellisen suhteen vuorovaikutteista ja toiminnallista luonnetta, joka tulee ilmi epäitsekkyytenä, toisten ihmisten ja heidän tarpeittensa huomioimisena sekä myötätuntona ja kykynä asettua toisen asemaan. Terveellistä elämäntapaa ja kasvatusta koskevat ajatuksensa White liittää siihen laaja-alaiseen näkemykseen hengellisyydestä, jonka tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Hän ei näe spiritualiteettia elämän arjesta irrallisena tai erillisenä saarekkeena, vaan ihmistä kaikessa ohjaavana, voimaannuttavana ja mielekkyyttä tuottavana, ensisijaisena ulottuvuutena. Tutkimuksen kuluessa myös Whiten usein käyttämät Jumalalle antautumisen ja luonteen käsitteet nousevat tarkastelun kohteiksi. Hänen mukaansa ihminen ei tahdonponnistuksillaan yksin pysty tavoittamaan Jumalaa vaan hänen on lakattava Jumalan rakastavan kutsun edessä itse tahtomasta ja suostuttava liittymään Jumalan tahtoon ja tarkoitukseen. Tämä liittyy siihen sisäiseen muutokseen, jota White kuvaa luonteen käsitteen avulla. Jumalan armon vaikuttama tahdon uudelleen suuntaaminen muuttaa ihmisen olemusta, arvoja, asennoitumisen tapaa ja myötätuntoisen vuorovaikutuksen kykyä niin ettei ihminen ole enää aivan sama kuin ennen. Kysymys on toisaalta yhtäkkisestä ja kertakaikkisesta olemuksellisesta muuttumisesta, mutta samalla myös hiljaisesta, elämänmittaisesta kasvusta ja kypsymisestä. Juuri luonteen käsitteen avulla White kuvaa hengellisyyttä ja siihen kuuluvaa sisästä matkaa. Tässä tutkimuksessa spiritualiteettia lähestytään yleisinhimillisenä piirteenä ja ominaisuutena, jolloin huomio ei ole ensisijaisesti yksittäisissä opillisissa käsityksissä tai uskonnollisuuden harjoittamisen muodoissa. Tarkoituksena on luoda kokoava rakenne, jonka puitteissa holistinen spiritualiteetti voidaan selkeämmin hahmottaa ja yksilöidymmin ymmärtää.

Stanford University’s John Otterbein Snyder: Student, Collaborator, and Colleague of David Starr Jordan and Charles Henry Gilbert

John Otterbein Snyder (1867–1943) was an early student of David Starr Jordan at Stanford University and subsequently rose to become an assistant professor there. During his 34 years with the university he taught a wide variety of courses in various branches of zoology and advised numerous students. He eventually mentored 8 M.A. and 4 Ph.D. students to completion at Stanford. He also assisted in the collection of tens of thousands of fish specimens from the western Pacific, central Pacific, and the West Coast of North America, part of the time while stationed as “Naturalist” aboard the U.S. Fish Commission’s Steamer Albatross (1902–06). Although his early publications dealt mainly with fish groups and descriptions (often as a junior author with Jordan), after 1910 he became more autonomous and eventually rose to become one of the Pacific salmon, Oncorhynchus spp., experts on the West Coast. Throughout his career, he was especially esteemed by colleagues as “a stimulating teacher,” “an excellent biologist,” and “a fine man.

History of the Catholic missions among the Indian tribes of the United States, 1529-1854 / by John Gilmary Shea.

http://www.archive.org/details/historyofcatholi00sheaiala

Stereotactic radiosurgery for arteriovenous malformations, Part 1:management of Spetzler-Martin Grade I and II arteriovenous malformations

The aim of this paper was to define the outcomes and risks of stereotactic radiosurgery (SRS) for Spetzler-Martin Grade I and II arteriovenous malformations (AVMs).

Bowslaugh Family fonds, 1860-1861, 1868, 1876-1877, 1880-1882, 1886-1890, 1892-1893, 1895, 1898-1899, n.d.

Edward W. Bowslaugh (1843-1923) was the son of Jacob and Anna (Beamer) Bowslaugh. Edward Bowslaugh married Mary Southward, and the couple had six children, Edgar Morley, Edward Freeman, twins Alfred Malcolm and Alice Mary, Annie Olivia, John Jacob and Mabel Florence. Edward W. Bowslaugh was a farmer, contractor and owner of the Grimsby Planing Mills in Grimsby, Ont. and Bowslaugh’s Planing Mill in Kingsville, Ont. The mills manufactured door and sash trim and other wood related products. Some customers contracted the firm to provide wood products for cottages being built at Grimsby Park, the Methodist camp ground. Some time before 1885 Edward Bowslaugh and his family moved to Kingsville, Ont. to open up a new planing mill and door and sash manufactory. He later sold the Grimsby Planing Mills to Daniel Marsh. The diaries and account books include many names of workers as well as friends and family members residing in the Grimsby and Kingsville areas. James M. Bowslaugh (1841-1882) was the son of Jacob and Anna (Beamer) Bowslaugh. James married first Anna Catharine Merritt and after her death in 1875 he married Mary Gee in 1877. James and Anna had three children, Eliza, James Herbert, George Hiram, all died very young. James and Mary Gee had one son, Charles Leopold Kenneth Frederich Bowslaugh, b. 1881. James Bowslaugh was a farmer and lumberman, much like his younger brother Edward. James’ early diaries often note the activities of himself and his brother Edward. Both Edward and James were heavily involved in the Methodist church, teaching or leading Sunday school and attending prayer meetings. Alfred M. Bowslaugh b. 1873 was the son of Edward W. Bowslaugh and his wife Mary Southward. The school notebook is from his days as a student in Kingsville, Ont.

Irish John Willson United Empire Loyalist Family Fonds

John Willson first came to Upper Canada along with his friend Nathaniel Pettit in the late 1700s. They both moved with their families from New Jersey where they had both been imprisioned for not siding with the rebels and maintaining Loyalist allegiences. Pettit arrived with his four daughters, leaving his son behind. Willson came with his wife and nine children. Willson received 1200 acres of land as well as 200 per child. He settled at the corner of Dorchester road and Thorold Stone Road, where he and his family did very well for themselves. Willson as well as his son Thomas ran ox-teams on the portage. His son John became the proprietor of the Exchange hotel at Niagara, and Charles operated at the Pavilion hotel at Falls View. Shortly after his arrival in Upper Canada John Willson changed his name to “Irish” John Willson, as there were 5 other “John Willsons” which appeared on the Loyalists lists. Irish John drowned in the Niagara River in 1798, and his family continued to thrive in Niagara after his death. His second son Thomas Willson, married Abigail Pettit, daughter of his Father’s friend Nathaniel. Thomas was awarded 250 acres of land as a Loyalist and 200 for Abigail, as she was the daughter of a loyalist. He became a blacksmith and also operated ox-teams along the portage. He was Assessor for Stamford Township for 1800, 1807, 1820 and 1829. During the years 1808, 1822, 1825, 1826 and 1831 he was a tax collector and overseer of Statute of Labour. Thomas and Abigail Willson had nine children together. Francis Bond Head Willson of Beaverdams (mentioned throughout the collection) was a great grandson of Thomas and Abigail. Thomas and his wife are both buried beside the Lundy’s Lane United Church. *for more information on the remaining Willson family please refer to box #1, folders 1-3. * Genealogical information from a paper prepared by Pearl Wilson and given before the Lundy’s Lane Historical Society, May 1945, by Hazel Culp Ferris. Box 1 Folder 1.

Welland Canal Survey of Lands William Hamilton Merritt Esquire 1826

Survey map and description of William Hamilton Merritt's land created by The Welland Canal Company. Included is a written description of the land along with a drawing of the land. The drawing also includes John Hainer's Land. Noteable features include; saw mill, salt works, line between Hainer's and Merritt's land,line between John Clendennan's and Merritt's land, road, bridge, tow path, 12 mile creek and canal. Surveyor notes are seen in pencil on the map. The survey was signed and submitted on August 23rd, 1826. The land is 17 acres, 3 roads and 20 perches.

Martin Walsh fonds

Martin “Bud” Walsh served in the Canadian Merchant Navy during the Second World War as a fireman stoking boilers. He continued to serve in the Navy after the war, until December 1948. In 1949, he joined the Crowland Police Department as a constable. He subsequently worked as a constable with the Welland Police Department and was promoted several times, eventually to deputy chief in 1969. In 1971, he became superintendent of the St. Catharines detachment of the regional force. He has been the recipient of several prestigious awards honouring his contributions to his country, including the Queen Elizabeth II Silver Jubilee Medal (1977) and the Queen Elizabeth II Diamond Jubilee Medal (2012).

John Miller letter, December 1, 1812.

John Miller (1774-1862) was a physician and politician who served in the United States Congress as a representative from New York from 1825-1827. He began his medical practice in Washington County, N.Y. in 1798. In 1801 he moved to Fabius, Onondaga County, N.Y. (now Truxton, Cortland County). He served as postmaster at Truxton from 1805-1825, a justice of the peace from 1812-1821 and in the State Assembly in 1817, 1820 and 1845. Archibald McIntire [McIntyre] (1772-1858) was a businessman and politician. He immigrated to the United States with his family and settled in New York City around 1773. He was a member of the New York State Assembly from 1798-1821 (intermittently), in the New York State Senate form 1822-1826 and was New York State Comptroller from 1806-1821.

Report on the Niagara Railway Suspension Bridge (1892)

Final Report of John A. Roebling, Civil Engineer, to the Presidents and Directors of the Niagara Falls International Bridge Companies.

Annual Meeting September 1, 1892 and By-Law No.13

The meeting includes a written report of the Statement of Affairs (May 24, 1892), Profit and Loss. There is also another by-law included in the meeting notes, no.13, which focuses on an amount of $27,000 owed to creditor George Barnes.

Luther on love and law : a historical investigation of Martin Luther's application of scriptural authority to Church and State

Cette thèse s’ouvre avec des commentaires du siècle dernier sur les opinions de Luther à propos de l’autorité du gouvernement et de l’Église, ainsi que sur la nature humaine et la fonction de la loi. Je présente ensuite où ces critiques situent Luther par rapport à la tradition scholastique et par rapport à la tradition romaine au sein de l’Église. Puis, j’explore les œuvres de Luther pour mettre en lumière ses arguments concernant l’Église, la source de son autorité, ainsi que la relation de celle-ci avec les gouvernements, autrement dit les autorités temporelles. De là, je m’intéresse à la comparaison que le réformateur fait entre la place de l’Église dans la société et celle de l’autorité temporelle. Enfin, j’analyse les écrits de Luther à propos de deux évènements concernant la construction du Royaume de Dieu et plus précisément, dans quelle mesure l’Église dépend, ou non, des autorités temporelles pour construire ce Royaume. Nous allons trouver une réponse surprenante à la question de comment l’église est indépendante de l’autorité temporelle dans l’ouvrage spécifique au royaume de Dieu. Le but de ma thèse est de répondre à certains critiques qui reprochent à Luther de s’appuyer sur l’autorité temporelle pour établir l’Église, et par conséquent de donner au temporel le contrôle sur le spirituel. Nous découvrirons que Luther tire son autorité des Écritures. Nous découvrirons aussi les conséquences que cette autorité a sur sa philosophie politique, c'est-à-dire l’importance de la soumission aux autorités gouvernantes en même temps que la libération des individus de la tyrannie d’une fausse doctrine.