BTJ ja uusi ISBD – yleiset kirjastot

Maini Saloheimon esitys Kuvailun tiedotuspäivillä Helsingissä 20.3.2013.

Alitajunta ei ole kaikille sama : neosurrealismi, anarkia ja uusi taide - John Richardsonin kirja An Eye for Music avaa näkökulmia digitaalisen ajan surrealismille

Kirjallisuusarvostelu

Konsolien musiikkipelit - uusi tapa musisoida?

Teema: Rytmimaisteri-koulutuksen seminaari.

Mikä uusi media?

Teksti perustuu Turun yliopistossa 2.11.2011 pidettyyn professoriluentoon.

Euroopan ulkosuhdehallinto : kaikki yhden vai yksi kaikkien puolesta

Tutkielmassa keskitytään selvittämään kattavasti Euroopan unionin ulkopolitiikan nykyinen tilanne, sen taustat ja lähitulevaisuuden kehitys. EU on erittäin keskeinen toimija paitsi Euroopan valtioille myös globaalina toimijana. Lissabonin sopimuksen myötä unionin toiminta muuttui merkittävästi. Uudet huippuvirat, korkea edustaja ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, sekä uusi virasto, Ulkosuhdehallinto, ovat keino nostaa Eurooppa maailman suurvaltojen rinnalle, yhdeksi merkittäväksi globaaliksi tekijäksi. Kyseessä on laadullinen, induktiivinen tekstianalyysi. Tutkimustehtävänä on selvittää miten Euroopan unionin ulkosuhteita ja -politiikkaa johdetaan lähitulevaisuudessa reflektoimalla viimeisen kahden vuoden tapahtumia ja ulkosuhdehallinnon toimintaa kyseisissä tapauksissa. Tutkimuksessa käytetään apukysymyksiä tarkentamaan vastausta ja tarjoamaan kattavan esittelyn aihealueesta. Käytännössä tutkimus esittelee aihealueen aina taustoista tulevan kehityksen arvioimiseksi. Tutkimus etenee perehdyttävästä ja esittelevästä selittävän kautta ennustavaan tapaan ja antaa lukijalle kattavan käsityksen aiheesta. Kyseistä aihetta ei ole tutkittu aiemmin, joten perehdytys on kattava. Tutkimuksessa on analysoitu eurooppalaisten ajatushautomoiden laatimia raportteja. Raporteista on nostettu usein toistuvat ja painoarvoltaan merkittävät tapaukset tarkempaan käsittelyyn. Raakahavaintojen ryhmittelyn jälkeen niistä on etsitty yhteisiä tekijöitä ja laadittu arvio viraston toiminnan onnistumisesta painottamalla esiintymistiheyttä ja vaikuttavuutta. Toiminnan kehittämistä varten laadittiin lista kehityskohteista ja tehostettavista vahvuuksista joihin reagoimalla unioni saavuttaisi tavoitteensa. Tutkimuksessa havaittiin, että ajatushautomot ovat suhteellisen yksimielisiä onnistumisen ja epäonnistumisten syistä. Niistä johtamalla voidaan laatia lista kehityskohteista ja edelleen arvioida unionin onnistumista lähitulevaisuudessa. Jäsenmaiden tuki, vahva johtajuus ja riittävät resurssit takaavat onnistumisen, kun taas jäsenmaiden hajanaisuus, toisaalle kiinnittynyt huomio ja epäselvä tavoite haittaavat onnistumista eniten. Euroopan unionin johtamista päätettiin muuttaa Georgian sodan jälkeen ja tavoitteet asetettiin korkealle. Arabikevään ja taloudellisten vaikeuksien takia uusi virasto ei ole saanut tarvitsemaansa huomiota ja resursseja eikä tavoitteita ole saavutettu. Kesän aikana suoritettava arviointikokous on erinomainen mahdollisuus parantaa havaittuja epäkohtia ja saada jäsenmaat sitoutettua.

Torjuntakeskuksen johtaminen organisatorisesti ja käytännössä

Organisaatiokulttuuri kokonaisuudessaan on yksi tärkeimpiä tekijöitä erilaisten organisaatioiden toiminnassa. Organisaatiokulttuuriin liittyvät tutkimukset antavat meille perusteita ymmärtää eri organisaatioiden toimintaa ja niiden tehokkuutta tai tehottomuutta. Jokainen organisaatio luo itselleen organisaatiokulttuurin. Se ei muodostu yhtäkkiä, vaan on toimintaympäristönsä ja sen historian summa. Toimintaympäristössä vaikuttavimmiksi tekijöiksi on aikaisemmissa tutkimuksissa nostettu organisaation tehtävä, koko ja historiallinen tausta. Muita tärkeitä asioita ovat henkilöstö, heidän ammattitaitonsa ja muut käytössä olevat resurssit. Jokaisessa organisaatiossa on virallinen ja epävirallinen organisaatio. Virallinen organisaatio on välttämättömyys, joka luo perustan organisaation toiminnalle. Virallisen organisaation rinnalle muodostuu usein epävirallisia organisaatioita. Virallinen ja epävirallinen organisaatio eivät välttämättä sodi toisiaan vastaan, mutta tällainenkin vaara on olemassa. Ymmärtämällä epävirallisten organisaatioiden toimintaan virallisten organisaatioiden näkökulmasta, annamme itsellemme entistä enemmän työkaluja parantaa ja tehostaa eri organisaatioiden toimintaa. Päätutkimusongelmana on selvittää 5. Pääjohtokeskuksen torjuntakeskuksen johtaminen organisatorisesti ja käytännössä. Toimivatko organisatorisina johtajina samat henkilöt kuin käytännön arjessa? Aineistonkeruumenetelmä on laadullinen tutkimus ja analyysimenetelmänä on sisällön analyysi. Tutkimuksen tekijän itse tuottama materiaali on olemukseltaan laadullista, mutta siitä johdetaan myös määrällisiä johtopäätöksiä tuloksien selkeyttämiseksi. Tarkoituksena on selvittää eroaako asiakirjojen osoittamat johtosuhteet käytännön toiminnasta ja tukevatko aikaisemmat tutkimukset ja teoria torjuntakeskuksen toimintaa kokonaisuudessaan. Tutkimuksessa todetaan, että torjuntakeskuksen organisatorisina johtajina toimivat odotetusti torjuntakeskuksen päälliköt sekä jaosjohtajat. Organisatorisia tehtäviä torjuntakeskuksen henkilöstölle antoivat myös pääjohtokeskuksen päällikkö sekä muut ilmavoimien joukkoosastot. Käytännön johtajana eli päivittäisen taistelunjohtopalveluksen johtajana toimi ohjeistuksen mukaisesti Fighter Allocatorin tehtävässä toimiva henkilö. Tutkittavat yksikön nykyisiin toimintamenetelmiin vaikuttivat vahvimmin organisaation tehtävät. Muina vahvoina vaikuttajina koettiin organisaation tradition ja ohjesäännöt. Torjuntakeskuksessa todettiin olevan myös epävirallisia organisaatioita ja toimintamenetelmiä. Suurimpia näiden syntyyn johtaneita tekijöitä olivat ammattitaito, virkaikä ja ohjeistamattomat osa-alueet. Kokonaisuudessaan tutkimus osoitti torjuntakeskuksessa ja ilmavoimissa vallitsevan toimintakulttuurin, jossa käytäntö muokkaa toimintatavat, jotka pyrkivät välttämään byrokratiaa.

KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta

Markku Laitisen esitys Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden Asiantuntijaseminaarissa 26.11.2013 Helsingissä.