Vårmorgon

Soitinnus: lauluääni, piano.

ZigBee-verkot

Tässä opinnäytetyössä perehdytään ZigBee-verkkoprotokollaan, joka on lyhyen kantaman langaton tekniikka, jossa on pyritty pieneen virrankulutukseen ja halpoihin valmistuskustannuksiin. Työssä tehdään ZigBee-tekniikasta lyhyt suomenkielinen yhteenveto, jossa esitellään ZigBee-verkon perustoiminnot ja käytetyt termit. Tarkoituksena on, että työssä esitetyt asiat pystyy omaksumaan ilman aikaisempaa perehtymistä tietoliikennetekniikkaan ja langattomiin verkkoihin.

ZigBee-verkot ja evaluointilaitteen suunnittelu

In this thesis a closer look at ZigBee wireless network protocol was made and a ZigBee evaluation device was designed and built for testing it. ZigBee is a digital wireless network technology published in 2004, which was developed for wireless control and automation systems. It is based on the IEEE 802.15.4-2003 standard, and its aim was to create a reliable wireless networking protocol with secure data transmissions, low power consumption and low manufacturing costs. The low power consumption requirement has also led to a slow data rate and a short range, but in a ZigBee network individual network devices can route messages to each other, so short range is not a problem. In automation and control systems a fast data rate is not usually an important requirement either. ZigBee network can form automatically and one ZigBee network can theoretically include thousands of devices, all of which can communicate with each other. ZigBee network is also self-healing, so an individual device dropping out of the network, like breaking down, does not affect functionality of the network. Evaluation device was designed and implemented in four different versions, which were tested with six different antenna designs. All antennas were tested at a range of 100 meters in an open terrain using two different frequencies and transmission powers. Also a range test was performed for selected antennas using transmission power of 4,5 dBm, which was maximum power of the ZigBee chip used in the evaluation device. Range test resulted in a measured range of several hundred meters, which can be considered as a good result for a short-range technology.

L'Univers

1869/07/11 (Numéro 802).

Influência da lubrificação do espéculo vaginal na interpretação da colpocitologia oncótica

OBJETIVO: avaliar a interferência de dois lubrificantes vaginais (vaselina e silicone) na interpretação da colpocitologia oncótica. MÉTODO: realizou-se estudo transversal, prospectivo, com 100 pacientes, entre agosto e outubro de 2003. As pacientes foram divididas em dois grupos de 50, de acordo com o tipo de lubrificante utilizado. Foram colhidas duas lâminas de cada paciente: a primeira após introdução de espéculo sem lubrificante e, em seguida, após troca por espéculo lubrificado com vaselina (Grupo V) ou silicone (Grupo S). As lâminas foram analisadas e comparadas por dois citotécnicos e classificadas em laudo próprio da instituição. Testou-se a igualdade de variáveis da idade nos dois grupos, utilizando-se o teste de Levene, e posteriormente realizou-se o teste t com variâncias iguais. RESULTADOS: comparando entre si os 100 pares de lâminas, oito laudos foram discordantes. As causas de discordância não foram relacionadas diretamente ao lubrificante e não comprometeram o diagnóstico e classificação colpocitológica. Não houve diferença significante quanto ao número de laudos discordantes, seis no Grupo V e dois no Grupo S (p=0,269), entre as lâminas colhidas sem e com lubrificante. Não houve lâminas insatisfatórias na amostra. O número de lâminas classificadas como satisfatórias e satisfatórias mas limitadas foi semelhante quando colhidas com e sem lubrificante: no Grupo S: 46 satisfatórias e quatro limitadas (p=0,001 e kappa=0,802) e no Grupo V: 48 satisfatórias e duas limitadas (p=0,001 e kappa=0,953). Nenhum artefato foi encontrado em todas as 100 lâminas colhidas com espéculo lubrificado. CONCLUSÃO: os resultados obtidos demonstram que o uso do espéculo lubrificado com vaselina ou silicone não interfere nos resultados da colpocitologia oncótica.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen seutu- ja yhdystieverkon merkitsevyysluokitus : Poikkileikkaus vuoden 2012 tilanteesta

Työssä tarkastellaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen kaikkien seutu- ja yhdysteiden merkittävyyttä tieosittain. Seutu- ja yhdystieverkon tiejaksot, joiden KVL on alle 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, kuuluvat tässä työssä vähäliikenteiseen tieverkkoon. Tiet, joiden KVL on vähintään 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, kuuluvat keskivilkkaaseen tieverkkoon. Tarkasteltavan tieverkon kokonaispituudeksi muotoutui näin ollen 3 430 kilometriä. Merkitsevyysluokitus jakaantuu kolmeen pääluokkaan ja niihin sisältyviin yksittäisiin merkitsevyystekijöihin. Pääluokka 1 sisältää säännöllisen henkilöliikenteen, pääluokka 2 säännöllisen tavaraliikenteen ja pääluokka 3 muita tekijöitä. Koska vähäliikenteinen ja keskivilkas tieverkko eroavat merkityksellisesti ja liikenteellisesti toisistaan, laadittiin niille kunkin pääluokan osalta omat erilliset merkitsevyystekijänsä. Pääpiirteissään luokitus on molemmilla samansuuntainen, mutta eroja syntyy merkitsevyystekijöiden erilaisista painotuksista ja pääluokkien alla tarkasteltavista merkitsevyystekijöistä. Työn aikana käydyssä vuoropuhelussa keskusteltiin monien merkitsevyystekijöiden lisäämisestä osaksi merkitsevyysluokitusta. Osa vuoropuhelun aikaisista tekijöistä lisättiin osaksi merkitsevyysluokitusta, osa jätettiin perustellusti pois. Päätettyjen merkitsevyysluokkien, niiden pisteiden ja painoarvojen perusteella kullekin tieosuudelle laskettiin merkitsevyyspisteiden summa. Merkitsevyyspisteiden perusteella tieosat jaettiin neljään eri luokkaan, joista luokka 1 on merkittävin ja luokka 4 vähiten merkittävä. Merkitsevyysluokitukset toimivat apuna niin sanotun alemman tieverkon hankkeiden priorisoinnissa ja tienpidon ohjelmoinnissa. Työssä laaditun tietokannan avulla voidaan tehdä lisäanalyysejä esimerkiksi silloin, kun halutaan asettaa tiet parantamisen osalta kiireellisyysjärjestykseen. Merkitsevyysluokituksia voidaan hyödyntää esimerkiksi hoito- ja soratieluokituksissa, päällystettyjen teiden ylläpitoluokituksessa, rakenteen parantamishankkeiden priorisoinnissa, täsmähoitokohteita määritettäessä ja tien hallinnollisen luokituksen muutoksissa. Merkitsevyysluokitukset toimivat myös apuvälineenä sidosryhmien, kuten esimerkiksi maakuntaliittojen ja kuntien, kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Tietokantaan on rakennettu myös herkkyystarkasteluosio. Muuttamalla minkä tahansa merkitsevyystekijän pistearvoa tai pääluokkien painotusta, muuttaa tietokanta jokaisen tieosan sijoitusta automaattisesti. Uusi sija samoin kuin sijamuutos näkyvät alkuperäisen sijoituksen vieressä, jolloin jokaisen tietokantaa käyttävän on helppo ja havainnollista tehdä haluamiaan herkkyystarkasteluja. Herkkyystarkastelun avulla voi myös reaaliajassa nähdä pisteytyksessä tapahtuvan muutoksen vaikutuksen luokituksen jakaumaan. Työkalu laskee automaattisesti luokituksen ja näyttää merkitsevyysluokkien kilometri- ja tieosajakauman.

Bone mineral density of Brazilian girls with juvenile dermatomyositis

We measured bone mineral density (BMD) in girls with juvenile dermatomyositis (JDM) considering multiple factors in order to determine if it could be used as a predictor of reduction in bone mass. A cross-sectional study of lumbar spine BMD (L2-L4) was conducted on 10 girls aged 7-16 years with JDM. A group of 20 age-matched healthy girls was used as control. Lumbar spine BMD was measured by dual-energy X-ray absorptiometry. Weight, height and pubertal Tanner stage were determined in all patients and controls. Duration of disease and mean daily and cumulative steroid doses were calculated for all patients on the basis of their medical charts. JDM activity was determined on the basis of the presence of muscle weakness, cutaneous vasculitis and/or elevation of serum concentration of one or more skeletal muscle enzymes. Seven patients demonstrated osteopenia or osteoporosis. Lumbar BMD was significantly lower in the JDM patients than the age-matched healthy control girls (0.712 vs 0.878, respectively; Student t-test, P = 0.041). No significant correlation between BMD and age, height, Tanner stage, disease duration, corticosteroid use, or disease activity was observed in JDM girls, but a correlation was observed between BMD and weight (Pearson's correlation coefficient, r = 0.802). Patients with JDM may be at risk for a significant reduction in BMD that might contribute to further skeletal fragility. Our results suggest that reduced bone mass in JDM may be related to other intrinsic mechanisms in addition to steroid treatment and some aspects of the disease itself may contribute to this condition.

Tillitsramar - ett perspektiv på riter och tillit : en religionsfilosofisk undersökning

Riter berör. Riter stör. Riter syns, hörs och har lukt. De är påtagliga fenomen i samtiden. Riter kan vara allt från skolavslutningar till rituell könsstympning (FGM) eller ett kärlekslås på en bro någonstans i världen. De exempel på riter som avhandlingen lyfter fram och belyser ur ett religionsfilosofiskt perspektiv är olika sorts ritualiserande; riter ur svenskkyrklig tradition, könsstympning, offentliga sorgeriter vid terrordåd eller katastrofer, kärlekslåsritualer, muslimska riter m.fl. Frågor som: Vilket synsätt på riter kunde vara möjligt att omfatta ur ett betraktarperspektiv för att kunna kritisera riter på de ritualiserandes villkor?, Hur skulle de ritualiserandes perspektiv på riter och ett betraktarperspektiv på riter kunna hållas samman vid kritik av riter?, Hur kunde en begriplig självreflektion förstås vid känslomässiga reaktioner på andras sätt att utöva riter? behandlas i avhandlingen. Genom att diskutera det komplexa fenomenet riter ur ett betraktarperspektiv söks framkomliga vägar för att öka förståelsen för andras sätt att uttrycka existentiella upplevelser i riter. Resonemangen förs för en ökad förståelse för ett ritualiserande som ur ett betraktarperspektiv kan upplevas som främmande eller omvänt som intressant att delta i. 'Tillit' diskuteras som en grundläggande mänsklig möjlighet till förankring i tillvaron i samband med riter. Ur ritualdiskursen bearbetas det teoretiska perspektivet riter sedda som 'ramar'. Begreppet ’tillitsram’ diskuteras som ett fruktbart tentativt synsätt på riter vid kritik av riter för att hålla samman de ritualiserandes perspektiv med betraktarperspektivet. Avhandlingen vill visa att begreppet ’tillitsram’ skulle kunna vara fruktbart för att bidra till etiska, filosofiska, teologiska och politiska reflektioner och diskussioner om riter i samtiden.

Le Petit journal. Supplément du dimanche

1906/04/01 (Numéro 802).

L'Écho de Paris

1886/05/23 (Numéro 802).

Breviarium Catalaunense, pars aestivalis.

F. 1 Calendrier de Châlons-sur-Marne, avec additions : « Dedic. ecclesie s. Nichasii Cathalaunensis » (10 juin) ; — « Sancti Stephani Cathalaunensis » (26 oct.). F. 4 Chants de l'invitatoire. F. 8 Temporal d'été, depuis « Sabbato sancto Pasche ». F. 140-141 et 272-291v Commun des saints. F. 141-272 Sanctoral d'été ; — s. Memme (176v) ; — s. Élafe (198) ; — s. Alpin (207) ; — s. Lumier (228) ; — s. Louvent (241v). F. 298 Fête-Dieu.