Gerontologiaa monesta näkökulmasta

Kirjallisuusarvostelu

Kammottu ja kaivattu kosketus

Kirjallisuusarvostelu

Teen erosiiviset vaikutukset

Teen juonti on yleistymässä oleva tapa. Juonti voi olla useita kertoja päivässä toistuvaa taikka pitkäkestoista, luonteeltaan jatkuvaa. Teen erosiivisia vaikutuksia on tutkittu vähän, lähinnä yrttiteen erosiivisuudesta löytyy tutkimustuloksia. Muiden teelaatujen erosiivisuudesta ei tiedetä paljoakaan. Tässä tutkielmassa perehdyttiin eroosioon kirjallisuuden avulla sekä tutkittiin erilaisten teelaatujen erosiivista vaikutusta kokeellisesti. Tutkimuksessa käytettiin 15 erilaista teelaatua ja pyrittiin selvittämään niiden erosiivista vaikutusta hampaisiin. Näytteinä oli mukana maustamatonta ja maustettua mustaa- ja vihreää teetä, valkoista teetä sekä yrttiteetä, joka ei sisällä varsinaisen teekasvin lehtiä lainkaan. Näytteistä mitattiin pH, fluoridipitoisuus sekä kyky liuottaa kalsiumia hydroksiapatiitista yhden ja kahden tunnin aikapisteissä. Saatuj a tuloksia tilastollisesti vertailemalla tehtiin päätelmiä erilaisten teelaatujen hampaistovaikutuksista. Lisäksi tutkittiin valittujen näytteiden osalta pH:n muuttumista ajanfunktiona. Tutkimuksemme perusteella teen sisältämä fluori vähentää hydroksiapatiitista vapautuvan kalsiumin määrää eli fluoripitoiset teet saattavat vähentää eroosioriskiä. Yllättäen suuressa osassa näytteitä fluoridipitoisuudet olivat huomattavan korkeita. Onkin mahdollista, että runsas päivittäinen teen nauttiminen altistaa kehittyvät hampaat fluoroosille. Aihetta on aiemmin tutkittu pääosin maissa, joissa jo pikkulapset juovat runsaasti teetä. Potilaalta onkin hyvä kysellä muiden juomien käytön lisäksi myös teen juonnista. Varsinkin lasten runsaaseen teenjuontiin on syytä puuttua fluoroosin estämiseksi. Lisäksi tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa käytetty yrttitee näyttäisi olevan erosiivista. Runsasta yrttiteen käyttöä voidaan siis pitää eroosioriskiä kasvattavana tekijänä. Jokaisen suun terveyden ammattilaisten tulisi osata ehkäistä eroosiota, jonka esiintyvyys on viime vuosina lisääntynyt. Potilaita tulisi osata valistaa myös fluoroosista.

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta–Nuijamaa : Yleissuunnitelma

Valtatien 13 osuus Lappeenrannasta Nuijamaalle kuuluu Euroopan komission päättämään Suomen kattavaan liikenneverkkoon TEN-T. Tieosuus on maan toiseksi tärkein kansainvälisen liikenteen yhteys kuljetuksille ja henkilöliikenteelle. Valtatie 13 kulkee maan poikki länsirannikolta Kokkolasta Lappeenrantaan ja siitä edelleen Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Venäjän puolelle Viipuriin. Valtatie 13 palvelee osaltaan myös paikallista liikkumista Nuijamaan kylätaajaman ja Lappeenrannan välillä. Erityisesti Mustolan alueelle ja myös osittain Nuijamaan raja-aseman läheisyyteen suunnitellut ja jo osittain toteutuneet maankäytön kaupalliset palvelut lisäävät voimakkaasti kasvaessaan myös seudullista liikennettä suunnitteluosuudella. Nuijamaan raja-asema on ollut Suomen itärajan toiseksi vilkkain tieliikenteen rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan kautta kulki vuonna 2015 noin miljoona ajoneuvoa ja 2,4 miljoonaa matkustajaa. Venäjän ja Suomen valtioiden välisen liikenteen kasvu on ollut voimakkainta Kaakkois-Suomessa ja sille on edelleen perusteltuja kasvuodotuksia, vaikka viime aikoina liikenne on merkittävästi vähentynyt. Myös tavaraliikenteellä on potentiaalia lisääntyä viimeaikaisesta. Suunnittelualueeseen kuuluu valtatien 13 (16,6 km) lisäksi valtatien 6 länsipuolinen valtatien 13 jatke Karjalantie (mt 3821) (1,2 km). Yleissuunnitelmassa on selvitetty valtatien 13 puutteet ja ongelmat, palvelutasotavoitteet, valtatien 13 ja muiden väylien periaateratkaisut tilantarpeineen, suhde ympäröivään maankäyttöön, vaikutukset sekä mahdollisuudet vaiheittain toteuttamiseksi. Päätavoitteena on ollut selvittää valtatien 13 ja muiden väylien kehittämisen periaatteet niin, että palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 13 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 13 parannetaan nykyisellä paikallaan korkealuokkaiseksi nelikaistaiseksi valtatieksi tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Vastakkaiset ajosuunnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti ja kaikki valtatien liittymät ovat eritasoliittymiä.

Discovery of 157W and 161Os

The nuclides 157W and 161Os have been discovered in reactions of 58Ni ion beams with a 106Cd target. The 161Os α -decay energy and half-life were 6890±12 keV and 640±60 μs. The daughter 157W nuclei β -decayed with a half-life of 275±40 ms, populating both low-lying α-decaying states in 157Ta, which is consistent with a 7/2− ground state in 157W. Fine structure observed in the α decay of 161Os places the lowest excited state in 157W with Iπ=9/2− at 318±30 keV. The branching ratio of View the MathML source indicates that 161Os also has a 7/2− ground state. Shell-model calculations analysing the effects of monopole shifts and a tensor force on the relative energies of 2f7/2 and 1h9/2 neutron states in N=83 isotones are presented.

Decays of new nuclides and isomers beyond the proton drip line — the influence of neutron configurations

The energy of the vh9/2 orbital in nuclei above N = 82 drops rapidly in energy relative to the vf7/2 orbital as the occupancy of the πh11/2 orbital increases. These two neutron orbitals become nearly degenerate as the proton drip line is approached. In this work, we have discovered the new nuclides 161Os and 157W, and studied the decays of the proton emitter 160Re in detail. The 161Os and 160Re nuclei were produced in reactions of 290, 300 and 310 MeV 58Ni ions with an isotopically enriched 106Cd target, separated in‐flight using the RITU separator and implanted into the GREAT spectrometer. The 161Os α a decays populated the new nuclide 157W, which decayed by β‐particle emission. The β decay fed the known α‐decaying 1/2+ and 11/2− states in 157Ta, which is consistent with a vf7/2 ground state in 157W. The measured α‐decay energy and half‐life for 161Os correspond to a reduced α‐decay width that is compatible with s‐wave α‐particle emission, implying that its ground state is also a vf7/2 state. Over 7000 160Re nuclei were produced and the γ decays of a new isomeric state feeding the πd3/2 level in 160Re were discovered, but no evidence for the proton or a decay of the expected πh11/2 state could be found. The isomer decays offer a natural explanation for this non‐observation and provides a striking example of the influence of the near degeneracy of the vh9/2 and vf7/2 orbitals on the properties of nuclei in this region.

Assessment of agroeconomic indices in polycultures of lettuce, rocket and carrot through uni- and multivariate approaches in semi-arid Brazil

The polyculture among vegetables is an activity that to have good results, needs a proper planning. Although it often requires more labor, has several advantages over monoculture, among them is that polycultures are generally are more productive, provide with productivity of various plant constituents and a more balanced human diet, contribute to economic return, economic and yield stability, social benefits and farmer's direct participation in decision-making. The objective of this study was to evaluate agroeconomic indices of polycultures derived from the combination of two cultivars of lettuce with two cultivars of rocket in two cultures strip-intercropped with carrot cultivar 'Brasilia' through uni-multivariate approaches in semi-arid Brazil. The experimental design used was of randomized complete blocks with five replications and the treatments arranged in a factorial scheme of 2 x 2. The treatments consisted of the combination of two lettuce cultivars (Baba de Verao and Taina) with two rocket cultivars (Cultivada and Folha Larga) in two cultures associated with carrot cv. Brasilia. hi each block were grown plots with two lettuce cultivars and two rocket cultivars, and carrot in sole crop. In each system was determined the lettuce leaf yield, rocket green mass yield and carrot commercial yield. Agrieconomic indices such as operational cost, gross and net income, monetary advantage, rate of return, profit margin, land equivalent ratio and yield efficiency for DEA were used to measure the efficiency of intercropping systems. In the bicropping of lettuce and rocket associated with carrot cv. 'Brasilia', suggests the use of lettuce cultivar 'Taina' combined with rocket cultivars 'Cultivada' or 'Folha Larga'. It was observed significant effect of lettuce cultivars in the evaluation of polycultures of lettuce, carrot and rocket, with strong expression for the lettuce cultivar 'Taina'. Both uni- and multivariate approaches were effective in the discrimination of the best polycultures. (C) 2011 Elsevier Ltd. All rights reserved.

Reproduction of Meloidogyne enterolobii in lettuce cultivars of the american group

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

Use, development and improvements in the protocol of whole-sediment toxicity identification evaluation using benthic copepods

Conselho Nacional de Desenvolvimento Científico e Tecnológico (CNPq)