David Frischmann (1859-1922) and Chaim Nachman Bialik(1873-1934) in conversation.

( 1862-1945 ) b. Odessa. Pasternak was a prominent Moscow artist, who emigrated to Berlin in 1921, the same year as the Hebrew poet Bialik.

Philip Cowen papers undated, 1873-1935

Contains primarily correspondence and published material in English, German and Russian relating to anti-Semitism in Russia and Roumania, the Russian passport question, loans from Jewish bankers to the Russian government and immigration from Eastern Europe, especially Russia, to the United States. Includes also correspondence concerning Jewish welfare institutions and agricultural colonies in the United States and the National Farm School in Doylestown, Pa. Also contains correspondence relating to and drafts of articles for the American Hebrew, particularly the Emma Lazarus memorial number, and correspondence relating to the publication of the Jewish encyclopedia and to survey on anti-Semitism conducted in 1890, as well as information on the Jews in China and material relating to Count Arthur Cherep-Spiridovich.

Judah P. Benjamin collection, undated, 1838-1942.

The collection consists of 25 letters written by Benjamin between 1838 and 1881 on a variety of subjects, four Confederate notes and two bonds bearing his picture, miscellaneous items about Benjamin (1893-1942), nine issues of the Congressional globe with speeches by Benjamin, as well as separate copies of his printed speeches, and a photostatic copy of the "Diary of Events" (400 pp.) kept by Benjamin, the original of which is in the Library of Congress (1862-1864).

Oversized Materials, Box 1 1873, 1876, 1880

Oversized materials is the digitized contents of one box (OS1) that consists of correspondence and an address from Box 2, Folders 12, 13 and 17.

Oversized Materials, Box 1 1873, 1876, 1880

Oversized materials is the digitized contents of one box (OS1) that consists of correspondence and an address from Box 2, Folders 12, 13 and 17.

Oversized Materials, Box 1 1873, 1876, 1880

Oversized materials is the digitized contents of one box (OS1) that consists of correspondence and an address from Box 2, Folders 12, 13 and 17.

Oversized Materials, Box 1 1873, 1876, 1880

Oversized materials is the digitized contents of one box (OS1) that consists of correspondence and an address from Box 2, Folders 12, 13 and 17.

Leiwen; Jewish community 1800-1945

Manuscripts: "Schicksal der Leiwener Juden von der Zeit des Nationalsozialismus bis heute;" Geschichte der ehemaligen Judengemeinde in Leiwen." Contains references to the history of different Jewish families from Leiwen.

Contract with John Moore for building house on Mill Street

Digital image

Warrant to pay John Moore for building house on Mill Street

Digital image

C.G. Simonis Collection 1873

Letter by Simonis from 1873

John Searlen teoria tietoisuudesta

Tutkielmassa esitellään ja arvioidaan John Searlen teoriaa tietoisuudesta. Tietoisuus (consciousness) on Searlen mukaan tärkein mielenfilosofinen käsite. Searle ei määrittele käsitettä tarkasti, vaan tyytyy esittämään sitä kuvaavia esimerkkejä ja analogioita. Tietoisuuden keskeisimmiksi ominaisuuksiksi Searlen teoriassa näyttävät muodostuvan intentionaalisuus (intentionality), subjektiivisuus (subjectivity) ja kausaalinen vaikutus käyttäytymiseen (mental causation). Näihin ominaisuuksiin liittyvät myös Searlen painavimmat tietoisuudesta esittämät argumentit. Argumenttien analysointi on tutkielman tärkein tavoite. Searlen yhteysperiaatteen (Connection Principle) mukaan intentionaalisia tiloja voi olla vain olennolla, jolla voi olla tietoisia intentionaalisia tiloja, ja jokainen alitajuinen intentionaalinen tila on ainakin potentiaalisesti tietoinen. Toisin sanoen intentionaalisuuden ja tietoisuuden välillä vallitsee välttämätön yhteys seuraavasti: on loogisesti välttämätöntä, että jokainen intentionaalinen tila voi ainakin periaattessa päästä tietoisuuteen.Tutkielmassa kuitenkin osoitetaan, että yhteysperiaateeseen on syytä suhtautua epäillen. Searlen yhteysperiaatteen puolesta esittämä argumentti näyttää nimittäin sisältävän dilemman. Jos erottelu intrinsiseen ja näennäiseen intentionaalisuuteen tulkitaan Searlen tavoin, syyllistytään sen olettamiseen, mikä pitäisi todistaa; jos taas erottelu tulkitaan toisin kuin Searle, argumentti ei tue yhteysperiaatetta. Searlen mukaan mentaaliset tilat ovat aina jonkun mentaalisia tiloja. Tästä väitteestä Searle pyrkii johtamaan toisen, paljon radikaalimman väitteen: mielen ilmiöt kuuluvat omaan ontologiseen kategoriaansa, subjektiivisten mentaalisten tilojen kategoriaan. Searlen käsitystä tukee Thomas Nagelin esittämä, hyvin samansisältöinen argumentti. Yksimielisyys ei kuitenkaan ole erehtymättömyyden tae, sillä Paul Churchlandin kritiikki näyttää pahasti horjuttavan Searlen subjektiivisuusargumentin uskottavuutta. Churchland väittää Searlen syyllistyvän intensionaaliseen virhepäätelmään. Yksittäisen henkilön episteemisen pääsyn rajoittuneisuudesta ei Churchlandin mukaan voida tehdä mitään ontologisia johtopäätöksiä, koska tiedetyksi tuleminen ei ole objektin aito ominaisuus. Vastaväite näyttää olevan kohtalokas Searlen subjektiivisuusargumentille. Subjektiivisuuden ongelma näyttää olevan perustava metafyysinen vedenjakaja, joka jakaa mielenfilosofiset teoriat toisaalta materialistisiin, toisaalta dualistisiin. Searle uskoo, että mieli-ruumis -ongelma (mind-body problem) on ratkaistavissa ilman, että tarvitsee valita kumpaakaan. Ratkaisu sisältyy kahteen Searlen näennäisesti yhteensopimattomaan teesiin. Ensimmäisen teesin mukaan mentaaliset tilat ovat todellisia ilmiöitä, eikä niitä voida redusoida mihinkään muuhun tai eliminoida määrittelemällä ne uudestaan. Toisen teesin mukaan aivojen operaatiot aiheuttavat mentaaliset tilat ja mentaaliset tilat ovat aivojen piirteitä. Teeseistä jälkimmäinen osoittautuu ongelmalliseksi syistä, jotka Jaegwon Kim on esittänyt. Jos mentaaliset tilat olisivat aivojen ominaisuuksia, ei mielen ja aivojen välinen suhde voisi olla kausaalinen, koska kausaatiossa (causation) on aina kyse kahden erillisen entiteetin tai tapahtuman välisestä relaatiosta, jossa suhteen osapuolien välillä on oltava ajallista etäisyyttä. Toiseksi Searlen vertaus tietoisuuden ja aivojen suhteesta kappaleen kiinteyden ja sen mikrorakenteen suhteeseen epäonnistuu, koska tietoisuus ja kiinteys kuuluvat Searlen teoriassa eri ontologisiin kategorioihin, eikä niitä siten voi ongelmattomasti rinnastaa. Searlen analogia kiinteyteen murtuu myös siksi, että kappaleen mikrorakenne ei yksinkertaisesti aiheuta sen kiinteyttä. Tietoisuus ei siis voi olla samanaikaisesti aivojen ominaisuus ja aivojen kausaalisen toiminnan seuraus. Tutkielmassa päädytään puolustamaan kantaa, että Searlen argumentit eivät ole vakuuttavia ja että Searle ei ole onnistunut eksplikoimaan teoriaa, joka välttäisi dualismiin ja materialismiin liittyvät tunnetut ongelmat. Kysymys mikä on mielen suhde ruumiiseen, jää siten avoimeksi. Avainsanat: intentionaalisuus, mentaalinen, mieli-ruumis -ongelma, Searle, subjektiivisuus, tietoisuus