Tehokalastuksen vaikutukset Lappajärvessä : Kalastus elinkeinoksi Lappajärvellä -hankkeen vuosien 2001-2006 seurannan loppuraportti

Lappajärven, Etelä-Pohjanmaan suurimman järven, ekologinen tila on heikentynyt ja se luokitellaan nykyisin tyydyttäväksi. Rehevöityminen, 1990-luvun muikkukato ja yhteiskunnan rakennemuutos ovat vähentäneet kalastajien ja kalansaaliin määrää. Ammattikalastuksen edellytysten parantamiseksi toteutettiin vuosina 2001–2004 ”Kalastus elinkeinoksi Lappajärvellä” – hanke. Hankkeen vaikutuksia kalastoon ja järven ekosysteemiin seurattiin vuosina 2001–2006. Kokonaissaalis vuosina 2001–2004 oli 1655 tonnia (n. 29 kg/ha/vuosi). Vaikka saalistavoitetta (2100 tn) ei täysin saavutettu, oli hankkeella runsaasti myönteisiä, joskin osin vähäisiä tai epävarmoja vaikutuksia järven tilaan ja kalastoon. Kalastajien yksikkösaaliit etenkin kuhan ja isokokoisen ahvenen osalta nousivat hankkeen alussa. Loppuvuosina yksikkösaaliiden kehitys oli osittain ristiriitaista. Ulapan taloudellisesti vähempiarvoinen kalasto, varsinkin kuorekanta harveni selvästi. Muikku puolestaan lisääntyi ja pysyi runsaana. Kuhan ja isokokoisen ahvenen lisääntymistä selittivät pääosin lämpimät kesät ja kuhan onnistuneet istutukset. Petokalat, etenkin kuha, voivat osaltaan säädellä Lappajärven ulapan planktonsyöjäkalojen kantoja ja toisaalta estää särjen siirtymistä ulapalle. Tehokalastuksen loputtua alkoi näkyä merkkejä kalakantojen palautumisesta takaisin kohti lähtötilannetta. Rantavyöhykkeellä hankkeen vaikutukset jäivät selvästi vähäisemmiksi kuin ulapalla. Eläinplankton lisääntyi hieman ylemmissä vesikerroksissa, mutta tilanne alkoi palautua ennalleen hankkeen jälkeen. Sinileväkukinnot vaikuttivat vähentyneen hankkeen aikana, tosin kukintojen voimakas vaihtelu vaikeutti arviointia. Tehokalastus ja vesiensuojelun tehostuminen vähensivät fosforipitoisuuksia, tosin myös vähäsateiset vuodet vaikuttivat vähenemiseen. Pitoisuuksien lasku jatkui hankkeen jälkeen. Hanketta edeltänyt klorofyllipitoisuuksien kasvusuuntaus pysähtyi ja pitoisuustaso vakiintui. Tehokalastus pienensi klorofylli/fosfori-suhdetta ja vähensi sisäistä kuormitusta, mutta vaikutus alkoi heiketä hankkeen loputtua. Typpipitoisuuksiin, veden väriin tai näkösyvyyteen kalastus ei vaikuttanut. Tehokalastuksella voidaan parantaa Lappajärven tilaa, mutta kalastuksen on oltava jatkuvaa. Saalistavoitteeksi voisi riittää n. 20-30 kg/ha vuodessa, mutta samalla on jatkettava ulkoisen kuormituksen vähentämistä. Kalastuksen tulisi kohdistua arvokalojen lisäksi myös vähempiarvoisiin kalalajeihin ja samalla on tuettava petokalakantojen vahvistumista.

Time Varying Conditional Correlation Between Stock And Bond Returns: Evidence From CIVETS Nations

This thesis estimates long-run time variant conditional correlation between stock and bond returns of CIVETS (Colombia, Indonesia, Vietnam, Egypt, Turkey, and South Africa) nations. Further, aims to analyse the presence of asymmetric volatility effect in both asset returns, as well as, obverses increment or decrement in conditional correlation during pre-crisis and crisis period, which lead to make a reliable diversification decision. The Constant Conditional Correlation (CCC) GARCH model of Bollerslev (1990), the Dynamic Conditional Correlation (DCC) GARCH model (Engle 2002), and the Asymmetric Dynamic Conditional Correlation (ADCC) GARCH model of Cappiello, Engle, and Sheppard (2006) were implemented in the study. The analyses present strong evidence of time-varying conditional correlation in CIVETS markets, excluding Vietnam, during 2005-2013. In addition, negative innovation effects were found in both conditional variance and correlation of the asset returns. The results of this study recommend investors to include financial assets from these markets in portfolios, in order to obtain better stock-bond diversification benefits, especially during high volatility periods.

Feminismejä, feministejä ja ruotsalaista tyttöelokuvaa 1990-2000-luvuilla

Lectio praecursoria kulttuurihistorian väitöskirjaan New feminisms, gender equality and neoliberalism in Swedish girl films, 1995-2006 Turun yliopistossa 24.1.2015.

Observatorio de competitividad : Situación competitiva de Bogotá en el 2006. No. 7. Septiembre de 2006

Gestión del conocimiento

Observatorio de competitividad : Situación competitiva de Bogotá en el 2006. N. 7. Septiembre de 2006

Gestión del conocimiento

Observatorio de seguridad en Cundinamarca : Balance del 2005. No. 8. Mayo de 2006

Gestión del conocimiento

Observatorio de seguridad en Cundinamarca : Balance enero - septiembre del 2006. No. 9. Octubre de 2006

Gestión del conocimiento

Observatorio de las exportaciones: Bogotá y Cundinamarca, comportamiento de las exportaciones 2000-2006. N. 13. Mayo de 2007

Gestión del conocimiento

Observatorio de seguridad en Cundinamarca : Balance 2006. No. 10 junio de 2007

Gestión del conocimiento

Observatorio de las exportaciones : Bogotá y Cundinamarca, comportamiento de las exportaciones 2000 - 2006. No. 13 mayo 2007

Gestión del conocimiento

Observatorio de las finanzas públicas de Bogotá : Balance de las finanzas públicas de Bogotá en el 2006. N. 8. Mayo de 2007

Gestión del conocimiento

Observatorio de las finanzas públicas de Bogotá : Balance de las finanzas públicas de Bogotá en el 2005. N. 5. Mayo de 2006

Gestión del conocimiento

Observatorio de las finanzas públicas de Bogotá : Balance de las finanzas públicas de Bogotá en el 2005. N. 5. Mayo de 2006

Gestión del conocimiento