Pohjois-Pohjanmaan kutsuntajärjestelyt vuosien 2013–2014 aikana : sopeuttavat toimet Kainuun alueen yhdistyessä 1.1.2015

Opinnäytetyössä tarkastellaan vuodesta 2015 toimeenpantavan puolustusvoimauudistuksen vaikutuksia kutsuntajärjestelyihin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Tavoitteena on kartoittaa keinoja, joita Pohjois-Pohjanmaan aluetoimisto voi käyttää kutsuntajärjestelyissään sopeuttavina toimina vuosina 2013 ja 2014 ennen uudistuksen voimaan astumista. Aihe liittyy puolustusvoimauudistuksen toimeenpanemaan aluetoimistojen supistamisiin ja sen tuomaan osaamisen hallinan haasteisiin kutsuntajärjestelyissä laajenevalla alueella, jossa moniosaamisen lisääntyvä tarve nousee esille. Meneillään olevan puolustusvoimauudistuksen vuoksi ei tätä työtä tehdessä ole käytettävissä ohjeistusta kutsuntatilaisuuksien järjestämisestä vuodesta 2015 lukien, vaan ohjeistusta annetaan asiantuntijaneuvottelupäivillä, palavereissa ja kokouksissa, joiden pohjalta linjauksia annetaan. Pohjois-Pohjanmaan aluetoimisto toteuttaa kutsuntajärjestelyjä osana pääprosessien mukaisia tehtäviä. Aluetoimiston tehtäväkenttä muodostuu pääprosesseina sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelusta, suorituskyvyn rakentamisesta ja suunnittelusta ja käytöstä sekä toiminnan tukemisesta. Näistä merkittävimmät muut tehtävät ovat reservinkoulutukseen liittyvä harjoitustoiminta ja valmiuden säätely toiminta-alueella. Puolustusvoimauudistuksessa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston henkilöstöresurssit eivät tule kasvamaan. Tutkin otsikon mukaista aihetta laadullisella tutkimusotteella, johon aineisto on kerätty tekemällä kolme erillistä asiantuntijahaastattelua sekä tarkasteltu valmiita asiakirjoja ja aineistoja. Materiaaleja on tarkasteltu analysoimalla niitä ja nostettu esille osaamisen hallintaan ja haasteisiin liittyviä keskeisimpiä kohtia.Keskeiset tutkimuskysymykset liittyvät sopeuttavien toimintojen mahdollisuuksiin ennen uudistusta, mihin vaikuttavat puolustusvoimauudistuksen tuomat haasteet ja toisaalta saa-dut hyvät ja toimivat käytänteet kutsuntojen järjestämisessä sekä kutsuntalautakuntatyös-kentelyn osaamisen hallinta. Opinnäytetyön keskeisenä havaintona on, että Pohjois-Pohjanmaan aluetoimiston kutsun-tahenkilöstö joutunee omaksumaan uuden ajattelutavan ainakin alueen asevelvollisten pal-veluspaikkakiintiöiden muuttumisen myötä, ja asevelvollisten motivointi saattaa nousta keskeiseksi tekijäksi palveluspaikkapäätöstä tehtäessä. Pohjois-Pohjanmaan alueelta palve-lukseen tullaan enenevissä määrin määräämään Kajaanin sijasta Sodankylään tai Rovanie-melle ja näin välimatkat tulevat kasvamaan. Lisäksi havaintona on, että henkilöstön käyttöä jouduttaneen tehostamaan työn lisääntyessä ja kutsuntojen osaamisen hyvä hallinta näyttäisi perustuvan pitkälliseen kokemukseen kut-suntajärjestelyistä ja asevelvollisuusalasta, eli työssä oppimiseen. Tätä työssäoppimista ja osaamista varmistetaankin vuosittaisilla yhteisillä koulutustilaisuuksilla sekä henkilöstön monipuolisella käytöllä kutsuntatilaisuuksissa.

Kansalaisen sähköiset terveyspalvelut: Hyväksyntä, käytettävyys ja motivoituminen oman sairauden hallintaan

Tutkielman taustalla on terveydenhuollon nykyinen tarve sähköisten ratkaisujen hyödyntämiselle sekä siirtymiselle potilaskeskeisempään hoitoon, jossa korostetaan potilaan hoitoon osallistumista. Moti-voimalla potilasta osallistumaan hoitoonsa voidaan tätä auttaa hallitsemaan sairauttaan ja sitoutumaan hoitoon paremmin. Tämän myötä voidaan terveydenhuollossa saavuttaa taloudellisia hyötyjä muun muassa vapautuneiden resurssien muodossa hoitotulosten mahdollisesti parantuessa ja potilaan pärjä-tessä sairautensa kanssa paremmin omillaan. Pärjäin-pilotti -hankkeessa kehitetäänkin sähköisiä terve-yspalveluita sydänsairaille. Pilotti perustuu OmaHyvinvointi-hankkeessa luotuun Pärjäin-konseptiin, jonka keskeisiä ajatuksia ovat kansalaislähtöisyys ja oman elämän hallinta. Kehitettävien palveluiden avulla pyritään helpottamaan arjen haasteita ja mahdollistamaan parempi hoitoon osallistuminen. Tutkielmassa tutkitaan terveystietojärjestelmien hyväksyntää ja käytettävyyttä sekä motivoitumista oman sairauden hallintaan. Terveystietojärjestelmien hyväksyntää tarkasteltaessa keskitytään erityises-ti terveystietojärjestelmiin liittyviin hyväksyntätekijöihin. Motivoitumista taas tarkastellaan itsemää-räämisteorian ja motivoivan haastattelun näkökulmista, jotta voidaan ymmärtää kansalaisen motivoi-tumista hoitoon sitoutumiseen ja osallistumiseen. Käytettävyyttä taas tarkastellaan iäkkäiden käyttäjien näkökulmasta, sillä palveluiden kohderyhmän, sydänsairaiden, joukossa iäkkäiden määrä on suuri. Tutkielman tutkimusmetodologia on kvalitatiivinen. Empiirisenä aineistona käytetään seitsemän sy-dänsairaan haastattelun valmisaineistoa, joka keskittyy sydänsairaan arkeen ja siinä elämiseen. Aineis-toanalyysin tuloksena esitellään kohderyhmän erityispiirteitä ja -tarpeita liittyen sydänsairauteen ja arjessa elämiseen. Näitä ovat muun muassa lisääntynyt tiedontarve, lisääntyneet lääkkeet, ruokavalion muutokset, dokumenttien säilytys, laboratorioaikojen muistaminen ja -tulosten saaminen, vertaistuen tarve, tuen puute terveydenhuollon taholta, tietojen siirtyvyys sekä suhde lääkäriin ja hoitoon osallis-tuminen. Suuren osan näistä erityispiirteistä voidaan havaita liittyvän läheisesti potilaiden terveystieto-järjestelmien hyväksyntätekijöihin. Lisäksi kohderyhmän erityispiirteet ja -tarpeet kielivät tuen tar-peesta kaikilla itsemääräämisteorian määrittelemillä motivaatioon vaikuttavien tekijöiden osa-alueilla. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että huomioimalla sähköisten terveyspalveluiden kehityk-sessä kohderyhmän erityispiirteitä ja -tarpeita voidaan kehittää palveluominaisuuksia, jotka vastaavat sydänsairaiden tarpeisiin sekä takaavat paremman kohderyhmän hyväksyntätason. Kansalaisen moti-voitumista oman sairauden hallintaan taas voidaan parantaa kehittämällä kohderyhmän tarpeisiin vas-taavia palveluominaisuuksia, jotka tukevat itsemääräämisteorian määrittelemiä motivaatiotekijöitä. Lisäksi huomioimalla käytettävyyttä iäkkään kohderyhmän näkökulmasta, voidaan tällaisten palvelui-den käyttöön motivoitumiseen vaikuttaa positiivisesti.

Ikäjohtaminen ja alaistaidot – askel kohti parempaa työmotivaatiota: case: Rauman kaupungin vanhuspalvelut

Tämän päivän työelämä on hektistä ja muutoksia tapahtuu koko ajan. Työntekijöiltä vaaditaan yhä monipuolisempia kykyjä ja valmiuksia jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Pystyäkseen vastaamaan vaatimuksiin ja innostuakseen työstään työntekijä tarvitsee hyvän työmotivaation. Tämän tutkimuksen pääongelma on ”Mistä työntekijöiden työmotivaatio koostuu ja miten sitä voidaan edistää ikäjohtamisen ja alaistaitojen avulla case-organisaatiossa?” Ongelmaan pyritään löytämään vastaus selvittämällä mitä ikäjohtaminen on, miten se esiintyy kohdeorganisaatiossa ja miten alaistaitoja käyttämällä voidaan vaikuttaa esimies-alaissuhteeseen ja sen myötä ikäjohtamiseen. Lisäksi työssä esitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden päätökseen siirtyä eläkkeelle. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Porterin & Milesin työmotivaatioteoriaan pohjautuvaa teemahaastattelua. Teoria auttaa hahmottamaan työmotivaatioon liittyviä tekijöitä ja ymmärtämään niiden vaikutuksia kokonaisuuteen. Erillisenä aihealueena motivaatioteorian ulkopuolelta käsiteltiin haastateltavien eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä. Haastatteluja tehtiin kymmenen, viisi vanhainkodin ja viisi kotihoidon työntekijöille. Haastattelujen mukaan ikääntyneiden vanhuspalvelutyöntekijöiden työmotivaatio oli hyvällä tasolla. He olivat hyvin sitoutuneita työhönsä ja työ oli heille tärkeä elämänsisältö. Eniten työntekijöitä motivoi asiakkaat ja heiltä saatu palaute, työpaikan ilmapiiri sekä työn vaihtelevuus. Näistä asiakkaiden kanssa työskentely mainittiin tärkeimpänä tekijänä, jonka takia haastateltavat jaksoivat työtä tehdä. Parannettavaa löydettiin esimiehen ja alaisten välisestä vuorovaikutuksesta sekä tiedonkulusta. Organisaatiossa käytettiin joitakin ikäjohtamisen työkaluja, kuten ikäohjelmaa, mutta haastateltavien mielestä ikätietoisuutta voisi hyödyntää vielä paremmin esimerkiksi työntekijöiden kouluttamisessa. Alaistaitojen käyttö oli ikääntyneillä työntekijöillä monipuolista, mutta esimies-alaissuhteen kehittämiseen ja vuorovaikutukseen toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota. Työntekijät olivat kuitenkin kokonaisuudessaan tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä työhönsä, vaikka toimintakyvyn säilyminen huolestutti lähes kaikkia työntekijöitä. Toimintakyky olikin tärkein eläkepäätökseen vaikuttava tekijä vapaa-ajan aktiviteettien lisäksi. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että on tärkeää pyrkiä tukemaan henkilöstön työmotivaatiota vahvistamalla siihen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ja vähentämällä kielteisesti vaikuttavia tekijöitä. Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että työmotivaatioon positiivisesti vaikuttamalla voidaan mahdollistaa työntekijöiden tuloksellinen toiminta ja mielenkiinnon säilyminen työtä kohtaan. Näillä tekijöillä puolestaan näyttäisi olevan positiivinen vaikutus työntekijän päätökseen jatkaa työssään normaalia eläkeikää pidempään.

Venäläisen lähdemateriaalin lähdetietopankki : näkökulmia Venäjän 2000-luvun turvallisuuteen ja puolustukseen avoimissa lähteissä

Tämän raportti on syntynyt syksyllä 2012 Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella suoritetun yliopistoharjoittelun tuloksena. Venäläisen lähdemateriaalin lähdetietopankki: Näkökulmia Venäjän 2000-luvun turvallisuuteen ja puolustukseen avoimissa lähteissä -raportin ohjausryhmänä ovat toimineet professori Aki-Mauri Huhtinen, professori Juha Mäkinen sekä dosentti Anna-Liisa Heusala. Raportin laatija on harjoittelujakson aikana hankkinut käsityksen saatavilla olevista julkisista lähteistä ja raportoinut näistä ohjausryhmän toiveet ja tavoitteet huomioon ottaen. Selvitystyön tuloksena syntyneen raportin tarkoituksena on palvella Venäjä-tutkimusta tekeviä kokoamalla yhteen aihepiireittäin keskeisiä, selvitystyön aikana temaattisesti kartoitettuja venäjänkielisiä lähteitä. Alkuperäisesti selvitystyön teemoiksi oli ehdotettu seuraavaa viittä kohtaa: 1. Venäläinen johtaminen ja julkishallinnon kehittäminen 2. Venäläisten käsitykset Suomesta ja suomalaisista 3. Kansalaistoiminta mm. sosiaalisessa mediassa 4. Venäläinen koulutus ja sen kehittäminen, ml. armeijassa 5. Venäläisen nuorison suhde turvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Selvitystyön edetessä raportin keskiöön on nostettu erityisesti kaksi viimeistä teemaa, joita on tarkennettu koskemaan Venäjän asepalvelusta ja sotilaallista koulutusta sekä näiden piirissä 2000-luvulla tapahtuneita muutoksia. Raportissa on lisäksi selvitetty Venäjän puolustusvoimien viranomaisrakennetta, päätöksentekoa sekä puolustusvoimien 2000-luvulla läpikäymiä reformeja. Venäjänkielisten lähteiden tietopankin tarkoituksena on ollut toimia yleishyödyllisenä ja avoimena tutkimusta edistävänä työkaluna, jota on työstetty erityisesti jatkoselvitysmahdollisuuksia silmällä pitäen. Lähdetietopankin osalta tehtyä työtä voidaan tarpeen mukaan jatkaa kartoittamalla lisää relevantteja lähteitä tai lisäämällä kartoitettavien teemojen määrää. Tämä raportti on valmistunut ensisijaisesti Maanpuolustuskorkeakoulun sekä Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen käyttöön. Tarpeen mukaan ohjausryhmä tekee raportin pohjalta syventäviä lähdehankintoja Venäjä-tutkimuksen edistämiseksi.

Tykistön kantaman kasvattaminen

Puolustusvoimissa on viime vuosina ollut meneillään erilaisia tutkimuksia kaukovaikuttamisesta. Vaikka erilaisia päätöksiä kaukovaikuttamisen toteuttamisesta on tehty, on silti perusteltua jatkaa asian tutkimista ja etsiä vaihtoehtoja nyt käytössä oleville ampumatarvikkeille. Tällä hetkellä raskaat raketinheittimet ja ilmavoimien ilmasta - maahan kyky ovat Suomelle ainoita kaukovaikuttamisen mahdollisuuksia, kun niille sopivat ampumatarvikkeet saadaan hankittua suunnitellusti. Tykistön ampumatarvikkeiden ja tykistöaseiden kehitys on ollut viime vuosina nopeaa, ja uusia kantamaa kasvattavia ratkaisuja kehitetään parhaillaan ja näistä ratkaisuista osa on jo otettu käyttöön. Tutkimuksessa perehdytään kirjallisuustutkimuksen keinoin erilaisiin kranaatin kantamaa kasvattaviin ratkaisuihin. Niitä käsitellään sekä kranaatin rakenteen osalta että tykkien rakenteellisten muutosten osalta. Kranaattien rakenteellinen kehitys on johtanut useiden yksinkertaisten sekä monimutkaisempien ratkaisuiden hyödyntämiseen kantaman lisäämiseksi. Kranaatin nopeutta kiihdyttäviä, hidastuvuutta pienentäviä sekä lentoominaisuuksia parantavia ratkaisuita on otettu käyttöön tai niitä tutkitaan parhaillaan. Ruutia käyttävien tykkien kehittyminen kantaman kasvamisen osalta on ollut hyvin pientä. Kantaman kasvattamiseksi on etsitty uusia keinoja 1900-luvun alkupuolelta asti. Vasta nykyinen teknologinen kehitys on mahdollistanut toimivien prototyyppien rakentamisen ja siten luonut perustan uudenlaisten rakenteellisten ratkaisuiden käytölle tykeissä. Ampumatarvikkeiden osalta työssä käsitellään erilasten avusteiden käyttöä kranaateissa, sekä kranaattien liito-ominaisuuksia. Tykkien osalta työssä käsitellään erilaisten ajoaineiden käyttöä ja niiden vaatimia rakenteellisia muutoksia tykkien rakenteissa.

Esimies- ja alaistaidot osana johtamista : johtajien käsityksiä esimiestyöstä, alaistaidoista ja niiden merkittävyydestä osana ammattitaitoa

Rajavartiolaitoksessa on tehty Maanpuolustuskorkeakoulun alaisuudessa paljon johtamisen alan tutkimusta. Johtamisen tutkimus on keskittynyt kokonaisvaltaisesti koko johtamisen kentälle painottuen operatiivisen ja taktisen alan johtamisen tutkimiseen. Johtamisen tutkimusta liittyen esimies- ja alaistaitojen tutkimiseen rajatarkastusaseman päivittäistoiminnassa ei ole aikaisemmin tämän tutkimuksen muodossa tehty. Tutkimuksen tarkoituksena on käsitellä Rajavartiolaitoksen alaisuudessa toimivan kansainvälisen rajanylityspaikan esimiesten käsityksiä johtamisesta ja esimies- ja alaistaidoista osana rajatarkastusaseman päivittäisjohtamista. Tutkimus on fenomenografista tutkimustapaa noudatteleva kuvaileva kvalitatiivinen tutkimus, joka tarkastelee rajanylityspaikan väliportaan esimiesten käsityksiä johtamisesta ja esimiestoiminnasta tutkimuksen tutkimusongelmiin pohjautuen. Tutkimus on jakautunut kahteen osaan. Tutkimukseni teoreettisessa osuudessa tarkastelen johtamisen ja esimiestyön takana vaikuttavia teorioita, alaistaitoja ja niiden vaikutuksia asiantuntijaorganisaatioon ja väliportaan esimiesten johtamistyöhön. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tarkastelen aihetta rajanylityspaikan esimiesten käsityksien kautta. Tutkimuksen empiirisen osan tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: Päätutkimuskysymys: - Miten esimiehet kokevat esimies- ja alaistaitojen merkityksen osana rajatarkastusaseman päivittäisjohtamista? Päätutkimuskysymyksestä muodostuvat seuraavat alatutkimuskysymykset: - Mitkä ovat esimiesten käsitykset johtajuudesta ja esimiestyöstä? - Miten esimiehet kokevat omat alaistaitonsa omassa tehtävässään? - Miten esimiehet kokevat vuorovaikutustaitojen merkityksen osana johtamista ja työn hallintaa? Tutkimuksen aineiston keruu on toteutettu teemahaastatteluna. Teemahaastattelun tulokset on esitetty fenomenografisesti jäsenneltyinä ja ryhmiteltynä merkityskategorioihin, jotka edustivat haastateltavien käsityksiä johtamisesta, esimiestyöstä, esimiestaidoista, alaistaidoista ja alaistaidoista osana johtamista. Tutkimushenkilöiden käsitykset ovat esimiesten haastattelutilanteiden aikaisia käsityksiä. Esimiesten käsityksissä liittyen johtamiseen, esimies- ja alaistaitoihin osana rajanylityspaikan päivittäisjohtamista korostuivat ihmisten johtaminen, vuorovaikutteisen johtamisen, sekä sosiaalisten taitojen merkittävyys. Esimiehen rooli käsitettiin vahvasti ihmistenjohtajana ja toiminnan ohjaajana. Henkilönä joka toteuttaa organisaation asettamia tehtäviä pyrkimyksenään saattaa ne parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Tämä tutkimus pyrkii esittämään rajanylityspaikan väliportaan esimiehien käsityksiä esimiestoiminnasta ja niiden toteutumisesta rajanylityspaikan päivittäisjohtamisessa. Tutkimus esittää esimiesten käsitykset teemahaastatteluiden kautta ja pyrkii vastaamaan tutkimukselle asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteena on esittää rajanylityspaikalla tapahtuva esimiestyö väliportaan esimiesten näkökulmasta ja luoda pohjaa keskustelulle väliportaan esimiehen johtamistoiminnan tukemisesta, sekä nostaa esille mahdolisia jatkotutkimustarpeita. Näistä tärkeimpänä tutkimuksessa on esitetty väliportaan esimiehien kokema mahdollinen esimies-alainen rooliristiriita.

Euroopan unionin strategisen kulttuurin dynamiikka 2000-luvulla

Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) voidaan katsoa olevan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) sotilaallinen ulottuvuus. Euroopan unionilla on ollut vaikeuksia turvata rauhaa omassa naapurustossaan (Balkanin kriisi, Libya), josta johtuu paineet kehittää nykyistä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää EU:n strategisen kulttuurin ilmentymistä ja dynamiikkaa. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus ja metodina on abduktiivinen sisällönanalyysi. Abduktiivisen toimintahypoteesin ja kirjallisuuskatsauksen avulla luodaan tutkimuksessa strategisen kulttuurin teoreettinen viitekehys, joka antaa näkökulman ja rajauksen tutkimukseen. Primäärilähteenä tutkimuksessa käytetään Euroopan unionin perussopimusta, Euroopan unionin turvallisuusstrategiaa vuodelta 2003 ja sen toteutumisraporttia vuodelta 2008. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan väittää, että EU:lla on strategista kulttuuria, jos sitä tarkastelee teoreettisen viitekehyksen avulla. Lisäksi tulokset puoltavat ajatusta, että Euroopan unionin turvallisuusympäristö on muuttunut 2000-luvulla. EU:n sotilaalliset operaatiot ovat painottuneet 2000-luvun alkupuolelle. YTPP:n konkretisoituminen Artemikses-operaatiossa ja Euroopan unionin turvallisuusstrategian luominen vuonna 2003, oli EU:n strategisen kulttuurin nousuaikaa. Paineet mitkä ajoivat EU:ta kehittymään strategisena toimijana, kumpusivat 11. syyskuuta aiheutetuista terroriiskuista ja niitä seuranneesta Yhdysvaltojen hyökkäyksestä Irakiin. Georgian tapahtumat 2008 aiheuttivat muutospaineita yleiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Muutospaineet konkretisoituivat raporttiin Euroopan unionin turvallisuusstrategian toteutumisesta ja lopulta Lissabonin sopimukseen 2009. Vaikka Lissabonin sopimukseen liittyvistä rakenneuudistuksista oli keskusteltu jo aiemminkin, tutkimuksessa väitetään, että Georgian sota edisti halua päästä yhteisymmärrykseen näistä rakenneuudistuksista. Vuosi 2011 aiheutti taantuman yhteisen turvallisuus ja puolustuspolitiikan kehittymiselle. Päätös olla osallistumatta Libyan kriisiin osaltaan heikensi EU:n strategista kulttuuria. Tutkimuksessa väitetään, että YTPP:n nouseminen takaisin EU:n asialistalle (taloudellisesta tilanteesta huolimatta) vuonna 2013 johtuu EU:n epäonnistumisesta ottaa vahvaa roolia Libyan kriisissä.

Biodegradable packaging materials in 2013 and their feasibility in chocolate industry

The development of biopolymers has been rapid in recent years and the range of available bioplastics is increasing continuously, driven by a growing demand for sustainable solutions. There are several key drivers behind this growth. The oil reservoirs are decreasing which is causing a price increase for the traditional plastic materials and therefore the gap to bioplastics’ price is getting smaller. In addition, other environmental topics, such as waste disposal and green production, have become more and more important factors for institutes, companies and consumers. Legislation and directives have to be taken into account as well in decision making concerning different packaging materials. The new environmental law with waste disposal responsibility will also have an effect on the packaging business. Therefore a need has risen to study closer the current offering closer of bio-based materials that could be used in chocolate packaging. In this Master’s Thesis the bioplastics’, and especially biodegradable materials’ technical properties and their development, availability, possible existing products in the markets, waste disposal possibilities and consumers attitude towards environmental friendly packaging is studied. This is a case study where the offering of biodegradable materials was investigated during March 2013 for Fazer Confectionary.

Ase- ja ampumakouluttajaksi : maanpuolustuskorkeakoulun antamat valmiudet perusyksikön ase- ja ampumakouluttajaksi

Tutkimuksen aiheena oli sotatieteen kandidaateille Maanpuolustuskorkeakoulussa annettavan ase- ja ampumakoulutuksen riittävyyden tarkastelu. Tutkimuksella haluttiin selvittää kandidaattien saaman koulutuksen riittävyyttä perusyksikön ase- ja ampumakouluttajan tehtäviin. Riittävyyttä tarkasteltiin kandidaattien ja varapäälliköinä toimivien upseerien käsityksien kautta. Tutkimuksen pääkysymykset olivat: 1. Onko sotatieteiden kandidaatin tutkintoon sisältynyt ase- ja ampumakoulutus koettu riittäväksi? 2. Miten riittävyyden kokemus muodostuu? - Miten riittävyyden osatekijät ovat yhteydessä toisiinsa? Tutkimuksessa hyödynnetään oppimiskäsityksen, motivaation, minäpystyvyyden sekä tiedon ja taidon käsitteitä. Näistä on rakennettu kokonaiskuva riittävyyden määrittelylle. Oppimiskäsitys mittaa henkilöiden uskomuksia siitä, mitä vaaditaan uusien asioiden oppimiseksi. Eli voidaan ajatella, että mitä paremmin henkilöt tiedostavat oppimiskäsityksen, sitä paremmin he kykenevät kehittämään itseään. Motivaatiota pidetään kaiken toiminnan alullepanijana. Mikäli henkilöt ovat kiinnostuneet tai kokevat opetettavan asian tärkeäksi, voidaan heidän katsoa olevan motivoituneita tekemään työtään, joka johtaa parempiin tuloksiin. Minäpystyvyyden termein tarkastellaan tutkittavien käsityksiä siitä, kuinka hyvin he kokevat selviytyvänsä ase- ja ampumakouluttajan tehtävistä. Aineisto kerättiin 93. – 95. kadettikurssien maasotalinjalta valmistuneilta sotatieteiden kandidaateilta. Kohderyhmän henkilöt palvelivat kaikissa Suomen varuskunnissa. Sotatieteiden kandidaattien virassaoloajat vaihtelivat puolesta vuodesta kolmeen vuoteen. Varapäälliköiden tehtävässä olon vaihteluväli oli alle vuodesta yli kahteen vuoteen. Aineisto tiivistettiin faktorianalyysillä. Tutkimusongelmiin haettiin vastauksia varianssi- ja regressioanalyysillä sekä T-testillä. Varianssianalyysillä selvitettiin eri kadettikurssien välisiä eroja sekä tehtävässä oloajan mukaisesti jaoteltujen varapäälliköiden välisiä eroja ase- ja ampumakoulutuksen riittävyydestä kouluttajan tehtävässä toimimiseen. T-testillä verrattiin muuttujien otoskeskiarvoja kyselyiden teoreettiseen keskiarvoon. Regressioanalyysillä selvitettiin kyselyistä muodostettujen summamuuttujien välisiä yhteyksiä. Riittävyyttä mitanneiden summamuuttujien asteikkoon peilaten varapäälliköiden keskiarvot eivät olleet kovin korkeita Maanpuolustuskorkeakoulun antamaa opetusta kohtaan. Näin ollen voidaan ajatella, että varapäälliköt kokevat, että kandidaattien saama opetus on riittämätöntä perusyksikön ase- ja ampumakouluttajan tehtävään. Kandidaattien osalta keskiarvot jäivät melko alhaisiksi kouluttamisen tiedoissa ja minäpystyvyydessä. Henkilökohtaiset taitonsa he kokivat keskimääräisiksi. Minäpystyvyyttä kyettiin selittämään parhaiten kouluttamisen tiedoilla ja mahdollistavilla, kun taas henkilökohtaisia taitoja selittivät parhaiten oppimiskäsitys ja mahdollistavat. Tutkimuksen perusteella Maanpuolustuskorkeakoulun antamaa ase- ja ampumakoulutusta tulisi tarkastella kriittisesti ja sen kehittämisestä tulisi keskustella. Tulisi myös tarkastella, onko kadettien kompetenssissa joitain selkeitä puutteita, joihin tulee pyrkiä vaikuttamaan.

HUOMIO - KATSE OIKEAAN PÄIN! : näkökulmia puolustusvoimien ryhmäprosesseihin ja –ilmiöihin

Tutkimuksessa tarkasteltiin puolustusvoimien ryhmissä esiintyviä ryhmäprosesseja ja –ilmiöitä sosiaalipsykologisesta näkökulmasta. Sosiaalipsykologinen tarkastelunäkökulma valittiin, koska nykyinen virallinen johtajuusoppi, ns. syväjohtaminen ei psykologialähtöisyydestään johtuen kiinnitä ryhmiin ja ryhmien toimintaan juurikaan huomiota. Tarkastelu kytkettiin kiinteästi Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen Laitoksen tekemään oppiainemääritelmään. Sosiaalipsykologista kenttää tarkasteltiin teoreettisesti Helkaman, Myllyniemen ja Liebkindin jaottelujen pohjalta. Tarkastelua ei tehty sotilassosiologian näkökulmasta, koska haluttiin avata ryhmien toiminnan taustalla vaikuttavia yleisiä tieteellisiä näkemyksiä. Kyseisessä jaottelussa tarkasteltiin ns. yleisiä sosiaalisuuden selitysmalleja, eräänlaisina teorioina, kuten; sosiaalista vaihtoa, sosiaalista vertailua, sosiaalista identiteettiä ja sosiaalista konstruktionismia sekä ryhmäsosialisaatioteoriaa. Tarkasteluun kytkettiin myös Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksella (PvKK) jo aiemmin toteutettuja asiaa koskevia tutkimuksia. Keskeisimpinä johtopäätöksinä oli, että ei ole olemassa yhtä teoriaa tai mallia, joka yksistään selittäisi ryhmätoiminnassa vaikuttavia prosesseja ja ilmiötä. Tutkimus myös osoitti, että ryhmä voidaan määritellä useilla eri tavoilla. Tutkimuksessa havaittiin, että ryhmätoiminnassa vaikuttaa useat, usein samanaikaiset prosessit, jotka synnyttävät ryhmäilmiöitä. Näitä havaintoja tehtiin myös PvKK:n varusmies- ja reserviläisryhmiin kohdistetuista tutkimuksista. Näistä tutkimuksista oli havaittavissa, että virallista johtajaa ei välttämättä mielletä ryhmän jäseneksi joka oli havaittavissa tehdyissä sosiometrisissä mittauksissa. Lopuksi haluan todeta, että sosiaalipsykologinen näkökulma johtajuuden tarkasteluun vaikuttaa niin antoisalta, että puolustusvoimien olisi syytä huomioida se laajemminkin tulevia tutkimushankkeita suunniteltaessa. Sosiaalipsykologinen tietous ja osaaminen mahdollistavat johtajakoulutuksen monipuolistamisen ja tehostamisen, johon puolustusvoimilla on erinomaiset rakenteelliset puitteet. Ryhmän ohjauksellisesta näkökulmasta katsottuna, sotilasryhmä rooleineen tarjoaa mahdollisuuden muun muassa sosiodraamallisten menetelmien käyttöön. Sosiaalipsykologiaan pohjautuvien koulutusmenetelmien avulla sotilasryhmistä saada entistä tehokkaampia, aloitekykyisempiä ja itsenäiseen toimintaan pystyviä ryhmiä.

Öljyntorjunnan suorituskyvyn kehittäminen vuosina 1979–2007

Öljyntorjunnan suorituskyvyn kehittymisen tutkimuksen tarve nousee Itämeren öljynkuljetusten lisääntymisestä. Siitä on kehittynyt uhka, joka edellyttää tehokasta torjuntavalmiutta ja -kykyä. Tutkimuksessa selvitetään, miten öljyntorjunnan suorituskyky Suomessa on kehittynyt, miten sen kehittämistä on johdettu ja, miten sitä tällä hetkellä johdetaan. Tutkimuksen aikajakso on vv. 1979 – 2007. Öljyntorjunnan suorituskyvyn ja sen kehittämisen osatekijät koostuvat joukosta, materiaalista ja käyttöperiaatteesta. Nämä osatekijät ja kehittymistä tukevat toiminnot on vielä asetettava laajempaan viitekehykseen. Siihen kuuluvat muun muassa öljykuljetusten ympäristövahingon uhka, toimintaympäristöön liittyvät torjuntatoimien virka-apuviranomaiset ja suunnittelutoimintaan liittyvä strateginen johtaminen. Tutkimuksessa tarkastellaan näiden osatekijöiden välisiä suhteita muun muassa asiajohtamisen (management) näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä käytetään asiakirja-analyysiä. Operaatiotaidon-, torjuntatekniikan- ja torjuntataktiikan kehittymistä analysoidaan käyttäen lähdemateriaalina tutkimusraportteja, muistioita ja tutkijan henkilökohtaisia kokemuksia. Uhka-arvioiden muuttumista arvioidaan raportteja ja asiakirjoja analysoimalla. Johtamista selvitetään toimintasuunnitelmia analysoimalla. Aineistoa on hankittu myös käyttämällä menetelminä haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia. Tutkimusmateriaalin sisällön analyysillä saaduista tulkinnoista syntyy tarkastelujakson historia. Merkittävimmät tulkinnat nimetään kehityksen askeliksi. Historia sijoitetaan aikajanalle, jota tarkastellaan tutkimusongelmien näkökulmasta. Siitä saatuja kehitysaskeleita ovat kansainvälisyys, toimintaa tukeva lainsäädäntö sekä organisaatioiden osaaminen ja yhteistyötaito. Öljyntorjuntajärjestelmän johtamisen prosessissa ovat osatekijöinä toimijoiden suorituskyky, varautuminen, konkretisoituneet uhkat, torjuntatilanteissa opitut asiat sekä uhka-arviot. Näistä muodostuu kokonaissuorituskyky. Tutkimuksessa käsitellään merellisten toimijoiden suorituskykyä eri osatekijöiden kautta. Tutkitaan, miten osatekijöiden muutokset ja kehittyminen ovat vaikuttaneet suorituskykyyn. Kehittyäkseen suorituskyky tarvitsee johtamista. Sillä voidaan vaikuttaa kehittämisen painopisteisiin ja suuntaan. Strateginen johtaminen kytkeytyy asiajohtamiseen, johon kuuluu myös tulosjohtaminen. Operaatiotaito, taktiikka ja torjuntatekniikka ovat osa suorituskykyä ja siis asiajohtamisen kenttää. Öljyntorjunta rajataan tutkimuksessa käsittämään alusöljyvahinkojen öljyntorjunnan. Koska SYKE vastaa öljyntorjunnan johtamisesta aavalla selällä, työ rajataan käsittämään aavalla selällä tapahtuvaa öljyntorjuntaa. Tutkimustuloksista yksi tärkeimmistä on, että torjunta-alusten määrä on pysynyt samana vuodesta 1994, vaikka öljynkuljetusten määrä on tarkastelujaksolla 1979 – 2007 moninkertaistunut. Torjuntavalmiuden painopistettä on siirretty Suomenlahdelle ja erityisesti itäiselle Suomenlahdelle, mutta tällä hetkellä siellä ei ole riittävää torjuntakykyä. Lainsäädännöllä ja kansainvälisten sopimusten suosituksia noudattamalla on kehitetty materiaaleja ja käyttöperiaatteita. Näin on vaikutettu suorituskykyyn Kansainvälinen toiminta on luonut edellytyksiä alusten tekniselle kehittämiselle ja henkilöstön kouluttamiselle laajentuneessa toimintaympäristössä. Öljyntorjunnan johtamista ja yleisjärjestelyjä koskevaa kirjallisuutta on vähän METOviranomaisten työkaluiksi.

Dispositiovaikutus ja vertailupisteen muodostuminen Helsingin pörssissä

Tutkielman tarkoituksena on tarkastella dispositiovaikutuksen olemassaoloa ja sijoittajien uutissidonnaista vertailupisteen muodostumista. Työssä oletetaan, että sijoittajat muodostavat uuden vertailupisteen yllättävien yrityskohtaisten tapahtumien seurauksena. Empiirisinä havaintoina näistä tapahtumista käytetään yrityksien tulosjulkistuksia. Ilmiön selvittämiseen sovellettiin testejä, joilla havainnoidaan normaalista poikkeavia kaupankäyntimääriä oletetuissa vertailupisteissä. Menetelmät selvittävät yhtäaikaisesti sekä vertailupisteen muodostumisen että dispositiovaikutuksen. Jälkimmäisellä tarkoitetaan sijoittajien taipumusta luopua voitollisista kohde-etuuksista ennenaikaisesti ja pitää kiinni tappiollisista. Vertailupisteen muodostumisen havaitseminen tutkielman menetelmillä on riippuvaista dispositiovaikutuksen olemassaolosta. Koska aikaisempi akateeminen tutkimus dispositiovaikutuksen osalta on laajalti kattavaa, tämä ei ole ongelma. Tutkielmassa käytetyt menetelmät ovat peräisin Kligerin ja Kudryavtsevin (2008) tutkimuksesta. Vertailupisteen muodostumisen akateeminen tutkimus on vielä lapsenkengissä eikä aihealueesta ole julkaistu kuin muutama tutkimus. Aineisto kattaa Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden tulosjulkistukset ensimmäiseltä kuudelta (6) kuukaudelta vuonna 2012. Välttämättömien eliminointien jälkeen aineistoksi rajautuu 170 havaintoa. Avainmuuttuja tutkielmassa on kohde-etuuden kaupankäyntimäärä, joka on raportoitu kullekin tulosjulkistukselle 251 päivää ennen ja 75 päivää jälkeen tapahtuman. Lisäksi kohdeetuuksien hintoja, analyytikoiden konsensusennusteita ja toteutuneita osakekohtaisia tuloksia on käytetty vertailupisteiden havaitsemiseen sekä tulosjulkistuksien yllätyksellisyyden selvittämiseen. Tapahtuman yllätyksellisyyttä tutkitaan vertailemalla toteutuneita osakekohtaisia tuloksia analyytikoiden ennusteisiin sekä sijoittajien tulosjulkistuksien jälkeisinä markkinareaktioina. Tutkielman aineisto on kerätty Thomson Reuters -tietokannasta ja Arvopaperin pörssipalvelusta Tutkimustulokset osoittavat sijoittajien käyttäytyvän dispositiovaikutuksen mukaisesti ja päivittävän vertailupisteensä uuden yllättävän yrityskohtaisen informaation tapauksessa. Tutkielmassa ei havaita, että sijoittajat päivittäisivät vertailupisteensä mikäli yrityskohtainen informaatio, tässä tapauksessa tulosjulkistus, osoittautuu yllätyksettömäksi. Tulokset ovat ristiriidattomia jokaisessa yllätyksellisessä kategoriassa. Kyseisissä kategorioissa parametrisen testin t-arvo sijoittuu suljetulle välille 2.887–4.442. Tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä.

Lentokadettien ammatillisten kunto-ominaisuuksien muutos valintavaiheesta kadettikurssin alkuun 92. kadettikurssilla

Tutkimuksessa selvitettiin kadettikurssi 92. ammatillisten kunto-ominaisuuksien muutosta valintavaiheesta kadettikurssin alkuun. Tähän pyrittiin vastaamaan vertailemalla ensimmäisen ja toisen testin tuloksia keskenään. Testien väli oli yhdeksästä kuukaudesta vuoteen. Testeinä olivat varusmiehen kuntoindeksi (VKI) ja sen osa-alueet, sekä niin sanottu lihaskuntotestistö. Lihaskuntotestistöön kuuluvat seuraavat testit: isometriset voimatestit, anaerobisen tehon testi (hyppytesti), sekä ylä- ja keskivartalon koordinaatio ja voima testi (heittoporttitesti). Yhtenä mittarina käytettiin myös antropometrisistä mitoista painoindeksiä (BMI). Koehenkilöinä toimivat kadettikurssi 92. ohjaajalinjan kadetit. Yhteensä heitä saatiin testistä riippuen testattavaksi 12–14 henkilöä. Tilastollisena menetelmänä on käytetty kahden riippuvan otoksen T-testiä. Myös korrelaatiot on tutkittu kaikkien testien osalta. Lihaskuntotestin osalta ei pystytty tekemään merkittäviä johtopäätöksiä ammatillisten kuntoominaisuuksien muutoksesta, kun taas isometrisistä voimatesteistä saatiin erittäin hyviä tuloksia. Näistä pystyttiin toteamaan, että kadettikurssi 92. ohjaajalinjan kadettien ammatilliset kunto-ominaisuudet ovat pysyneet ainakin samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin ja todennäköisesti kadettien kuntotasot ovat hieman nousseet.

Rajatarkastushenkilöstön paineensietokyky- ja stressitutkimus

Rajatarkastushenkilöstön stressitutkimus pyrkii selvittämään rajatarkastushenkilöstön kokemaa stressiä ja miten stressistä selviydytään erilaisin keinoin. Selviytymiskeinoista tutkimus pyrkii kartoittamaan käytettävimmät ja henkilöstön käytössä tehokkaiksi koetut keinot, joilla voidaan vähentää stressiä rajatarkastustyössä. Tutkimusongelmia ovat: - Miten rajatarkastushenkilöstö kokee stressiä? - Mitä keinoja rajatarkastushenkilöstö käyttää stressistä selviytymiseksi? - Voidaanko näitä keinoja käyttää henkilöstön stressinsietokyvyn kehittämiseen? Tutkimusotteeksi valitsin käyttämään survey-tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto koostuu aikaisemmista tutkimuksista saaduista tuloksista ja aiheeseen liittyvistä teorioista sekä tässä tutkimuksessa tehdystä kyselytutkimuksesta. Myös tutkijan omia kokemuksia on käytetty hyväksi. Kysely suoritettiin kolmelle erilaiselle rajanylityspaikalle. Kyselyyn osallistui viidennes kyseisen työyksikön henkilöstöstä. Tutkimuksen tulososiossa käsitellään kyselyn vastauksia vertailemalla tutkittavien taustamuuttujia ja vastaajien ilmoittamien stressin kokemisen voimakkuuksia sekä mielipiteitä kyselyn väittämiin. Näistä väittämistä ja yksilöiden stressin kokemisen voimakkuuksista rakentui tutkimuksen mittarit, joilla voitiin ristiintaulukoinnin avulla hakea tutkimuksen tavoitteisiin pyrkiviä vastauksia. Tutkimuksen kyselyä voidaan käyttää uudelleen ja soveltaen useiden erilaisten työyhteisöjen stressitutkimuksissa. Tutkielmaa luettaessa on huomioitava aihealueen monipuolisen laaja teoreettinen aineisto, josta vain pieni osa on valittu tutkimuksen teoreettiseksi taustaksi.

Rajaturvallisuus 2020

Tulevaisuuden ennakointi kuuluu olennaisena osana strategiseen päätöksentekoon ja on myös olennainen osa viranomaistoimintaa. Rajaturvallisuus muuttuvana käsitteenä on sidottu poliittiseen päätöksentekoon, turvallisuusympäristöön ja luotuihin uhkamalleihin. Tämän Pro gradu -tutkielman avulla pyrin luomaan käsitykseni mukaisen näkemyksen siitä, millaisena rajaturvallisuus nähdään vuonna 2020. Tutkimusongelma tutkimuksessa on: ”Miten rajaturvallisuus nähdään vuonna 2020?” Tämän lisäksi tutkimuksessa vastaan tutkimuskysymyksiin ”Miten rajaturvallisuus voidaan määritellä EU:n ja Yhdysvaltojen mallien kautta?, ”Miten toimintaympäristön tekijät vaikuttavat rajaturvallisuuteen?” ja ”Miten Rajavartiolaitos toimijana voi vaikuttaa tulevaisuuden rajaturvallisuuteen?” Tutkimuskysymysten avulla pyrin saamaan vastauksen tutkimusongelmaan. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimivat tulevaisuudentutkimuksen teoreettiset lähtökohdat. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytän tulevaisuudentutkimuksen metodeihin kuuluvaa skenaariomallinnusta, jossa mielestäni neljän mahdollisen tulevaisuuden skenaarion avulla pyrin vastaamaan tutkimusongelmaan. Skenaariomallinnus on valittu sen moni ulottuvaisuuden johdosta, ja sen avulla olen luonut neljä erilaista käsitystä siitä, mitä tulevaisuus voisi olla. Toimijana eli aktorina tutkimuksessa on Rajavartiolaitos. Tutkimuksessa rajaturvallisuuden käsitys perustuu Euroopan Unionin rajaturvallisuusmalliin. Nykytila nähdään optimaalisena tilana, jota kehitetään tulevaisuuden uhkakuvien, yhteiskunnan muutoksen ja yhdysvaltalaisen rajaturvallisuusnäkemyksen kautta. Tutkimusaineistona käytän julkisia lähteitä ja lähestyn asiaa strategian näkökulmasta. Tutkimuksessa selvisi, että rajaturvallisuuden määrittelemiseen liittyvät olennaisena osana toimintaympäristön tekijät. Näistä tekijöistä on nähtävissä kansainvälisten järjestöjen ja Puolustusministeriön tulevaisuudentutkimusten perusteella viitteitä siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Rajaturvallisuus nähdäänkin toimintaympäristönsä tekijöiden kautta ja näkemys voi muuttua riippuen siitä, mikä on todennäköinen toimintaympäristö vuonna 2020. Rajaturvallisuuden käsitteeseen ja ilmiöön pitää myös suhtautua kriittisesti, koska kyseessä on nuori termi ja sen käytännöt ovat vielä muuttuvaisia. Määritetyt ja muuttuvat uhkat globaalissa maailmassa muuttavat myös rajaturvallisuutta ilmiönä. Vuonna 2020 rajaturvallisuuden voidaan todennäköisimmän skenaarion kautta nähdä olevan eurooppalaisessa käsityksessä samantyyppinen kuin nykymuodoltaan. Kuitenkin EU:n integraation kehityksen, uhkakuvien muuttumisen ja globalisoitumisen myötä rajaturvallisuus sopeutuu sisäisen turvallisuuden edellyttämällä tavalla. Vaikka tämänhetkisen näkemyksen mukaisesti todennäköisin skenaario on muuttumattoman kehityksen skenaario, tulee myös toisenlaisiin mahdollisiin maailmoihin varautua. Rajavartiolaitos voi omalla toiminnallaan tulevaisuudessa pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten se reagoi skenaarioiden mukaisiin tulevaisuudenkuviin. Toiminnassaan sen on kuitenkin otettava huomioon mahdolliset yllättävät muutokset.