Karkkilan Pyhäjärven hapetus-/ilmastussuunnitelma : Karkkilan kuntakohtainen järvikunnostusohjelma

Karkkilan kaupungin taajamassa sijaitsevassa Pyhäjärvessä esiintyy kesäaikaisia happikatoja. Järvelle tehtiin vuonna 2009 kunnostussuunnitelma Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Karkkilan kaupungin yhteistyöprojektina. Suunnitelmassa esitettiin tarkemman hapetus- tai ilmastussuunnitelman tekemistä. Pyhäjärven kunnostussuunnittelua jatkettiin vuonna 2010 tekemällä Karkkilan kaupungin ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyöprojektina Pyhäjärvelle hapetus/ilmastussuunnitelma. Suunnitelmassa laskettiin Pyhäjärven hapetustarve ja esitettiin laitteen sijoituspaikka ja hapetusaika. Lisäksi suunnitelmassa esitettiin ohjeita hapetuksen vaikutuksen seurantaan sekä ilmastuksen aloittamisajankohdan määrittämiseksi. Pyhäjärven kesäaikaisia happikatoja ehkäistään aloittamalla ilmastus kesällä 2010. Hapetustarpeeksi arvioitiin 270 kg happea päivässä. Ilmastuslaite ei saa rikkoa järven lämpötilakerrostuneisuutta. Laitteen hankinnasta pidettiin avoin tarjouskilpailu. Karkkilan kaupunki päätti hankkia Waterixin Airit 70- ja Airit 200 -laitteiden yhdistelmän, joka tuottaa happea veteen 272 kg päivässä. Ilmastimet asennetaan syvännealueelle kesäkuun 2010 puolessa välissä. Pyhäjärven veden laatua seurataan, jotta hapetuksen vaikutukset alusveden happipitoisuuteen voidaan havaita. Veden happipitoisuutta voidaan mitata myös happimittarilla. Hankkeesta on erittäin tärkeää tiedottaa karkkilalaisia sekä osakaskuntia.

Raaseporin Karjaan kaupunginosan Myllylammen eli Kvarnträskin kunnostussuunnitelma

Karjaa, Tammisaari ja Pohja yhdistyivät vuoden 2009 alusta Raaseporin kaupungiksi. Karjaan kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen yhteistyöprojektina on tehty kunnostussuunnitelmat Kaskimaalle ja Kolijärvelle. Vuonna 2010 ohjelmaa jatkettiin tekemällä Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Raaseporin kaupungin kanssa Karjaan kaupunginosan Myllylammelle kunnostussuunnitelma. Myllylammen pinta-ala on 42 hehtaaria ja sen suurin syvyys on 2,3 m. Keskisyvyys on 1,8 m. Myllylampi on rehevä järvi. Valuma-alue koostuu järven omasta ja yläpuolisen Källträskin valuma-alueesta. Myllylampeen tulee liikaa ulkoista fosforikuormitusta, joka ylittää järven sietokyvyn. Ulkoista kuormitusta pitäisi saada vähennettyä 50 – 65 % eli 70 – 100 kg. Periaatteessa tämä toteutuu, jos haja-asutuksen kuormitus saadaan poistettua. Myllylammessa on myös sisäistä kuormitusta. Kalasto on rakenteeltaan vinoutunut ja kalamäärä on luultavasti suuri. Kalakantaa tulisi muuttaa vähemmän särkikalavaltaiseen suuntaan poistamalla pienikokoista kalaa kolmen seuraavan vuoden ajan tehokkaasti. Sen jälkeen voidaan ehkä siirtyä pienempään pyyntiponnistukseen. Talviaikaisia happikatoja voidaan estää ilmastuksella. Tällöin sisäisen kuormituksen pitäisi vähentyä ja järven tilan parantua. Myllylammelle ehdotetaan tehtäväksi hapetussuunnitelma, josta ilmenee hapetustarve, parhaiten sopiva laite, laitteen sijainti sekä hapetusaika. Kasvillisuus koostuu suurimmaksi osaksi ilmaversoisista ja kelluslehtisistä vesikasveista. Ilmaversoisista esiintyy järviruokoa, järvikaislaa ja järvikortetta. Etenkin ulpukka- ja lummekasvustot ovat laajoja ja tiheitä. Veden vaihtuvuutta voidaan parantaa niittämällä väylä sekä järven koillisosaan että luusuaan. Ulpukoita ja lumpeita ei kannata pelkästään niittää, vaan niitä voidaan poistaa juurakoineen syksyllä haraamalla. Veden laatua pitää seurata, jotta kunnostusten vaikutukset nähdään ajoissa. Tällöin toimenpiteitä voidaan ohjata oikeaan suuntaan, jos veden laadussa näkyy muutoksia.

Nopeaa konseptointia Neloskierteen pyörteissä

Työryhmä: Maj-Lis Läykki, Kirsi Karimäki , Sanna Lehtokangas

Monialustaisten ohjelmien tekeminen C++-kielellä

Käyttöjärjestelmiä ja prosessoriarkkitehtuureita on olemassa useita erilaisia. Näiden kahden yhdistelmää yhdessä käyttöjärjestelmän tarjoamien kirjastojen kanssa kutsutaan tässä diplomityössä alustaksi. Tietylle alustalle tarkoitettuja konekielisiä natiiviohjelmia voidaan yleensä suorittaa vain kyseistä alustaa käyttävissä tietokoneissa. Natiiviohjelmien tekemiseen käytetään tavallisesti C- ja C++-ohjelmointikieliä. Monesti ohjelmia on voitava käyttää useammalla kuin yhdellä alustalla. Koska kehitystyö vie aikaa ja resursseja, on toivottavaa, että ohjelma toimisi uudella alustalla joko ilman muutoksia tai mahdollisimman paljon olemassa olevaa lähdekoodia hyödyntäen. Tässä diplomityössä esitellään erilaisia monialustaisten ohjelmien toteutustapoja. Myöhemmin arvioidaan niiden soveltuvuutta kaupallisen kameravalvontaohjelmiston toteutukseen. Keskeisimmät esiteltävät toteutustavat ovat natiiviohjelmat, tulkattavat kielet, virtualisointi sekä web-selain, joka on osittainen toteutustapa monialustaisille ohjelmille. Tämä diplomityö käsittelee monialustaisten ohjelmien kehitystä erityisesti C++-kielellä, joka on yksi maailman eniten käytetyistä ohjelmointikielistä, ja myös tarkasteltavana olevan kameravalvontaohjelmiston nykyinen toteutuskieli. Kielen syntaksin ja C++-standardikirjaston määrittelevä C++-standardi on alusta-agnostinen. Tästä johtuen C++-lähdekoodi voi olla täysin alustariippumatonta vaikka konekielelle käännetyt ohjelmat ovatkin sidottuja tiettyyn alustaan. Useimmat käytännön C++-ohjelmat käyttävät standardikirjaston lisäksi alustan tarjoamia lisäkirjastoja. Toteutusratkaisuiden arvioinnin ja vertailun perusteella voidaan todeta, että C++-kielellä tehty natiiviohjelma on monialustaisen kameravalvontaohjelmiston toteutukseen hyvin soveltuva ratkaisu, mutta myös muiden esiteltyjen tapojen käyttöä kannattaa harkita joissakin ohjelmiston osissa käytettäväksi. Nykyisen natiivitoteutuksen monialustaista kehitystä voitaisiin mahdollisesti tehostaa vaihtamalla käytettävä ohjelmistokehys toiseen sekä tekemällä käännösympäristöstä monialustaisempi ja automatisoidumpi. Johtopäätökset ovat sovellettavissa myös muihin samankaltaisiin ohjelmistoihin.

Uuteen organisaatioon rakennettavan kustannuslaskentajärjestelmän sertifioiminen valtionhallinnossa: Case Maanmittauslaitos

Työn lähtökohtana oli tieto siitä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on lähtenyt tarjoamaan kustannuslaskentajärjestelmien sertifiointeja valtion virastoille ja laitoksille. Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, mitä kustannuslaskentajärjestelmien sertifioiminen valtionhallinnossa tarkoittaa. Työn toisena tavoitteena oli selvittää, miten Maanmittauslaitoksen kustannuslaskenta muuttuu vuoden 2014 vaihteessa tapahtuvan organisaatiouudistuksen johdosta, ja miten ja milloin tämä uusi kustannuslaskentajärjestelmä voidaan sertifioida. Diplomityö toteutettiin tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin kvalitatiivisin menetelmin tekemällä organisaation sisäisiä ja ulkoisia haastatteluja. Maanmittauslaitoksen lisäksi haastateltavat osapuolet olivat VTV, Ernst & Young, sertifiointiprosessin lähes läpikäyneen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen entinen ja nykyinen talouspäällikkö, Maa- ja metsätalousministeriö ja Valtiokonttori. Haastatteluiden lisäksi valtion virastoilta ja laitoksilta kysyttiin ovatko he kuulleet VTV:n tarjoamasta sertifiointipalvelusta ja ovatko he kiinnostuneita tästä kyseisestä palvelusta. Työn tuloksista käy ilmi, että VTV:n palvelu etenee samalla tavalla kuin mikä tahansa muu sertifiointiprosessi. VTV:n palvelu eroaa kuitenkin jonkin verran sertifioinnin perusrakenteesta, koska kustannuslaskentajärjestelmien tapauksessa ei ole laadittu yleisiä standardeja kustannuslaskennalle. Tämän vuoksi perusrakenteessa ei ole ollenkaan standardin omistajaa. Standardin omistajan paikalle sijoittuvat laki valtion talousarviosta ja asetus valtion talousarviosta. Maanmittauslaitoksen kustannuslaskenta muuttuu organisaatiouudistuksen myötä odotettua enemmän. Uuden organisaatiorakenteen vuoksi kustannuksia ei tarvitse vyöryttää toimintayksiköille, tulosyksiköille ja vastuualueille. Kustannukset vyörytetään jatkossa vain tuotteille ja projekteille. Maanmittauslaitoksen kannattaa sertifioida uusi kustannuslaskentajärjestelmänsä vuonna 2014, vaikka seuraavien vuosien aikana on tiedossa uusia muutoksia sekä organisaatioon, että tietojärjestelmiin. Ennen varsinaista tarkastusta Maanmittauslaitoksen kustannuslaskentajärjestelmä kuvattiin uudelleen.

Palautepallomeri

Niina Ihalaisen esitys Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi -seminaarissa Helsingissä 3.12.2013.

Ylä-Pirkanmaan kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelma 2013 : Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Ruovesi, Virrat

Ylä-Pirkanmaan kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelma on laadittu yhteistyössä kuntien, ELY-keskuksen, Liikenneturvan, poliisin ja sidosryhmien kanssa. Suunnitelman alussa on esitetty johdatus liikenneturvallisuustyön sisältöön, seudun onnettomuuskustannuksiin, toimenpiteiden hyötyihin sekä avainosapuoliin ongelmien ratkaisemiseksi (luku 2). Seudun liikenneturvallisuustilannetta kuvataan tapahtuneiden onnettomuuksien analyysin kautta sekä tekemällä johtopäätöksiä suunnitelman aikana laaditun laajan asukas- ja koululaiskyselyn tuloksista (luku 3). Vuosina 2007–2011 Ylä-Pirkanmaan alueella kuoli keskimäärän vuosittain 4,8 ja loukkaantui 64 henkilöä. Nykytilan analyysien pohjalta sekä valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset huomioiden seudun liikenneturvallisuustyölle asetettiin visio, onnettomuuksien vähenemätavoite, pitkän aikavälin linjaukset sekä lähivuosien painopistealueet (luku 4). Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä liikennekuolemat puolittuvat (korkeintaan kaksi) ja loukkaantuneet vähenevät neljänneksellä (korkeintaan 48). Seudulla tapahtuvista liikenneonnettomuuksista aiheutuu nykyisin vuosittain 25 miljoonan euron kustannukset, joista kuntien osuus on noin 4–5 miljoonaa euroa. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on yhdessä kuntien, ELY-keskuksen ja sidosryhmien kanssa kohdistettu valittuihin painopistealueisiin (luku 5). Toimenpide-ehdotuksia on esitetty mm. liikennekasvatusta, liikenneympäristön parantamista, liikenteen valvontaa ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä koskien. Liikennekasvatukseen liittyvissä toimenpiteissä pääpaino on osaamisen kehittämisessä, tietoisuuden lisäämisessä, liikennekasvatuksen rutiinien kehittämisessä sekä liikenneturvallisuustyön elvyttämisessä kunnan eri toimialoilla. Liikenneympäristön liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden pääpaino on pienehköissä ja kustannustehokkaissa toimenpiteissä. Suunnitelman toteutumista ja vaikutuksia tullaan seuraamaan laaditun seurantamittariston avulla (luku 6). Suunnitelman valmistumisen jälkeen merkittävimpiä toimia on aktivoida kuntien liikenneturvallisuustyötä. Suunnitelman toimenpideosiossa on esitetty suuri määrä käyttökelpoisia menetelmiä toiminnan aktivoimiseksi. Suunnitelman aikana tuotiin voimakkaasti esille, että parhaiten kuntien liikenneturvallisuustyöhön toisi puhtia ulkopuolinen ns. liikenneturvallisuustoimija.

Uusia tuulia Kalevala-tutkimuksessa

Kirjallisuusarvostelu

Suomenhevosen tarina : palvelijasta terapeutiksi

Lectio praecursoria Oulun yliopistossa 6.9.2013.

Siirtolaisuus, seksityö ja toimijuus : ihmiskauppadiskursseja purkamassa

Kirjallisuusarvostelu