Asiantuntijaorganisaation ominaispiirteiden vaikutukset työhyvinvointiin ja niiden huomioonottaminen työhyvinvoinnin johtamisessa

Asiantuntijatyötä tekevät ovat keskellä työelämän muutosta, mikä vaikuttaa heidän työhyvinvointiinsa. Tämän tutkielman tavoitteena oli tuoda ilmi asiantuntijaorganisaation ominaispiirteiden vaikutuksia työhyvinvointiin ja sitä, miten näitä vaikutuksia voitaisiin huomioida työhyvinvoinnin johtamisessa kolmessa tutkimukseen osallistuneessa case-organisaatiossa. Lisäksi tavoitteena oli tuoda ilmi myös kipukohtia ja puutteita, joihin johtamisella voitaisiin puuttua ja sitä kautta parantaa työhyvinvointia case-organisaatioissa. Tutkimusta varten toteutettiin puolistrukturoituja haastatteluja case-organisaatioiden henkilökunnalle ja esimiehille. Tutkimusmetodina käytettiin siis case- eli tapaustutkimusta. Haastatteluaineistoa analysoitiin pääsiallisesti kvalitatiivisesti tekemällä päätelmiä ja yleistyksiä, mutta myös osittain kvantitatiivisesti yhdistelemällä samankaltaisia vastauksia. Tutkimuksessa ilmeni, että case-organisaatioissa asiantuntijaorganisaation ominaispiirteiden vaikutukset työhyvinvointiin olivat lähes poikkeuksetta positiivisia. Sen sijaan asiantuntijaorganisaatiolle epäominainen rutiininomainen työn osuus aiheutti eniten haittaa työhyvinvoinnille. Näihin rutiininomaisiin tehtäviin ja niiden sisältöön case-organisaatioiden työntekijät toivoivat mahdollisuuksia vaikuttaa. Suuria muutoksia case-organisaatioissa ei työhyvinvoinnin parantamiseksi toivottu, vaan pienillä muutoksilla hyvinvoinnin tasoa uskottiin voitavan kasvattaa. Haastatellut uskoivat, että avoin ja vuorovaikutteinen keskustelu työssä työhyvinvointiin vaikuttavista seikoista saattaisi auttaa parantamaan työhyvinvointia case-organisaatioissa.

Skolpersonalens förhållande till elevers stillasittande och försök till minskat stillasittande under skoldagen

Denna avhandling är en del av projektet Skolan i rörelse, vars mål är att kartlägga ungas fysiska aktivitet och öka deras fysiska aktivitet under skoldagen. Syftet med den här avhandlingen är att ta reda på hur skolpersonalen förhåller sig till stillasittande i skolan. I alla forskningsfrågor undersöks skillnader mellan kön, ålder, befattning i skolan, den egna fysiska aktivitetsnivå, ämnesgrupper (ämneslärare) och undervisning i gymnastik (ja/nej). Forskningsfrågor: 1. Hur bra känner skolpersonalen till rekommendationen för hur länge eleverna maximalt får sitta stilla i ett sträck? 2. Hur förhåller sig skolpersonalen till rekommendationen för stillasittande? 3. Hur bra känner skolpersonalen till rekommendationen för den dagliga skärmtiden? 4. Hur förhåller sig skolpersonalen till rekommendationen för den dagliga skärmtiden? 5. Har skolpersonalen försökt minska på stillasittandet under lektionerna? 6. På vilket sätt har skolpersonalen försökt minska på stillasittandet under lektionerna? Undersökningen är kvantitativ och enkät användes som datainsamlingsmetod. Antalet respondenter är 531 personer från 43 olika skolor i Finland. Resultatet i undersökningen visar att de flesta känner till rekommendationerna gällande stillasittande och skärmtid. Klasslärare, lärare som undervisar i gymnastik och fysiskt aktiva respondenter är mera engagerade i frågor som handlar om att minska på stillasittandet i skolan. Ämneslärare engagerar sig i mindre utsträckning i dessa frågor.

Kallet til livets embete : mødre i helse og lidelse

Mothers represent the natural caring. Natural caring is the object of caring science and of research interest because it establishes the central core of professional caring. In this study, we encounter patients who are mothers in need of care in a psychiatric context. Motherhood involves taking responsibility that extends beyond one's own life, because the child represents possibilities in a yet unknown future. Understanding and knowledge about the mothers' struggle in health and suffering are of crucial importance to enable clinical practice to make provisions for and adapt to the individual patient. The overall purpose of this dissertation is to illuminate how the innermost essence of caring emerges in health and suffering in patients who are mothers in psychiatric care. The purpose of the study in a clinical sense is to seek to understand and illuminate the patient's inner world in health and suffering in terms of contextual, existential, ontological and ethical dimensions. The dissertation is exploratory and descriptive in nature and encompasses induction, deduction and abduction as logics tools of reasoning. A theoretical model of natural caring and a universal theoretical model of the innermost essence of caring is developed as seen from the patient's world in a psychiatric context. The dissertation is anchored in human science's view of the human being and the world and in caring science's perspective. Caring science's view of the human being as a unity comprising body, soul and spirit is central in the study's concept of the patient. This multi-dimensional conception of the human being encompasses the dissertation's basic values and is decisive for choice of methodology. Hermeneutic epistemology guided the interpretation of the empirical data, the paradigmatic theses and assumptions. The dialectical movement in interpretation moves back and forth between empirical data, caring science theory and philosophical theory and reveals deeper insight into meaningful content in the clinical context. The interpretation process comprises four levels of abstraction: rational, contextual, existential and ontological. Hermeneutic philosophy guides the inductive and deductive approach to interpretation, as well as the movement between the clinical context and the caring science paradigm. In this encounter between the visible and invisible reality, the image of natural caring – motherliness emerged. The dissertation consists of four studies. The first study is a systematic review of nineteen research articles. The three other studies are hermeneutical interpretations based on text materials from open interviews. Fifteen participants were interviewed, all of whom are mothers of children between 0 and 18 years of age. All were outpatients in the psychiatric specialist health service. In the interpretation process, the mothers' struggle in health and suffering emerges as a struggle between the inner and outer world. Being a mother and patient in health and suffering in a psychiatric context means to struggle to be oneself, to create oneself, to live and realize one's good deeds as a mother and human being. To be oneself, to possess oneself as a mother is not only a question of tending, playing and learning in order to master a practical situation or to survive. It involves constituting a deep, inner desire to courageously create oneself so that the child is able to realize his or her potential in health and suffering. Motherliness manifests itself in caring as a call to ministering humanity and life. The voice of motherliness is understood as the voice of life—the eternal, inner call of love and freedom. The inner call craves fulfilment. Motherliness in natural caring does not retreat. Motherliness defines the Other as freedom and proceeds without regard for all other exterior requirements to realizing wellbeing. The inner essence of caring is attentive, aware and heeds the call of the heart. The innermost essence of caring is to be and to make oneself responsible for the Other. Responsibility cannot be relinquished; free choice consists in whether or not to follow the call. To renounce the inner call to responsibility is to deny oneself and one's dignity as a human being. The theoretical models provide clinical and systematic caring science with knowledge and understanding based on the natural caring spirit inherent in the human being. The study elucidates and strengthens the ontological basic assumptions about the human being as a unity of body, soul and spirit, the sanctity of the human being and the core of caring, ethos. The results of the dissertation will provide clinical practice with knowledge about the inner movements of the mothers' souls in relation to their responsibility as mothers and human beings. Being able to understand the basic conditions for responsibility is crucial for developing care that encompasses mother and child and the mutual relationship between them. This is basic knowledge for developing attitudes and actions that meet and provide for the needs of the patient as mother and as a whole, suffering human being.

Development of category planning process in construction business

The aim of this thesis was to develop the category planning process in the case company operating in construction industry. As the interest in the field of research has just recently started to emerge towards the benefits of category management and planning, the theoretical background was derived from literature of subjects with a relation to category planning i.e. procurement strategy, purchasing portfolio model, information flow management and cost analysis. The background for the development of category planning process was derived from retail industry, to where the category planning is more researched. The empirical study was executed with mixed method approach: quantitative data of the categories was analyzed and qualitative data was gathered through semi-structured interview and discussions within the case company. As a result, the category planning process was critically analyzed and development proposals addressed for improving the process description. Additionally a tool was developed based on the empirical study to support the category planning process of the case company.

Hauen elohopeapitoisuudet Keski-Suomessa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Keski-Suomen haukien (Esox lucius) elohopeapitoisuuksia. Tutkimusta varten koottiin aiempien keskisuomalaisten elohopeaselvitysten tuloksia sekä tutkittiin 31 keskisuomalainen vesialueen haukien elohopeapitoisuuksia vuosina 2006–2007. Mukaan valittiin maaperältään ja vedenlaadultaan erilaisia vesialueita sekä myös aiemmissa tutkimuksissa mukana olleita vesialueita. Tutkimusaineisto sisältää kaikkiaan 257 haukea eli keskimäärin kahdeksan kalaa per vesialue. Tulosten tarkastelussa hyödynnettiin tutkimusalueen vedenlaatu-, maaperä- ja maankäyttötietoja. Koko aineistosta laskettu vakiopainoisen hauen (1 kg) keskimääräinen elohopeapitoisuus oli 0,46mg/kg. Tämän mukaan elohopeapitoisuudet eivät ole muuttuneet Keski-Suomessa 1990-luvun tilanteesta. Silloin vastaava pitoisuus oli 0,45 mg/kg (350 näytekalaa; 36 vesialuetta). Haukien elohopeapitoisuuksissa havaittiin huomattavaa vaihtelua niin eri vesialueiden välillä kuin myös saman vesialueen sisältä pyydettyjen haukien pitoisuuksissa. Korkeimmat elohopeapitoisuudet mitattiin tummavetisistä ja runsashumuksisista järvistä. Alhaisimmat pitoisuudet puolestaan havaittiin kirkasvetisimmistä järvistä. Joukossa oli myös järviä, joiden pitoisuudet poikkesivat em. säännönmukaisuudesta. Yhdessäkään järvessä ei hauen keskimääräinen elohopeapitoisuus ylittänyt syötäväksi kelpaavalle hauelle asetettua enimmäispitoisuusrajaa (1,0 mg/kg). Joistakin tutkimusjärvistä saatiin kuitenkin muutamia yksilöitä, joiden absoluuttiset pitoisuudet ylittivät syömiselle asetetun pitoisuusrajan.

Aunessilta, Tampere : Museosillan hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Aunessillan museosilta, vesistösilta H-389, sijaitsee Kämmenniemen kylässä Tampereella. Silta sijoittuu maantien 338 (Terälahdentie–Kaitavedentie) länsipuolelle kevyen liikenteen väylälle. Sillan rakennusvuosi on 1898–1899. Siltaa on muutettu 1967 ja entisöity 1984. Aunessilta on saumattu kiviholvisilta. Se on Suomen korkein kiviholvisilta. Sillan kivityö on korkealaatuista. Silta on rakennettu korvaamaan vanha puusilta Messukylä–Teisko–Ruovesi-tiellä. Aunessilta on mainittu yhdeksi Tie- ja vesilaitosten Ylihallituksen Länsi-Hämeen piirin kuudesta merkittävimmästä siltarakennuksesta vuosina 1860–1921. Tiepiirin panos oli sillan rakentamisessa merkittävä rahoitustuen, työnjohdon sekä urakoitsijan konkurssin jälkeisen tarkastuksen ja työarvion tekijänä. Sillan suunnittelija oli arkkitehti Georg Schreck. Sillan rakentaminen huutokaupattiin kivityömies Frans Malmlundille Ylöjärven kappelista. Hänen tarjouksensa oli liian optimistinen ja hän meni konkurssiin. Teiskon kunta rakennutti sillan valmiiksi. Aunessilta otettiin museokohteeksi ensimmäisten kohteiden joukossa vuonna 1982. Mitään perusteluja valinnalle ei ole säilynyt. Liikenneviraston museokohdekokoelman tieliikenteen ajanjaksoista Aunessilta edustaa 1800-luvun tieverkon täydennyksiä. Niiden ponnin oli sisämaan kaupan ja alkavan puunjalostusteollisuuden tarpeet. Ne molemmat lisäsivät liikenteen määrää ja erityisesti liikennevälineiden kuormia ja painoa. Yleisen liikenteen käytössä se oli vuoteen 1983, jolloin Kaitaveden silta korvasi sen. Aunessilta kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY). Aunessillan kunto on teknisessä ja museaalisessa näkökulmassa hyvä. Myös sen ympäristö vastaa historiallista arvoa. Museokohteena Aunessilta on helposti saavutettava ja löytyvä. Maisemallisesti kohde on merkittävä, koska silta-, järvi- ja metsämaisema ovat säilyneet toisiaan täydentävänä kokonaisuutena. Hoito- ja ylläpitosuunnitelman tavoitteena on säilyttää Aunessilta todisteena hyvin toteutetusta siltateknisestä rakenteesta. Sillan miljöö on poikkeuksellisen näyttävän näköinen. Sillan säilyneisyys museointihetken (1982) asussa on tavoite. Kohteen vaaliminen edellyttää hienovaraisia toimenpiteitä, joissa erityisesti otetaan huomioon sillan ympäristön jäsentäminen ja kulumisen ehkäiseminen. Sillan kohdeopastuksen kehittämisestä on tehty ehdotus. Toimenpiteillä pyritään korostamaan sillan, sen ympäristön ja rakenteen tulkittavuutta. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä sillan ja sen lähiympäristön kehittämiseksi ja hoitamiseksi sekä tienpitäjän että maanomistajien näkökulmasta. Suunnitelma sisältää alueurakkaan sisällytettävät siltaympäristön hoitotoimenpiteet sekä pitkän aikavälin tavoitteena kohteen ympäristön kunnostustoimenpiteitä ja suuntaviivoja sillan mahdolliselle korjaukselle.

Vanhemmuus- ja ihmissuhdetaitoja ruuhkavuosiin

Kirjallisuusarvostelu