1000 resultados para Compétence sociale
Resumo:
1867.
Resumo:
1864.
Resumo:
1862.
Resumo:
Cette thèse propose d'étudier les carrières des adeptes des salles de musculation afin de comprendre comment certains d'entre eux organisent progressivement leur existence autour du bodybuilding. Nos observations issues d'une ethnographie d'une salle de musculation et de trente entretiens semi-directifs menés avec différents profils d'adeptes en Suisse romande, suggèrent que l'emprise du bodybuilding sur les individus résulte de phénomènes assimilables à des conversions. Deux voies de conversion, « consonante » et « introspective », ont été identifiées. Elles correspondent à des usages distincts de la musculation qui n'ont pas les mêmes conséquences sur les parcours de vie des pratiquant(e)s. Si les conversions consonantes stabilisent les parcours de vie en renforçant un statut professionnel, les conversions introspectives les infléchissent significativement. En outre, cette perspective de recherche offre un nouvel éclairage sur le façonnement des représentations et des pratiques de santé, les processus de normalisation des pharmacopraxis et les rapports sociaux de sexe en présence. -- This thesis aims to study gym-goers' careers in order to understand how some of them progressively organise their lives around bodybuilding. Our observations, drawn from an ethnography of a gym and thirty semi-structured interviews with different profiles of gym enthusiasts in French-speaking Switzerland, suggest that the grip that bodybuilding takes on individuals results from phenomena akin to conversions. Two paths to conversion - consonant and introspective - are identified. They correspond to distinct uses of bodybuilding, which do not have the same consequences in the practitioners' life courses. While consonant conversions stabilise life courses by reinforcing an occupational status, introspective conversions inflect them significantly. Furthermore, this research perspective provides new insights into the shaping of health norms (representations and practices), the process of normalisation of pharmacopraxia and the gender relations identified.
Resumo:
Tutkin sivuaineentutkielmassani ranskan kielen opiskelijoiden pragmaattista kompetenssia. Tarkoituksenani oli selvittää, miten opiskelijat käyttävät kahta puheaktia, pyyntöä ja kiitosta, ranskankielisissä kommunikaatiotilanteissa. Lisäksi tutkin, mitkä asiat voivat vaikuttaa opiskelijoiden pragmaattiseen kielikykyyn. Aikaisemman tutkimuksen perusteella esittämäni hypoteesin mukaan opiskelijat, jotka ovat oleskelleet ranskankielisissä maissa, osaavat käyttää puheakteja paremmin kuin opiskelijat, jotka eivät ole vierailleet kyseisissä maissa. Tutkielmani voidaan sijoittaa välikielen pragmatiikan tutkimukseen. Tutkimukseni kohderyhmä koostui Turun yliopiston kahdestakymmenestä ensimmäisen vuoden ranskan opiskelijasta. Vertailuryhmäni muodostui kymmenestä Erasmus-vaihdossa olleesta ranskalaisesta opiskelijasta. Arvioin kohderyhmäni pragmaattista kompetenssia testillä, jossa testattiin opiskelijoiden kykyä käyttää pyyntöjä ja kiitoksia erilaisissa kommunikaatiotilanteissa. Opiskelijoiden tehtävänä oli kirjoittaa, mitä he sanoisivat näissä tilanteissa ranskaksi. Vertasin opiskelijoiden ja syntyperäisten kielenpuhujien tuotoksia saadakseni selville, käyttävätkö he pyyntöjä ja kiitoksia samalla tavalla. Taustakysymysten avulla selvitin, olivatko opiskelijat vierailleet ranskankielisissä maissa. Tutkimustulokseni osoittavat, että ranskan opiskelijoiden pragmaattinen kompetenssi on melko korkea, sillä opiskelijat muodostivat pyyntöjä ja kiitoksia samalla tavalla kuin ranskalaiset. Tulosteni perusteella kuitenkin päättelin, että opiskelijat eivät aina ole tietoisia puheaktien käyttömahdollisuuksista. Tutkimustulosteni mukaan opiskelijoilla on pragmalingvististä kompetenssia, koska he osasivat muodostaa pyyntöjä ja kiitoksia. Opiskelijoiden sosiopragmaattinen kompetenssi ei ole kuitenkaan vielä kehittynyt samalle tasolle kuin syntyperäisten puhujien, sillä he käyttivät pyyntöjä ja kiitoksia eri tilanteissa kuin ranskalaiset. Lisäksi tulokseni osoittavat, että ranskankielisessä maassa oleskelulla ei ole vaikutusta opiskelijoiden pragmaattiseen kompetenssiin; hypoteesini ei siis osoittautunut todeksi. Myöskään ranskan kielen opiskeluvuosien määrällä ei ollut suurta vaikutusta opiskelijoiden kielenkäyttöön. Tutkielmani on ensimmäisiä välikielen pragmatiikan tutkimuksia, jotka kohdistuvat suomalaisiin ranskan oppijoihin. Tulevissa tutkimuksissa olisikin tärkeää keskittyä juuri näihin oppijoihin ja heidän kykyynsä käyttää ranskan kieltä.
Resumo:
14 x 22 cm
Resumo:
1935/03/22 (A8,N328).
Resumo:
1935/07/14 (A8,N344).
