Impact of lung function changes after induction radiochemotherapy on resected T4 non-small cell lung cancer outcome.

BACKGROUND: Induction radiochemotherapy, followed by resection, for T4 non-small cell lung cancer, has shown promising long-term survival but may be associated with increased postoperative morbidity and death, depending on patient selection. Here, we determined the effect of induction radiochemotherapy on pulmonary function and whether postinduction pulmonary function changes predict hospital morbidity and death and long-term survival. METHODS: A consecutive prospective cohort of 72 patients with T4 N0-2 M0 non-small cell lung cancer managed by radiochemotherapy, followed by resection, is reported. All patients underwent thoracoabdominal computed tomography or fusion positron emission tomography-computed tomography, brain imaging, mediastinoscopy, echocardiography, ventilation-perfusion scintigraphy, and pulmonary function testing before and after induction therapy. Resection was performed if the postoperative forced expiratory volume in 1 second and diffusion capacity of the lung for carbon monoxide exceeded 30% predicted and if the postoperative maximum oxygen consumption exceeded 10 mL/kg/min. RESULTS: The postoperative 90-day mortality rate was 8% (lobectomy, 2%; pneumonectomy, 21%; p=0.01). All deaths after pneumonectomy occurred after right-sided procedures. The 3-year and 5-year survival was 50% (95% confidence interval, 36% to 62%) and 45% (95% confidence interval, 31% to 57%) and was significantly associated with completeness of resection (p=0.004) and resection type (pneumonectomy vs lobectomy, p=0.01). There was no correlation between postinduction pulmonary function changes and postoperative morbidity or death or long-term survival in patients managed by lobectomy or pneumonectomy. CONCLUSIONS: In properly selected patients with T4 N0-2 M0 non-small cell lung cancer, resection after induction radiochemotherapy can be performed with a reasonable postoperative mortality rate and long-term survival, provided the resection is complete and a right-sided pneumonectomy is avoided. Postinduction pulmonary function changes did not correlate with postoperative morbidity or death or with long-term outcome.

Iowa Surveillance of Notifiable and Other Diseases Annual Report, 2014

Promoting and protecting the health of Iowans is the mission of the Iowa Department of Public Health (IDPH). Surveillance of notifiable health conditions is essential in establishing what, how, and when events impact the public’s health. Once this information is gathered, public health and health care providers around the state are able to use this data to take steps to prevent illnesses from occurring. Multiple divisions and bureaus are dedicated to accomplishing the goals of surveillance. In 2014, there were more than 86,000 laboratory results of infectious diseases and conditions submitted to IDPH disease surveillance programs. IDPH also investigates non-infectious conditions related to lead, occupational, and environmental hazards like carbon monoxide. In 2014, approximately 71,000 children’s and more than 7,000 adults’ blood tests results were reported to IDPH. ********Amended Annual Report 2014************ Amended May 2, 2016

Effect of a Noise Wall on Snow Accumulation and Air Quality, 1985

A noise wall was investigated to assess its effect on snow accumulation and air quality. Wind tunnel studies were undertaken to evaluate (a) possible snow accumulations and (b) the dispersion of particulate concentrations (dust, smoke, and lead particles) and carbon monoxide. Full-scale monitoring of particulate concentrations and carbon monoxide was performed both before and after the noise wall was constructed. The wind tunnel experiments for snow accumulation were conducted on a model wall located in a flat, unobstructed area. A separated flow zone existed upwind of the wall and snow immediately began to accumulate over most of the separated zone. Having the noise wall in an aerodynamically rough area, such as in an urban area as this one was, substantially decreased the amount of snow collected, compared with in the wind tunnel studies, because of turbulence reducing the separation zone. The snow accumulation has not been significantly greater with the noise wall in place than it was before construction and has proven to be of no concern to date. Monitoring for particulate concentrations has shown that the noise wall has had a beneficial effect because the amount of material collected was reduced. With the noise wall in place, monitoring for carbon monoxide has indicated that (a) for equivalent emissions under conditions of high atmospheric stability and low wind speeds, the carbon monoxide levels would be lower; and (b) under conditions of low atmospheric stability and high wind speeds, the carbon monoxide levels would be higher than expected without the wall in place.

Pysäköintihallien pakokaasupäästöjen mittaaminen ja ilmanvaihdon ohj

Henkilöautojen pakokaasut sisältävät satoja eri yhdisteitä, joista monet ovat ihmisen terveydelle haitallisia. Pysäköintihallien ilmanlaatua on tähän asti mitattu pääasiassa hiilimonoksidiantureilla, jolloin ilmanvaihtokoneita on voitu käyttää tarvepohjaisesti. Parantunut pakokaasujen puhdistustekniikka on vähentänyt perinteisesti haitallisimmaksi koettujen hiilimonoksidin ja typenoksidien määräpakokaasuissa. Tästä johtuen hiilidioksidin määrä pysäköintihallissa voi kohota haitalliselle tasolle ennen kuin hiilimonoksidianturit reagoivat tilanteeseen. Tässä diplomityössä tarkasteltiin pysäköintihallien ilmanlaatua ja hiilidioksidiantureiden edellytyksiä toimia ilmanvaihdon ohjauksessa. Hiilimonoksidi- ja hiilidioksidipitoisuuksia mitattiin Kampin ja Koskikeskuksen pysäköintihalleissa. Tuloksissa esitetään hiilimonoksidin ja hiilidioksidin riippuvuus ilmanvaihdon tehosta ja pysäköintihallin liikenteen määrästä. Johtopäätöksissä on kuvattu ehdotus hiilidioksidiantureiden käytöstä pysäköintihallien ilmanvaihdon ohjauksessa.

Bacterial variations on the methionine salvage pathway.

BACKGROUND: The thiomethyl group of S-adenosylmethionine is often recycled as methionine from methylthioadenosine. The corresponding pathway has been unravelled in Bacillus subtilis. However methylthioadenosine is subjected to alternative degradative pathways depending on the organism. RESULTS: This work uses genome in silico analysis to propose methionine salvage pathways for Klebsiella pneumoniae, Leptospira interrogans, Thermoanaerobacter tengcongensis and Xylella fastidiosa. Experiments performed with mutants of B. subtilis and Pseudomonas aeruginosa substantiate the hypotheses proposed. The enzymes that catalyze the reactions are recruited from a variety of origins. The first, ubiquitous, enzyme of the pathway, MtnA (methylthioribose-1-phosphate isomerase), belongs to a family of proteins related to eukaryotic intiation factor 2B alpha. mtnB codes for a methylthioribulose-1-phosphate dehydratase. Two reactions follow, that of an enolase and that of a phosphatase. While in B. subtilis this is performed by two distinct polypeptides, in the other organisms analyzed here an enolase-phosphatase yields 1,2-dihydroxy-3-keto-5-methylthiopentene. In the presence of dioxygen an aci-reductone dioxygenase yields the immediate precursor of methionine, ketomethylthiobutyrate. Under some conditions this enzyme produces carbon monoxide in B. subtilis, suggesting a route for a new gaseous mediator in bacteria. Ketomethylthiobutyrate is finally transaminated by an aminotransferase that exists usually as a broad specificity enzyme (often able to transaminate aromatic aminoacid keto-acid precursors or histidinol-phosphate). CONCLUSION: A functional methionine salvage pathway was experimentally demonstrated, for the first time, in P. aeruginosa. Apparently, methionine salvage pathways are frequent in Bacteria (and in Eukarya), with recruitment of different polypeptides to perform the needed reactions (an ancestor of a translation initiation factor and RuBisCO, as an enolase, in some Firmicutes). Many are highly dependent on the presence of oxygen, suggesting that the ecological niche may play an important role for the existence and/or metabolic steps of the pathway, even in phylogenetically related bacteria. Further work is needed to uncover the corresponding steps when dioxygen is scarce or absent (this is important to explore the presence of the pathway in Archaea). The thermophile T. tengcongensis, that thrives in the absence of oxygen, appears to possess the pathway. It will be an interesting link to uncover the missing reactions in anaerobic environments.

Synteesikaasun liukoisuus ja aineensiirto fermentointiliuokseen

Työssä tutkittiin synteesikaasun komponenttien: hiilimonoksidin, vedyn ja hiilidioksidin liukoisuutta ja aineensiirtonopeutta fermentointiliuokseen. Kirjallisuusosassa käsitellään kaasujen liukoisuuksiin ja kaasu-nesteaineensiirtoon vaikuttavia tekijöitä ja esitellään korrelaatioita, jotka on kehitetty volumetrisen aineensiirtokertoimen ennustamiseen sekoitetussa fermentorissa. Kirjallisuus-osassa esitetään myös synteesikaasun komponenttien liukoisuudet veteen, etanoliin ja etikkahappoon 37 ºC lämpötilassa ja esitellään Flowbat-simulointiohjelman MHV2-mallin käyttöä kaasu-neste tasapainojen mallin-nuksessa. Työn kokeellisessa osassa tutkittiin synteesikaasun komponenttien liukoisuuksia veteen ja kasvatusalustaan sekä kehitettiin mittausmenetelmä kaasu-neste tasapainojen mittaukseen. Tasapainomittauksissa tutkittiin etanolin ja etikkahapon konsentraatioiden vaikutusta synteesikaasun liukoisuuteen. Lisäksi mallinnettiin kaasu-neste tasapainoja monikomponenttisysteemeissä MHV2-mallin avulla. Kokeellisen osan aineensiirtomittauksissa tutkittiin sekoitusnopeuden ja kaasun volumetrisen syöttönopeuden vaikutusta hiilimonoksidin ja vedyn volumetriseen aineensiirtokertoimeen kLa kahden litran tilavuuksisessa laboratoriofermentorissa. Mittaustulosten perusteella kasvatusalustan komponentit vaikuttavat merkittävästi hiilidioksidin liukoisuuteen. Lisäys etanolin ja etikkahapon konsentraatioissa parantaa hiilimonoksidin liukoisuutta kasvatusalustaan. Kaasun volumetrinen syöttönopeus ja sekoitusnopeus vaikuttavat voimakkaasti volumetrisen aineensiirtokertoimen arvoon. Tutkitussa systeemissä korkein teoreettinen solutiheys, joka voitiin saavuttaa suurimmalla hiilimonoksidin aineensiirto-nopeudella, oli 3 g/L. Tämä on kaksinkertainen verrattuna aiemmissa VTT:n kokeissa saavutettuihin solutiheyksiin.

The tightness performance of pre-formed trays as package

Suojakaasupakkaaminen (MAP) on yleistynyt viime aikoina, koska sen avulla voidaan säilöä tuoreita tai vähän käsiteltyjä elintarvikkeita pidempään. Suurin syy hyllyiän pidentymiseen on hiilidioksidin aiheuttama mikrobien kasvun hidastuminen. Toisaalta huolena on patogeenisten mikrobien lisääntyminen anaerobisissa olosuhteissa. Pidempi säilyvyys voidaan saavuttaa myös käyttämällä vähemmän lisä- ja säilöntäaineita. Samalla suojakaasupakkaaminen kuitenkin vähentää myös pilaantuneiden tuotteiden määrää. Eniten suojakaasua käytetään lihan pakkaamisessa. Suojakaasupakkaamisessa elintarvikepakkaukseen syötetään normaalista huoneilmasta poikkeava kaasuseos. Pääasiassa kaasuseos koostuu hiilidioksidista, hapesta ja typestä. Lisäksi voidaan käyttää pieniä määriä hiilimonoksidia, argonia ja rikkidioksidia. Kaasuseoksen koostumus määräytyy elintarvikkeiden ominaisuuksien ja vaatimusten perusteella. Halutun kaasukoostumuksen tulee säilyä pakkauksessa muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen riippuen elintarvikkeesta. Siksi tärkein pakkaukselta vaadittava ominaisuus on riittävä kaasutiiveys ja erityisesti hapenläpäisevyys. Koska suurin osa suojakaasupakkauksista on tällä hetkellä muovisia, tutkittiin kokeellisessa osiossa kartonkipakkausten tiiveysominaisuuksia. Kokeet tehtiin vertailemalla erilaisten vuoka- ja kansimateriaalien vaikutusta pakkausten tiiveyteen. Vuokien onnistuminen oli suurin yksittäinen tuloksiin vaikuttanut tekijä. Epäonnistuneen vuoan vaikutukset näkyivät myös saumauksessa, koska saumaustyökalun ja vuoan piti sopia yhteen. Lisäksi näkymättömät mikroreiät hankaloittivat todellisten vuotokohtien paikallistamista. Vuototestausten perusteella materiaaleille löydettiin kuitenkin viitteelliset optimiparametrit. Tärkein saumauksessa vaikuttanut tekijä oli sopivan saumauslämpötilan valinta. Prässättyjen vuokien laatu oli epätasainen. Siksi erityisesti rinnakkaisten kansitus- ja hapenläpäisymittausten väliset erot olivat merkitseviä. Lisäksi prässäys laski materiaalien hapenläpäisyominaisuuksia. Yksittäisten vuokien tiiveysominaisuudet täyttivät kuitenkin kaupallisille kaasupakkauksille asetetut vaatimukset. Vesihöyrynläpäisevyydessä materiaalin vesihöyrynläpäisy oli merkittävämpää kuin vesihöyryn kulkeutuminen vuotokohtien tai epäonnistuneiden saumojen kautta.

Levyteollisuuden energia-, kustannus- ja ympäristövaikutukset

Kuluvien vuosien aikana ei ole tehty kattavia tutkimuksia levyteollisuuden sähkönkulutuksista, joten on aika selvittää suurimpien sähkökäyttöjen kulutukset sekä muodostaa tutkittaville tehtaille energiataseet. Tutkittavia tehtaita ovat OSB- ja lastulevytehtaat. Yksittäisten sähkömoottoreiden kulutukset saadaan selville käyttämällä hyväksi teoreettisia lähteitä, kenttä-ja laboratoriotutkimusta. Ympäristölainsäädäntö ja siihen kiinteästi liittyvä lupakäytäntö muodostavat levyteollisuudelle yhden viimeaikojen suurimmista haasteista. Tulevaisuudessa lainsäädäntö tulee vielä entisestäänkin kiristymään. Euroopan ympäristölainsäädäntö perustuu pitkälti yhtenäislupadirektiiviin eli IPPC-direktiiviin. Direktiivin keskeinen osa on ympäristöluvan hankkiminen, koska teollista toimintaa ei voi harjoittaa ilman hyväksyttyä viranomaisen lupaa. Lupa myös velvoittaa toiminnanharjoittajan käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa päästöjen kontrolloinnissa. Yhdysvalloissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimus on sisälletty ympäristövirasto EPA:n MACT-standardeihin. Levyteollisuuden tehtaista syntyvät päästöt ovat hyvin samankaltaisia. Tehtaista on helposti erotettavissa kaksi suurta päästölähdettä, joita ovat kuivaus ja kuumapuristus. Merkittävimpiä päästöjä ovat haihtuvat orgaaniset yhdisteet, hiukkaset, typen oksidit, hiilimonoksidi ja rikkidioksidit. Työn loppuosa on varattu tuotantojen kustannusvaikutusten ja tunnuslukujen tarkasteluille. Saatavilla tiedoilla on keskeinen rooli tehtaiden jokapäiväisessä toiminnassa. Analysoinnin tarpeeseen vaikuttaa osaltaan nykyisen toimintaympäristön muutosherkkyys ja levymarkkinoiden kireä kilpailutilanne.

Rinnakkaispolttolaitoksen ympäristöntarkkailusuunnitelma

Diplomityössä päivitetään voimalaitoksen ympäristöntarkkailusuunnitelma vastaamaan uudistuneen ympäristöluvan ja lainsäädännön edellytyksiä. Työssä tutkitaan leijupetikatti-loiden tulipesän lämpötiloja, savukaasun viipymäaikoja tulipesässä, leijukerroskattiloiden päästöjä, päästöjen jatkuvatoimista mittaamista sekä päästöjen seurantaa ja raportointia. Tulipesän lämpötiloja mitattiin kupla- ja kiertoleijukattiloilla. Tuloksien perusteella havait-tiin kiertoleijukattilan tulipesän alaosan lämpötilojen olevan lähes riippumaton pedin lämpötilasta ja höyrykuormasta. Tulipesän yläosassa lämpötilat nousevat höyrykuorman kasvaessa, mutta pedin lämpötilalla ei havaittu vaikutusta tulipesän yläosassakaan. Molemmilla kattiloilla havaittiin voimakas vaakatasoinen lämpötilaprofiili. Kuplaleijukattilalla sekä höyrykuorma että pedin lämpötila vaikuttivat tulipesän lämpötilaan. Savukaasun teoreettiset viipymäajat laskettiin kiertoleijukattilalle. Laskelmien ja mittauksien perusteella havaittiin kattilalla mahdollisuus saavuttaa savukaasun kahden sekunnin viipymäaika 850 ºC lämpötilassa. Kattilan käyttäytymisen aukottomaksi selvittämiseksi kaikilla polttoaineseoksilla ja höyrykuormilla tarvitaan lisää toimenpiteitä kattilalla ja lisää tulipesän lämpötilamittauksia. Leijukerroskattiloiden päästöjen syntymistä ja hallintaa tutkittiin teoreettisesti kirjallisuustutkimuksena. Tutkittuihin päästöihin kuuluivat typen oksidit, rikkidioksidi, hiukkaset, hiilimonoksidi, orgaaninen kokonaishiili, suolahappo, fluorivety, raskasmetallit sekä dioksiinit ja furaanit. Jatkuvatoimisten päästömittausmittauslaitteiden toimintaperiaatteita selvitettiin kirjalli-suustutkimuksena. Samoin selvitettiin jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden virhelähtei-tä. Päästömittauslaitteille laadittiin pitkän ja lyhyen ajan laadunvarmistussuunnitelma. Ha-vaittiin, että nykyiset jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet eivät täytä kaikkia uusia laatu-kriteereitä. Päästöjen jatkuvatoimiseen seuraamiseen työssä suunniteltiin uusi valvomonäyttö. Uuden näytön avulla tehostetaan päästöjen valvontaa. Päästöjen raportointiin työssä suunniteltiin vuorokausiraportti. Raporttiin kerätään jatkuva-toimisten päästömittauslaitteiden puolen tunnin keskiarvot. Raportin tarkastaa, allekirjoittaa ja arkistoi vuorossa oleva operaattori.

Influence of Equipment Operation and Performance Deterioration on Power Plant Economy.

Pysyäkseen kilpailukykyisenä vapautuneilla sähkömarkkinoilla on voimalaitoksen energiantuotantokustannusten oltava mahdollisimman matalia, tinkimättä kuitenkaan korkeasta käytettävyydestä. Polttoaineen energiasisällön mahdollisimman hyvä hyödyntäminen on ratkaisevan tärkeää voimalaitoksen kannattavuudelle. Polttoainekustannusten osuus on konvektiivisilla laitoksilla yleensä yli puolet koko elinjakson kustannuksista. Kun vielä päästörajat tiukkenevat koko ajan, korostuu polttoaineen korkea hyötykäyttö entisestään. Korkea energiantuotannon luotettavuus ja käytettävyys ovat myös elintärkeitä pyrittäessä kustannusten minimointiin. Tässä työssä on käyty läpi voimalaitoksen kustannuksiin vaikuttavia käsitteitä, kuten hyötysuhdetta, käytettävyyttä, polttoaineen hintoja, ylös- ja alasajoja ja tärkeimpiä häviöitä. Ajostrategiassa ja poikkeamien hallinnassa pyritään hyvään hyötysuhteeseen ja alhaisiin päästöihin joka käyttötilanteessa. Lisäksi on tarkasteltu tiettyjen suureiden, eli höyryn lämpötilan ja paineen, savukaasun hapen pitoisuuden, savukaasun loppulämpötilan, sekä lauhduttimen paineen poikkeamien vaikutusta ohjearvostaan energiantuotantokustannuksiin. Happi / hiilimonoksidi optimoinnissa on otettu huomioon myös pohjatuhkan palamattomat.

Paperitehtaan lämpöenergianhallinta

Diplomityön tavoitteena oli kehittää oikeudenmukainen keino lämmönkulutuksen osastokohtaisen jaolle, sekä löytää lämmönkäytön tehostamismahdollisuuksia Stora Enson Summan tehtailta. Työ liittyi osana Summan tehtaille tehtyyn energiakatselmukseen. Todenmukainen lämmöntuotannon ja -kulutuksen tunteminen luo perustan oikeansuuntaisille lämpötaloutta parantaville teoille ja mahdollistaa lämpöenergian kustannusten oikean jaon osastoille. Osastokohtaisen lämmönkulutuksen selvittämiseksi tarvitaan uusia virtaus- ja lämpötilamittauksia. Tärkeintä on kuitenkin saada ensin tehtaan kokonaistase selville. Tehtaan lämmöntuotanto ja –kulutus eivät nykyisten mittausten mukaan täsmää täysin. Suurimpien höyryn massavirtojen mittaukset on saatava luotettaviksi kalibroinnein tai uusinnoin, ja vasta tehtaan kokonaislämpötaseen täsmätessä on järkevää pyrkiä täydellisiin osastokohtaisiin lämpötaseisiin. Lämmönkulutuksen pienentäminen vähentää polttoainekustannuksia, jolloin paperintuotannon kokonaiskustannukset pienenevät parantaen tehtaan kilpailukykyä. Vuonna 2005 alkava hiilidioksidipäästökauppa tulee luultavasti vaikuttamaan teollisuuden lämmönkäyttöön. Päästökaupan rasituksia voidaan vähentää pienentämällä lämmönkulutusta. Tehtaan lämmönsäästömahdollisuuksia tutkittiin systemaattisesti mm. lauhteenpalautusten järjestämisen tuomia säästöjä laskemalla, sekä osastokohtaisesti eri lämmönkulutuskohteita tarkastelemalla. Tehtaan lämmöntarvetta on mahdollista pienentää merkittävästi muutamilla toimenpiteillä.

Secondhand tobacco smoke exposure in open and semi-open settings: a systematic review

Background: Some countries have recently extended smoke-free policies to particular outdoor settings; however, there is controversy regarding whether this is scientifically and ethically justifiable. Objectives: The objective of the present study was to review research on secondhand smoke (SHS) exposure in outdoor settings. Data sources: We conducted different searches in PubMed for the period prior to September 2012. We checked the references of the identified papers, and conducted a similar search in Google Scholar. Study selection: Our search terms included combinations of"secondhand smoke,""environmental tobacco smoke,""passive smoking" OR"tobacco smoke pollution" AND"outdoors" AND"PM" (particulate matter),"PM2.5" (PM with diameter ≤ 2.5 µm),"respirable suspended particles,""particulate matter,""nicotine,""CO" (carbon monoxide),"cotinine,""marker,""biomarker" OR"airborne marker." In total, 18 articles and reports met the inclusion criteria. Results: Almost all studies used PM2.5 concentration as an SHS marker. Mean PM2.5 concentrations reported for outdoor smoking areas when smokers were present ranged from 8.32 to 124 µg/m3 at hospitality venues, and 4.60 to 17.80 µg/m3 at other locations. Mean PM2.5 concentrations in smoke-free indoor settings near outdoor smoking areas ranged from 4 to 120.51 µg/m3. SHS levels increased when smokers were present, and outdoor and indoor SHS levels were related. Most studies reported a positive association between SHS measures and smoker density, enclosure of outdoor locations, wind conditions, and proximity to smokers. Conclusions: The available evidence indicates high SHS levels at some outdoor smoking areas and at adjacent smoke-free indoor areas. Further research and standardization of methodology is needed to determine whether smoke-free legislation should be extended to outdoor settings.

"Live High-Train Low and High" Hypoxic Training Improves Team-Sport Performance.

PURPOSE: This study aims to investigate physical performance and hematological changes in 32 elite male team-sport players after 14 d of "live high-train low" (LHTL) training in normobaric hypoxia (≥14 h·d at 2800-3000 m) combined with repeated-sprint training (six sessions of four sets of 5 × 5-s sprints with 25 s of passive recovery) either in normobaric hypoxia at 3000 m (LHTL + RSH, namely, LHTLH; n = 11) or in normoxia (LHTL + RSN, namely, LHTL; n = 12) compared with controlled "live low-train low" (LLTL; n = 9) training. METHODS: Before (Pre), immediately after (Post-1), and 3 wk after (Post-2) the intervention, hemoglobin mass (Hbmass) was measured in duplicate [optimized carbon monoxide (CO) rebreathing method], and vertical jump, repeated-sprint (8 × 20 m-20 s recovery), and Yo-Yo Intermittent Recovery level 2 (YYIR2) performances were tested. RESULTS: Both hypoxic groups similarly increased their Hbmass at Post-1 and Post-2 in reference to Pre (LHTLH: +4.0%, P < 0.001 and +2.7%, P < 0.01; LHTL: +3.0% and +3.0%, both P < 0.001), whereas no change occurred in LLTL. Compared with Pre, YYIR2 performance increased by ∼21% at Post-1 (P < 0.01) and by ∼45% at Post-2 (P < 0.001), with no difference between the two intervention groups (vs no change in LLTL). From Pre to Post-1, cumulated sprint time decreased in LHTLH (-3.6%, P < 0.001) and LHTL (-1.9%, P < 0.01), but not in LLTL (-0.7%), and remained significantly reduced at Post-2 (-3.5%, P < 0.001) in LHTLH only. Vertical jump performance did not change. CONCLUSIONS: "Live high-train low and high" hypoxic training interspersed with repeated sprints in hypoxia for 14 d (in season) increases the Hbmass, YYIR2 performance, and repeated-sprint ability of elite field team-sport players, with benefits lasting for at least 3 wk postintervention.

Adsoption-induced restructuring of gold nanochains

The chemical properties of single-atomic chains of gold atoms are investigated using density functional calculations. The nanochains are shown to be unusually chemically active with strong chemisorption of oxygen atoms and carbon monoxide. The chemisorption energies vary significantly with the strain/stress conditions for the chain. Oxygen atoms are found to energetically prefer to get incorporated into a chain forming a new type of gold-oxygen nanochain with a conductance of one quantum unit. We suggest that the long bond lengths observed in electron microscopy investigations of gold chains can be due to oxygen incorporation.

Similar Hemoglobin Mass Response in Hypobaric and Normobaric Hypoxia in Athletes

PURPOSE: To compare hemoglobin mass (Hbmass) changes during an 18-d live high-train low (LHTL) altitude training camp in normobaric hypoxia (NH) and hypobaric hypoxia (HH). METHODS: Twenty-eight well-trained male triathletes were split into three groups (NH: n = 10, HH: n = 11, control [CON]: n = 7) and participated in an 18-d LHTL camp. NH and HH slept at 2250 m, whereas CON slept, and all groups trained at altitudes <1200 m. Hbmass was measured in duplicate with the optimized carbon monoxide rebreathing method before (pre-), immediately after (post-) (hypoxic dose: 316 vs 238 h for HH and NH), and at day 13 in HH (230 h, hypoxic dose matched to 18-d NH). Running (3-km run) and cycling (incremental cycling test) performances were measured pre and post. RESULTS: Hbmass increased similar in HH (+4.4%, P < 0.001 at day 13; +4.5%, P < 0.001 at day 18) and NH (+4.1%, P < 0.001) compared with CON (+1.9%, P = 0.08). There was a wide variability in individual Hbmass responses in HH (-0.1% to +10.6%) and NH (-1.4% to +7.7%). Postrunning time decreased in HH (-3.9%, P < 0.001), NH (-3.3%, P < 0.001), and CON (-2.1%, P = 0.03), whereas cycling performance changed nonsignificantly in HH and NH (+2.4%, P > 0.08) and remained unchanged in CON (+0.2%, P = 0.89). CONCLUSION: HH and NH evoked similar Hbmass increases for the same hypoxic dose and after 18-d LHTL. The wide variability in individual Hbmass responses in HH and NH emphasizes the importance of individual Hbmass evaluation of altitude training.